Poakehla emenemen kin pidada, “ahneki koahiek en ese pepehm en emen aramas de dahme wiawihong ih sang ni omw kin medewehla ma kowe me mi nan en aramaso irairo.” Toahktehn palien roson en madamadau Rick Hanson koasoia me kitail ipwidihte ahneki koahiek wet.

MEDEMEDEWE: Dahme kahrehda kitail ahneki koahiek en ese pepehm en emen aramas, irair ehu me kepikipik teikan sohte ahneki? Paipel kawehwehda me Koht ketin kapikada aramas rasehng ih. (Senesis 1:26) Kitail wiawihda rasehng Koht ni ahl ehu me kitail en kak kasalehda sapwellime irair kan, kahrehda kitail kak kasalehda ekei sapwellime irair kaselel kan. Eri, ni koahiek en ese pepehm en emen aramas eh kin kamwakid aramas nsenoh kan ren sewese meteikan, re kin kasalehda sapwellimen Sounkapikparail limpoako, Siohwa Koht pepehm.​—Lepin Padahk 14:31.

Koht kin ketin poakeikitailla oh ketin kalahdeki mahsanih atail kin mi nan lokolok. Me pid mehn Israel en mahs, me dadaur pahn kahpwal en kalidu nan Isip oh mwuri apwahpwal nan sapwtehno erein sounpar 40, Paipel mahsanih: “Ni ahnsou me irail kin lokolongki kahpwal akan, e kin ketin iang lokolongki.” (Aiseia 63:9, NW) Tehk me Koht ketin pohnese arail kahpwal, oh E pil kak ketin pehm arail lokolok. E ketin mahsanih, “I dehdehkiher uwen ar lokolok laud.” (Eksodus 3:7) Koht ketin mahsanih: “Mehmen me pahn sair kumwail pahn sair mehkot me keieu kesempwal rehi.” (Sekaraia 2:8) Ni meteikan ar kin kamedekeikitailla, kupwure kin iang kitail toutoukihla.

Paipel kamehlelehiong kitail me mehnda ma kitail ele kin kadeikada pein kitail de pehm me kitail sohte warohng Koht en ketin poakeikitailla, “Koht lapalapasang mohngiongitail oh ketin mwahngih mehkoaros.” (1 Sohn 3:19, 20) Koht ketin mwahngih kitail laudsang atail ese pein kitail. E ketin mwahngih ni unsek atail irair kan, madamadau kan, oh pepehm kan. E kin ketin poakeikitailla.

 Iren Paipel kan kamehlelehiong kitail

• “Ni amwail pahn kin kapakap, I pahn kin karongei kumwail. Ni amwail pahn kin likweriong ie, I pahn kin sapeng kumwail.”​—AISEIA 58:9.

• “Ngehite me mwahngih koasoandi kan ong kumwail, koasoandien kapaikumwailda, ahpw kaidehn en kahpwalihkumwailla, koasoandi kan en ahnsou kohkohdo kan me kumwail kasikasik. Kumwail eri pahn likwerih ie. Kumwail pahn kapakap ong ie, a I pahn karongei kumwail.”​—SEREMAIA 29:11, 12.

• “Komw ketin kileledier uwen tohtohn pilen mesei. E soh ntingdier nan sapwellimomwi pwuhk?”​—MELKAHKA 56:8.

Ia duwe, atail ese me Koht kin ketin poakeikitailla kak sewese kitail en dadaur pahn apwal laud? Medewehla dahme wiawihong Maria. E koasoia:

“I pehm me mour apwal oh sapahrek mwurin ei lelohng medek laud pwehki nei pwutak me sounpar 18 eh mehla mwurin eh lokolongki kanser sounpar riau. I lingeringerda pahn Siohwa pwehki eh sohte ketin wia mehkot oh sohte ketin kamwahwihala ih!

“Mwurin sounpar weneu, kompoakepahi limpoak oh nsenoh men nan mwomwohdiso rong ie ni ei kasalehiong ei pepehm me Siohwa sohte ketin poakepoake ie. Mwurin eh rongorongiehte sohte lokaia, e koasoia iren Paipel ehu me kamwakid ie. Iei 1 Sohn 3:19, 20, me mahsanih: ‘Koht lapalapasang mohngiongitail oh ketin mwahngih mehkoaros.’ E kawehwehda me Siohwa kin ketin mwahngih atail kahpwal kan.

“Mendahki met, e apwal ong ie I en pwilikihdi ei lingeringer! Ngehi eri wadek Melkahka 94:19, me mahsanih: ‘Ni ahnsou me I kin pwunodada oh pahtoula, komw kin ketin kansenamwahwihiehla oh kapereniehda.’ I pehm me iretikitik ko ntingdiongiehte! Kedekedeo, I diarada me e kansenamwahu en koasoiaiong Siohwa duwen ahi kahpwal kan, ni ei ese me e kin ketin karonge oh mwahngih.”

Ia uwen eh kansenamwahu en ese me Koht kin ketin mwahngih oh sapwellimaniki pepehm kan ong kitail! Ahpw, dahme kahrehda kahpwal nohn tohtohki? Met pwehki Koht kin ketin kalokalokehkin kitail atail wiewia sapwung kan? Koht pahn ketin wia mehkot pwehn kauhdi kahpwal kan koaros? Ire pwukat pahn pwarada nan oaralap kan en mwurin met.