SOHTE me anahne sawas laudsang ahn seri pwelel men eh anahne sawas. Ahnsou me kitail ipwidi kitail uhdahn anahne ahn atail pahpa oh nohno sawas. Ni ahnsou me kitail esehla alu, kitail kin kilangdahng aramas akan me kitail sehse duwehte irail kodon kei. Kitail kin masak iraillda ma atail pahpa oh nohno sohte kin mi limwahtail. Ahpw kitail sohla kin perki mehkot ni atail kin koledi teng pehn atail nohno de pahpa.

Erein atail wia kisin seri, atail roson oh nsenamwahu kin poahsoanda pohn limpoak oh kangoang me atail pahpa oh nohno kan kin kihong kitail. Ni atail kin esehda me atail pahpa oh nohno kan kin poakohng kitail, e kin kakehlailihala atail pepehm en sohte perki mehkot. Ni ara kin kamehlelehiong kitail me kitail wiewia mwahu, e kin laudla atail likilik oh kitail kekeirda.

Ni atail ekis laudla, kompoakepatail keren kan pil kin kahrehiong kitail en sohte perki mehkot. Kitail kin nsenamwahu ma re kin mi limwahtail oh re kin kahrehda wasahn sukuhl en sohte nohn wia wasa kamasepwehk.

Mehlel, madamadau pwukat kin kasalehda madamadau en seri men me eh mour paiamwahu oh nsenamwahu. Ekei me pwulopwul kan sohte kompoakparail me keren kan, oh seri tohto arail pahpa oh nohno sohte kin nohn sewese irail. Melissa wehkada: “Ahnsou koaros me I kin kilang kilelen peneinei kan me kin miniminpene oh wia soahng kan, I kin medewe, ‘I mentehno ngehi mwo ni ahnsou me I pwulopwul.’” * Ele ke kin ahneki soangen pepehmohte.

Mwein ke kin masepwehk erein sounpar kan me ke wie kekeirda. Ele limpoak oh kangoang me kin kohwong uhk kin tikitik. Ele ke tamanda omw pahpa oh nohno kin kalapw pei me kahrehiong ira en mweipeseng, oh ele ke kin kapwukoahkin uhk tohrohrpeseng wet. De suwedsang met, ele emen rehn omw nohno de pahpa kin wiakauwe iuk de keme iuk.

Dahme ele seri men me sohte epwel mwahu kohwong pahn kin wia? Ekei kin alehda wini en kasahliel kan de kin kamamsakau ni ahnsou me re pwulopwulte. Ekei kin iang pwihn en tiahk suwed kan pwe en mie pwihn ehu me re iang. Me pwulopwul me sohte epwel mwahu ele kak mwadang en tepida ahnekihda emen pwehn kaitarala eh rapahki emen en poakohng ih. Ahpw nanpwungmwahu pwukat sohte kalapw werei oh tohrohrpeseng kin kalapw kalaudehla pepehm en perki mehkot.

 Me pwulopwul kan me kin song en soikala soangen kahpwal pwukat pil kin lalaudla oh kin kolokol pepehm me sohte kateparail. Ana kawehwehda: “I tepida kamehlele me sohte katepei, pwehki ih me ei nohno kin kalapw ndahng ie pak tohto. I sohte kak taman eh kasalehda eh kin kapinga ie de eh poakohng ie.”

Mwomwen atail tikida kaidehn ihte me kin kahrehda kitail en ahneki pepehm en perki mehkot. Pepehm wet ele kak tepisang mweipeseng ehu me kauweikitailla, kahpwal en mahla, de nohn nsenohki mwomwatail. Sohte lipilipil dahme kin kahrehda soangen pepehm wet, e kak kihsang atail nsenamwahu oh kauwehla nanpwungen kitail oh meteikan. Dahme kitail kak wia pwehn powehdi pepehm pwukat?

Kitail anahne ese me e kin mie sawas. Mie me kak sewese kitail koaros, mie emen me uhdahn kupwurki sewese kitail, iei Koht.

Iet rohngo me Koht ketikihong sapwellime soukohp Aiseia: “Kumwail dehr perki mehkot, pwe ngehi me amwail Koht. I pahn kin kakehlakei kumwail oh sewesei kumwail; I pahn kin apwalih kumwail oh doareikumwailla.” (Aiseia 41:10, 13) Ia uwen kansenamwahu en ese me Koht pahn ketin apwalih oh doareikitailla! Kitail sohte anahne perki mehkot!

Paipel kin kawehwehda me tohnkaudok en Koht kan kin pwunod ahpw re kin sukuhlki ia duwen arail pahn kin likih me Koht pahn ketin apwalih oh doareirail. Ana, ahn Samuel nohno, kin pehm me sohte katepe pwehki eh sohte kak naineki seri. E kalapw alehdi kapailok pwehki eh depwen. Met imwikihla, Ana sohla kin men mwenge oh kalapw sengiseng. (1 Samuel 1:6, 8) Ahpw mwurin eh kasalehda eh pepehm kan ong Koht, e sohla kin nsensuwed.​—1 Samuel 1:18.

Ekei pak sounmelkahkao Depit kin pehm me sohte sawasepe. Sounpar tohto, Nanmwarki Sohl kin songosong en koledi ih. Pak tohto Depit pitsang me kin song en kemehla ih, oh ekei pak e kin pehm me e pahn mwopwkihla eh kahpwal kan. (Melkahka 55:3-5; 69:1) Mendahki met, e ntingihedi: “Ni ei kin wendi, I kin meirla ni popohl; pwe komwi, Maing KAUN, me kin ketin sinsile ie.”​—Melkahka 4:8.

Ana oh Depit mweidohng Siohwa ara kahpwal kan, oh ira diarada me e kin ketin seweseiralla. (Melkahka 55:22) Ia duwen atail kak wia sohngohte rahnwet?

1. Sukuhlki en kin likih Siohwa nin duwen Sahm emen.

Sises ketin kangoange kitail en esehla Semeo me ihte “Koht mehlel.” (Sohn 17:3) Wahnpoaron Pohl kamehlelehiong kitail: “Koht sohte dohsang emenemen kitail.” (Wiewia 17:27) Seims ntingihedi: “Kumwail keido mpen Koht, oh e pahn ketin keiong mpamwail.”​—Seims 4:8.

En ese me mie Samatail nanleng men me kin poakohng oh apwahpwalih kitail wia kahk kesempwal ehu en powehdi pepehm en pwunod. Mehlel, e pahn anahne ahnsou en kakairada likilik wet, ahpw me tohto diarada me en wia met uhdahn sawas. Caroline koasoia: “Ni Siohwa eh ketin wiahla Semei, e miehier emen me I kak kasalehiong ei pepehm loal kan. Met kahrehiong ie nsenamwahu laud!”

Rachel tamanda: “Siohwa me kin ketin sewese ie en sohte perki mehkot ni ahnsou me I kelekelehpw oh ni ei pahpa oh nohno sohte mi rehi. I kak koasoiong ih oh peki en ketin sewese ie nan ei kahpwal kan. Oh e ketin sewese ie.” *

2. Diarada ehu omw peneinei rehn riomw Kristian kan.

Sises ketin padahkihong sapwellime tohnpadahk ko en kin medewehki emenemen irail nin duwen riarail Kristian. E ketin mahsanihong irail, “kumwail koaros kin wia pirien ehu.” (Madiu 23:8) E ketin kupwurki sapwellime tohnpadahk mehlel ko en poakohng emenemen oh wiahla dahme kitail kin kahdaneki peneinei laud en Kristian.​—Madiu 12:48-50; Sohn 13:35.

Mwomwohdisohn Sounkadehdehn Siohwa kan kin ni mehlel song en kasalehda kadek oh limpoak me kin mi nan ehu peneinei en Kristian mehlel ehu. (Ipru 10:24, 25) Me tohto diarada me mihting en mwomwohdiso kan kak wia duwehte wini ehu me kin kihsang medek oh ohlahn pepehm kan.

Eva tamanda: “Mie kompoakepahi keren men nan ei mwomwohdiso, me kin wehwehki medek me i kin lokolongki. E kin rong ie, wadawad ong ie, oh iang ie kapakap. E kin tetehk me i sohte pahn kelekelehpw. E kin sewese ie en koasoiahda oh kihsang soahng kan me kin katoutouwih ie. I kalahnganki eh utuht, pwe I tepidahier pehm en sohla perki mehkot.” Rachel pil koasoia: “I diarada nan mwomwohdiso me wia duwehte ei ‘pahpa  oh nohno’. Ira uhdahn kin kahrehiong ie en kin pehm me mie me poakohng ie oh apwalih ie.”

3. Kasalehda limpoak oh kadek ong meteikan.

Kasalehda limpoak oh kadek ong meteikan kin wiahda soangen kompoakepah kan me kin werei. Sises mahsanih: “Kihwei kaperen sang ale.” (Wiewia 20:35) Oh kitail pahn diarada me uwen limpoak me kitail kin kasalehda iei uwen limpoak laud me kitail pahn alehdi. Sises mahsanihong sapwellime tohnpadahk ko: “Kumwail kihwei, pwe kumwail en ale dupukpe.”​—Luk 6:38.

Ni atail kin kihkihwei oh alialehdi limpoak e kin kalaudehla atail nsenamwahu. Nin duwen me Paipel kasalehda, “limpoak me poatopoat, sohte imwi.” (1 Korint 13:8) Maria wehkada: “I ese me ekei soangen madamadau sapwung me pid duwen ngehi sohte uhdahn mehlel. I powehdi ei madamadau sapwung ni ei kin sewese meteikan oh manokehla madamadau sapwung kan duwen ngehi. I kin ahnsou koaros nsenamwahu ni ei kin sewese meteikan.”

Kahk kan me ntingihdi nan parakrap en mwowe kan kaidehn ‘elen akmanaman’ ehu me kak mwadangete kamaiaukitailada. Ahpw ahl pwukat kak wia sawas laud. Caroline wehkada: “I kin ahnekihte pepehm en perki mehkot. Ahpw met e laudla ei pehm me mie katepei. I ese me Koht ketin nsenohkin ie, oh mie kompoakepahi keren tohto me pil kin kahrehiong ie en sohte perki mehkot.” Rachel pil ahneki soangen pepehmohte, e koasoia: “Ekei pak ei nsensuwed kin poweiehdi. Ahpw mie riei Kristian kan me I kak sohpeilahng pwehn ale kaweid, irail pwukat me kin sewese ie en ahneki madamadau pwung ong soahng kan. Oh me keieu kesempwal, mie Semei nanleng me I kin kapakapohng rahn koaros. Ih met me inenen sewese ie.”

Pil mie ehu ahl me pahn kamwahwihala atail mour me poatopoat. Paipel kawehwehda duwen koasoandi kapw ehu me kohkohdo, wasa me emenemen kitail sohte pahn perki mehkot. Mahsen en Koht inoukihda: “Aramas koaros pahn mour meleilei pahn mwetehn arail tuhkehn wain de tuhke pik kan; re sohte pahn perki mehkot.” (Maika 4:4) Ni ahnsowo, sohte me pahn kahrehiong kitail en perki mehkot, de sohte me pahn kamedekeikitailla. Oh pil soahng suwed laud ehu me wiawiong kitail mahs, “pahn manokonokla douluhl.” (Aiseia 65:17, 25) Koht oh sapwellime Ohl, Krais Sises, pahn ketin kapwaiada “me pwung.” Oh imwilahn met “popohl oh meleilei pahn kakaun kohkohlahte.”​—Aiseia 32:17.