Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Weweidki Sapwellimen Koht Manaman oh Kapwaiada Omw Inou ong Ih

Weweidki Sapwellimen Koht Manaman oh Kapwaiada Omw Inou ong Ih

Weweidki Sapwellimen Koht Manaman oh Kapwaiada Omw Inou ong Ih

“Kumwail weweidki sapwellimen Koht manaman oh kumwail sohte douluhl pahn kapwaiada ineng en uduk.”—KAL. 5:16, NW.

1. Soangen papidais dah kan wiawi ni rahnen Pendekos?

 MWURIN sapwellimen Sises tohnpadahk ko papidaiskihla sapwellimen Koht manaman, irail lokaiahki ekei lokaia tohrohr ni rahnen Pendekos nan pahr 33. Re kin kasalehda kisakis kapwuriamwei me kohsang manamano. (1 Kor. 12:4-10) Ia imwilahn kisakis wet oh kapahrek me wahnpoaron Piter kihda? Me tohto “pahtoukihla mehlel.” Ni ahnsou me Piter kangoange irail, re koluhla oh papidaisla. Poadopoad en Paipel kasalehda: “Me tohtohie pwosonla eh padahk oh papidaisla, oh kereniong aramas silikid me towehla pwihno rahno.” (Wiewia 2:22, 36-41) Re pahn papidaisla nan pihl ni mwaren Sahm, Sapwellime, oh sapwellimen Koht manaman, duwehte me Sises ketin kehkehlingki.—Mad. 28:19.

2, 3. (a) Ia wekpeseng nanpwungen papidaiskihla sapwellimen Koht manaman oh papidaisla ni mwaren sapwellimen Koht manaman? (b) Nan rahn pwukat dahme kahrehda papidais nan pihl kin anahn ong koaros me wiahla Kristian mehlel kan?

2 Ahpw mie wekpeseng nanpwungen papidaiskihla sapwellimen Koht manaman oh papidaisla ni mwaren sapwellimen Koht manaman? Ei. Irail kan me papidaiskihla sapwellimen Koht manaman iei irail me ipwsapahl nin duwen sapwellimen Koht seri pwekpwekda kei. (Sohn 3:3) Irail me keidi kan pahn iang Sises wia nanmwarki oh samworo kei nan Wehin Koht nanleng oh re wiahla kisehn paliweren Krais. (1 Kor. 12:13; Kal. 3:27; Kaud. 20:6) Eri, Siohwa ketin papidaiskihla irail sapwellime manaman ni rahnen Pendekos oh mwurin mwo, e ketin pilada emenemen irail pwukat en iang Krais kakaun nin duwen nanmwarki. (Rom 8:15-17) Ahpw ia duwen papidais nan pihl ni mwaren sapwellimen Koht manaman me kin wiawi ni kapokon kan en sapwellimen Siohwa aramas akan nan atail ahnsou?

3 Kristian mehlel kan kin papidais nan pihl pwehn kasalehda arail inou ong Siohwa Koht sohte lipilipil dahme pahn wiawi. Irail kan me Koht malipe ong nanleng pil anahne wia met. Ahpw ohl oh lih rar kei nan atail ahnsou me ahneki koapworopwor en mour soutuk nin sampah pil anahne papidais nan pihl. Sohte lipilipil soangen koapworopwor dah me aramas emen ahneki, e anahne papidaisla nan pihl ni mwaren Sahm oh Sapwellime oh sapwellimen Koht manaman pwe Koht en kin kupwurki ih. Kristian koaros me kin papidaisla ni ahl wet anahne “weweidki sapwellimen Koht manaman.” (Wadek Kalesia 5:16, NW.) Ke kin weweidki sapwellimen Koht manaman oh kapwaiada omw inou ong Koht?

Ia Wehwehn “Weweidki Sapwellimen Koht Manaman”?

4. Ia wehwehn “weweidki sapwellimen Koht manaman”?

4 “Weweidki sapwellimen Koht manaman” kin pidada en mweidohng manamano en kaweid uhk. Met pil wehwehki me manamano en kahluwa oh kamwakid omw wiewia kan rahn koaros. Pwuhken Kalesia irelaud 5 kasalehda wekpeseng en nanpwungen aramas men me kin mwekidki sapwellimen Koht manaman oh me kin mwekidki ineng en uduk.—Wadek Kalesia 5:17, 18, NW. *

5. Ma emen kin mweidohng sapwellimen Koht manaman en kaweid ih, dahme e pahn nantihong soikala?

5 Ma ke kin mweidohng sapwellimen Koht manaman en kaweid uhk, ke pahn nantihong soikala wiewia kan me kohsang ineng en uduk. Wiewia pwukat kin duwehte “nenek oh kamwahl, tiahk samin, pwongih dikedik en eni kan, oh wunahni; kailok, akatat, luwak, lingeringer, oh akamai, saminimin, mehwo, peirin, sakaula.” (Kal. 5:19-21) Met wehwehki me ke pahn ‘kemehkihla omw wiewia suwed kan sapwellimen Koht manaman.’ (Rom 8:5, 13) E pahn seweseiuk en medemedewe mehkan me pwung, mwakelekel, kaselel, wahu oh mweidohng manamano en kaweid uhk, a sohte mweidohng omw ineng en kahluwei iuk.

6. Menlau karasahda dahme anahn pwehn kasalehda wahn sapwellimen Koht manaman.

6 Ni ahnsou me sapwellimen Koht manaman kin kaweid uhk, ke kin kasalehda sapwellimen Koht irair kan, “wahn sapwellimen Koht manaman.” (Kal. 5:22, 23NW) Ke kin pohnese me met wehwehki ke anahne nantihong. Karasepe: Soumwet men kin kaunopada pwehl en poad. Mehlel, e anahne ketipin oh pihl; ma soh, e sohte kak kasik en dolungada mehkot. Sapwellimen Koht manaman kak duwehte ketipin. Kitail anahne manaman wet pwehn kasalehda wa. Ahpw dahme soumweto kak kasik en dolung ma e sohte kin doadoahk laud? (Lep. Pad. 10:4) Ei, mwomwen omw kin kaunopada irair en mohngiongomw kin kahrehda wekpeseng en uwen laud oh mwahu en omw kin kasalehda wahn sapwellimen Koht manaman. Eri, idek rehmw, ‘I kin mweidohng sapwellimen Koht manaman en kapwarehda wa sang ni ei mweidohng manamano en kaukaweid ie?’

7. Dahme kahrehda onop oh doudouloale kin kesempwal ma ke men kakairada wahn sapwellimen Koht manaman?

7 Soumweto pil anahne en kalamwuri eh tuhke ko pwehn kak dolung wa mwahu. Pwe ken kakairada wahn sapwellimen Koht manaman, ke anahne pihl me kin karasahiong padahk mehlel me kin dierek nan Paipel oh pil sang mwomwohdisohn Kristian rahnwet. (Ais. 55:1) Ele ke padahkihongehr aramas tohto me Koht ketin doadoahngki sapwellime manaman pwe Pwuhk Sarawi en ntingdi. (2 Tim. 3:16) Pil ehu, pwihn en ladu lelepek oh loalokong kin kihda kawehwehpen pihl mwakelekel en padahk mehlel kan en Paipel me kitail uhdahn anahne. (Mad. 24:45-47) Eri e uhdahn sansal. Pwe sapwellimen Koht manaman en kaweid kitail, kitail anahne wadek oh doudouloale Mahsen en Koht. Ma ke kin wia met, ke kin alasang mehn kahlemeng kan en soukohp ko me wiahier “rompe oh kalelapakpe” duwen dahme re rong. E kesempwal en ese me tohnleng kan pil kin nsenohki ese duwen padahk mehlel me pid Kadaudoko me inoupe mie oh mwomwohdisohn Kristian keidi kan.—1 Pit. 1:10-12.

Ia Duwen Sapwellimen Koht Manaman Eh Kak Kamwakid Uhk?

8. Dahme kahrehda e kesempwal ong uhk en peki rehn Siohwa sapwellime manaman?

8 Met sohte kin pidadahte onop oh doudouloale iren Pwuhk Sarawi kan. Ke anahne pekipeki sapwellimen Siohwa sawas oh kaweid. E kak ketin “wiahda mehkan me siksang me kitail kak peki de pil lemehda.” (Ep. 3:20; Luk 11:13) Eri, ia duwen omw kak sapeng ma emen idek, “Ia kahrepen ei anahne peki rehn Koht ma e mwahngiher ‘dahme konehng ie mwohn ei saikinte kin peki mehkot.’ (Mad. 6:8) Pwehki ehu kahrepe, sang omw kapakap oh peki sapwellimen Koht manaman, ke pohnese me ke kin koapworopworki Siohwa. Karasepe, ma emen peki omw sawas, ke pahn wia soahng sohte lipilipil me ke kak wia pwehn sewese ih, met pwehki ni eh peki omw sawas, e kasalehda eh kin koapworopworkin uhk. (Pil kilang Lepin Padahk 3:27.) Pil duwehte, Siohwa kin kupwurperenki ma ke peki sapwellime manaman oh e pahn ketikihong uhk.—Lep. Pad. 15:8.

9. Ia duwen towehda mihting en Kristian kan eh kak seweseiuk en mweidohng sapwellimen Koht manaman en kaweid uhk?

9 Ke kak pohnese me ehu ahl en mweidohng sapwellimen Koht manaman en kaweid uhk kin pidada atail mihting kan oh kapokon kan. E kin uhdahn kesempwal ni omw kin nantihong towehda oh rong kanaiehng padahk kan. Omw wia met kin seweseiuk en wehwehkihla “wasa rir kan en kupwur en Koht.” (1 Kor. 2:10) Pil mie kamwahu kan me kohsang omw kin kaukaule iang pasapeng. Medewehla mihting kan me ke iang towehda nan wihk pahieu samwalahr ko. Ke kin kalapw kihda pehmw oh iang pasapeng me wia kasalepen omw pwoson? Mie wasa kan me ke anahne kamwahwihala? Ma mie, eri koasoanehdi dahme ke pahn wia nan wihk kohkohdo kan. Siohwa pahn ketin kilang omw kin men wia met oh pahn ketikihda sapwellime manaman me pahn seweseiuk en wehwehki mwahu audepen mihting kan.

10. En weweidki sapwellimen Koht manaman kin pidada doadoahk en lohkiseli luhk dahieu?

10 En weweidki sapwellimen Koht manaman pil pidada en mwekidki luhk me kitail wadek nan Kaudiahl 22:17 (NW): “Sapwellimen Koht manaman oh lih kamwohdo kin pousehlahte mahmahsanih: ‘Kohdo!’ Oh mehmen me kin rong en pil nda: ‘Kohdo!’ Oh mehmen me men nimpildahr en kohdo; mehmen me men a en ale pilen komour nin duwen kisakis ehu.” Sapwellimen Koht manaman me kin ieiang pwihnen lih kamwohd keidio kin lohkiseli luhk wet me pid pilen komour. Ma ke aleier luhk wet en “kohdo!” ke kin koasoanehdi en pil nda “Kohdo!”? Ia uwen eh wia pwais kaselel ehu en iang wia doadoahk en komour wet!

11, 12. Ia duwen sapwellimen Koht manaman eh kin pidada doadoahk en kalohk?

11 Pahn kaweid en sapwellimen Koht manaman, doadoahk kesempwal wet kin pweida nan atail ahnsou. Kitail kin wadek ia duwen manaman wet eh kin pidada doadoahk en ritingada wasa kapw kan ong misineri kan ni mwehin tepin Kristian ko. “[“Sapwellimen Koht manaman,” NW] eh sohte mweidohng [wahnpoaron Pohl oh ienge ko] en kawehwe mahseno nan sapwen Eisia,” de mweidohng ren pil kohla Pidinia. Kitail sohte uhdahn ese ia duwen sapwellimen Koht manaman eh sohte mweidohng irail en kohla wasa pwukat, ahpw e sansal me manaman wet kahluwa Pohl en kohla nan sapwen Iurop. E kilang kaudiahl ehu duwen ohlen Masedonia men me pekipeki sawas.—Wiewia 16:6-10.

12 Pil duwehte, sapwellimen Siohwa manaman kin kaweid doadoahk en kalohk nan sampah pwon rahnwet. Sohte kaudiahl kan me kin kohda pwehn kihda kaweid, ahpw Siohwa kin ketin kaweidki me keidi kan sapwellime manaman. Manaman wet pil kamwakid riatail Kristian kan pwe ren wia uwen me re kak nan doadoahk en kalohk oh padahk. Ele ke pil kin iang pidada doadoahk kesempwal wet. Ke kak kalaudehla omw peren nan doadoahk kaperen wet?

13. Ia duwen omw kak uhpahiong kaweid en sapwellimen Koht manaman? Menlau karasahda.

13 Ke kak uhpahiong kaweid en sapwellimen Koht manaman ni omw kin doadoahngki kaweid kan me kohda ong sapwellimen Koht aramas akan. Karasepe, medewehla Mihoko sang Sapan. Nin duwen emen me ahpwtehn wiahla pioneer, e kin pehm me e soakoahiek en pwurala rehn tohnihmw kan pwe e sehse ia duwen eh pahn koasoi pwe tohnihmwo en perenki rong. Ni ahnsowo, mie kaweid mwahu kan me kohda nan Atail Doadoahk ong Wehio me pid pwurala rehn tohnihmw kan. Pil mie kisin pwuhk ehu me wiawihda ahnsowo (A Satisfying Life—How to Attain It). Pwuhk wet kin mwahu ong kalohk nan Sapan. Mihoko eri doadoahngki kaweid kan me kohda duwen doadoahngki kisin pwuhko, ahpw mehlel kaweid kan ong pwurala rehn tohnihmw kan. Sohte pwand a e tepidahr onop Paipel rehn irail kan me ele sohte kin perenki onop mahs. Mihoko koasoia, “Irail kan me I kin onop rehrail tohtohla, mie pak me e lel meh 12, kahrehda I anahne ndahng ekei irail en awih!” Ei, ni omw kin weweidki sapwellimen Koht manaman, oh doadoahngki kaweid kan me kohwong sapwellimen Koht ladu kan, ke pahn kak ale kapai tohto.

Koapworopworki Sapwellimen Koht Manaman

14, 15. (a) Ia duwen aramas soh unsek kan arail kak kapwaiada arail inou ong Koht? (b) Ia duwen omw kak diarada kompoakepahmw kan me keieu mwahu?

14 Nin duwen sounkalohk men, ke anahne wia doadoahk en kalohk. (Rom 10:14) Ele ke pehm me ke soakoahiek en wia pwukoa wet. Ahpw duwehte me keidi kan, Koht me pahn ketikihong uhk koahiek me anahn. (Wadek 2 Korint 3:5.) Ke kak kapwaiada omw inou ong Koht ni omw pahn wia uwen omw kak koaros oh koapworopworki sapwellime manaman.

15 Mehlel, e sohte mengei ong kitail aramas soh unsek kei en kapwaiada atail inou ong atail Koht unsek, Siohwa. Ehu kahpwal iei me ekei irail me ke kin ese mahs kin pwuriamweikihla mwomwen omw mour kapw oh ele kin ‘lahlahwei iuk.’ (1 Pit. 4:4) Ahpw dehr manokehla ire mehlel me ke ahnekier kompoakepah kapw kan, ahpw me keieu kesempwal iei Siohwa oh Sises Krais. (Wadek Seims 2:21-23.) E pil kesempwal en esehla riatail kan nan mwomwohdiso, me wia kisehn ‘riatail’ Kristian kan nan sampah pwon. (1 Pit. 2:17; Lep. Pad. 17:17) Siohwa pahn ketin doadoahngki sapwellime manaman pwehn seweseiuk en ahneki kompoakepahmw kan me pahn kin pousehlahte kangoange iuk en papah ih.

16. Dahme kahrehda ke kak peren ni omw luwet duwehte Pohl?

16 Mendahki mie kompoakepahmw kan nan mwomwohdiso me kin seweseiuk, ele kin miehte kahpwal kan me ke ahneki nan ehuehu rahn. Ekei pak, dahme ke anahne dadaur pah pahn kahrehiong uhk en tihwohla, duwehte kahpwal kan me sohte kak mwadang mwahula. Iei ahnsou me ke anahne sohpeiong Siohwa oh peki sapwellime manaman. Wahnpoaron Pohl ntingihdi: “Pwe ni ei kin luwet, iei ahnsou me I kin kehlail.” (Wadek 2 Korint 4:7-10; 12:10.) Pohl ese me sapwellimen Koht manaman kak apwalih luwet en aramas akan sohte lipilipil soangen irair kan me re ahneki. Ihme kahrehda, sapwellimen Koht manaman kak kakehlailih iuk ni ahnsou koaros me ke luwet oh anahne sawas. Pohl kasalehda me e kak peren ni eh kin luwet. Ni ahnsou me e kin luwet iei ahnsou me e kin pehm sawasepen sapwellimen Koht manaman. Ke pil kak ahneki soangen pepehm wet.—Rom 15:13.

17. Ia duwen sapwellimen Koht manaman eh kak seweseiuk en lel omw mehn akadei?

17 Kitail anahne sapwellimen Koht manaman pwe kitail en kak mourki mour me kitail inoukihong ih. Medewehla ma mie weromw sohp serek ehu. Omw mehn akadei iei en papah Siohwa kohkohlahte. Sapwellimen Koht manaman kin rasehng kisinieng me ke anahne pwehn kak lella wasa me ke men lel ie. Ke dehr mweidohng irair en ahn Sehdan sampah en kahrehiong uhk en wekwekseli. (1 Kor. 2:12) Ke anahne diar kisinieng me mwahu, me wehwehki sapwellimen Koht manaman, oh eri doadoahngki. Sapwellimen Koht manaman pahn kin kahluwa iuk nan ahl me pwung sang sapwellime Mahsen oh sapwellime pwihn.

18. Dahme ke koasoanehdier en wia met oh pwekida?

18 Ma ke kin onohnop rehn Sounkadehdehn Siohwa kan, perenki werekiong irail ahpw saikinte wia kahk kesempwal kan me duwehte inoukihong Koht omw mour oh papidaisla, eri idek rehmw, ‘Dahme kolokol ie sang en papidais?’ Ma ke pohnese ia duwen Siohwa eh ketin doadoahngki sapwellime manaman en kapwaiada kupwure rahnwet, eri ken kapwaiada kahk kan me ke sukuhlkier me pwung en wia. Siohwa pahn uhdahn kapaiukada. E pahn ketin sapan oh ketikihong uhk sapwellime manaman. Ma ke papidaislahr sounpar kei de wereilahr, uhdahn ke esehier duwen sapwellimen Koht manaman eh kin doadoahk. Ke kilangehr oh pehmehr ia duwen Koht eh kak kakehlakahkin uhk sapwellime manaman. Met kak wiawi kohkohlahte. Eri, ken koasoanehdi teng en pousehlahte weweidki sapwellimen Koht manaman.

[Nting tikitik me mi pah]

^ Kalesia 5:17, 18 (NW): “Pwe ineng en uduk kin uhwong sapwellimen Koht manaman, oh manamano kin uhwong uduk; pwe soahng riau pwukat kin uhpene, eri mehkan me kumwail inengieng wia kumwail sohte kin wia. Patehng met, ma sapwellimen Koht manaman me kin kahluwei kumwail, kumwail sohte kin mi pahn kosonned.”

Ke Tamataman?

• Ia wehwehn “weweidki sapwellimen Koht manaman”?

• Dahme kak seweseiuk en pousehlahte “weweidki sapwellimen Koht manaman”?

• Ia duwen omw kak kapwaiada omw inou ong Koht?

[Peidek en Onop]

[Kilel nan pali 17]

Ken nantihong kaunopada irair en mohngiongomw

[Kilel kan nan pali 19]

Ke kin mweidohng sapwellimen Koht manaman en kaweid uhk?