Kitail koaros kin medemedewe duwen ahnsou kohkohdo. Kitail kin medewe ia pahn mwomwen mour ong kitail oh kompoakpatail kan. Kitail kin idek soangen peidek duwehte met akan: ‘Ia duwe, nei seri kan pahn mour nan sampah ehu me mwahusang met? Mie mehkot pahn kauwehla sampah wet? Mie mehkot me I kak wekidala met pwehn kamwahwihala dahme pahn wiawiong ie ahnsou kohkohdo?’ Kitail kin men ese soahng pwukat pwehn kihong kitail nsenamwahu, koapworopwor, madamadau toupahrek oh meleilei. Ma ke uhdahn ese duwen ahnsou kohkohdo, ke kak kaunopada pein uhk oh omw madamadau.

Eri, dahme pahn wiawihong uhk ahnsou kohkohdo? Mie me kak ese? Me semen kan me song en kohpada duwen ahnsou kohkohdo kin ekei pak pweida ahpw pil pak tohto re sohte kin. Ahpw Koht kak ketin kohpada ni pwung soahng kan me pahn wiawi ahnsou kohkohdo. Paipel mahsanih: “Sangete nin tapio I kasalehda dahme pahn wiawi mwuhr, I kohpada mahsie dahme pahn wiawi.” (Aiseia 46:10) Ia uwen pwung en sapwellimen Koht kokohp kan?

Dahme kahrehda kitail anahne ese duwen pweidahn sapwellimen Koht kokohp kan en mahs? Ma soun kasawih mesenleng men kin pwung rahn koaros erein ahnsou reirei, ke pahn uhdahn wadekala. Ke pahn uhdahn men rong kanahieng dahme e pahn ndahki duwen iren mesenleng en lakapw. Pil duwehte, ma ke esehda me Koht kin ketin kohpada ni unsek duwen soahng kan, ke pahn uhdahn men ese dahme e pahn ketin kohpada duwen uhk ahnsou kohkohdo.

OHLAHN KAHNIMW LAPALAP EHU:

Karasepe, e pahn wia mehkot kapwuriamwei en kohpada ni pwung me kahnimw lapalap ehu, me erein sounpar tohto kin uhdahn kehlail, pahn kereniong ohla. Koht ketin doadoahngki emen sapwellime sounkair en kohpada  duwen tehnlahn kahnimw Ninipe. (Sepanaia 2:13-15) Dahme soupoad kan ntingihedi? Nan pahr 632 mwohn Krais, mpen sounpar 15 mwurin Koht ketin wiahda kokohp wet, mehn Papilon oh mehn Media kan mahweniong oh kalowehdi Ninipe. Koht pil ketin kohpada me Ninipe pahn wiahla “kahnimw tehn me sohte pihl ie.” Ia duwe, kokohp wet pweida? Ei. Mendahki kahnimwo oh wasa kan me karanih lapalahki mwail 200 samwa, irail me kalowehdi wasao sohte sapwankihla oh doadoahngki kahnimwo, nin duwen ekei ele kasik. Ahpw re mweidohng en ohla. Ia duwe, mie soun kasawih palien koperment me kak kohpada soangen mwekid ko ni pwung duwehte me wiawi?

TIHN ARAMAS PAHN ISIHSLA:

Ihs me pahn kak kohpada sounpar 300 mwowe eden ohl oh kadaudok me e pahn kohsang ie me pahn isikala tihn aramas pohn pei sarawi, pil eden kahnimw me pei sarawio pahn mi ie? Ma soangen kokohp kapwuriamwei wet pweida, e pahn uhdahn kahrehiong me wiahda kokohpo en ndandla. Sapwellimen Koht soukohpo kohpada: “Seri men, me pahn adaneki Sosaia, pahn ipwidiong peneineien Depit . . . oh e pahn isikala tihn aramas” pohn pei sarawi ehu nan kahnimw en Pedel. (1 Nanmwarki 13:1, 2) Mpen sounpar 300 mwuri, nanmwarki men me adaneki Sosaia, ahd ehu me sohte kalapw pwarada nan Paipel, kohsang kadaudok en Depit. Duwehte me kokohpdahro, Sosaia kihsang “tihn aramas ko loale [nan sousou] oh isikala pohn ar pei sarawio” nan Pedel. (2 Nanmwarki 23:14-16) Ia duwen emen eh kak kohpada mepwukat ni oaritik ma sohte kaweid sang emen me lapalap oh manaman?

IMWILAHN KAUNDA EHU:

Ma emen kak kohpada ni pwung eden ohl me pahn koasoanehdi kamwomwomwlahn kaunda lapalap oh manaman ehu oh pil kasalehda mwomwen koasoandi me e pahn doadoahngki ahnsou reirei mwohn eh ipwidi, met uhdahn pahn kapwuriamwei. Koht ketin mahsanih me ohl emen me adaneki Sairus pahn kalowehdi wehi ehu. Ohl menet Sairus pil pahn kasaledekihala mehn Suhs kan me selidi oh utungada onohnsapahldahn arail tehnpas sarawio. Patehng met, Koht ketin kohpada me pilahn me Sairus doadoahngki nan mahweno pahn pidada kamadadahn pillap kan. E pil kasalehda me ewen kehlo pahn ritida pwehn kamengeila arail pahn kalowehdi kahnimwo. (Aiseia 44:27–45:2) Ia duwe, oaritik kan nan sapwellimen Koht kokohpo  uhdahn pweida ni pwung? Soupoad kan kamehlele me en Sairus eh kalowehdi kahnimw wet uhdahn wiawi. Nein Sairus karis en sounpei kan doadoahngki pilahn kapwuriamwei ehu ni arail kawetala pillapo me kusukuslahng kahnimwo ekis wasa tohrohr oh met imwikihla pillap kan ar madada. Laudsang met, ewen kehl ko wie langalang oh sounpei ko pedolong nan kahnimwo. Mwuhr, Sairus kapitala mehn Suhs ko oh padahkihong eh wehio pwon duwen mehn Suhs ko ar pahn pwurehng kauwada arail tehnpas sarawio nan Serusalem. Met wia mehkot kapwuriamwei pwehki Sairus sohte kin kaudokiong Koht en mehn Suhs ko. (Esra 1:1-3) Mie emen likin Koht me kak kohpada ni oaritik duwen mwekid pwukat nan poadopoad?

Kitail koasoiapenehr karasaras siluh me kasalehda duwen Koht eh ketin kohpada ni pwung mwekid kan mwohn ar pahn wiawi. Ahpw kaidehn ihte kokohp pwukat me wia mehn kadehde. Sosua me kahluwa mehn Suhs ko kasalehda ire mehlel ehu me irail wehwehkihier. E nda: “Emenemen kumwail patohwan ese nan mohngiongimwail oh ngenomwail me KAUN-O amwail Koht ketikihong kumwail soahng mwahu koaros me e ketin inoukidahr. E ketin kapwaiadahr inou koaros me e ketin wiahda, sohte ehu me sapwungala.” (Sosua 23:1, 2, 14) Mehn Israel ko me Sosua kahluwa sohte kak kalikamwe pweidahn sapwellimen Koht inou oh kokohp kan. Ia duwen Koht eh ketin wia met? Sapwellimen Koht ahl kan uhdahn weksang ahn aramas. Met kesempwal ken ese pwehki Koht ketin wiadahr kokohp laud kan duwen ahnsou keren me uhdahn pahn kamwakid uhk.

Dahme aramas kohpada kin kalapw kohsang roporop kan sang palien sains, keseupen mehkan me uhdahn wiawi oh wekidekla kan, de pil sang irail me kose re ahneki manaman tohrohr ehu. Mwurin arail wiahda arail kokohp kan, re kin awih oh kilang dahme pahn wiawi.​—Lepin Padahk 27:1.

Ahpw weksang aramas, Koht kin ketin mwahngih ire mehlel koaros. E uhdahn ketin mwahngih duwen mwomwen aramas oh arail ineng kan, kahrehda ni ahnsou me e ketin kupwurki, Koht kak ketin kohpada ni pwung dahme emenemen aramas oh wehi koaros pahn wia. Ahpw Koht pil kak ketin wia laudsang met. E kak ketin kamwakid oh wekidala irair kan pwehn ketin tehk mwahu imwilahn mepwukat. E ketin mahsanih: “Ih pil duwen mahsen me I kin kapwilewei—e pahn kin kapwaiada audepen kupwurei koaros; e pahn kin kapwaiada mehkoaros me I anahne en pweida.” (Aiseia 55:11) Ekei pak, sapwellimen Koht kokohp kan kin ihte padahkihong kitail dahme e pahn ketin wia ahnsou kohkohdo. E ketin kamehlelehiong kitail ahnsou koaros me sapwellime kokohp kan kin pwung ni unsek.

Ia duwe, mie kokohp likilik ehu me kak padahkihong uhk dahme pahn wiawihong uhk oh irail me ke poakohng ni ahnsou kohkohdo? Ma ke eseier mwoweo me mie melimel pahn kohdo, ke kak wiahda soahng kan me pahn doareiukala. Ke kak wia soahngohte ong kokohp kan en Paipel. Koht ketin mahsanih me wekidekla laud kan nin sampah pahn kereniong wiawi. (Menlau kilang koakon: “ Dahme Koht Ketin Kasalehda Duwen Ahnsou Kohkohdo.”) Ahnsowo pahn weksang dahme irail kan me dene irail saman kei kin kohpada.

Mwein ke kak medewehla met ni ahl wet: Kitail kak ese dahme pahn wiawihong sampah ni ahnsou kohkohdo pwehki e ntingdier. Pwehki kokohp kan en Paipel, kitail kak ese dahme pahn wiawi. Koht ketin mahsanih: “Sangete nin tapio I kasalehda dahme pahn wiawi mwuhr, . . . pwe mehkoaros me I kupwurki uhdahn pahn pweida.” (Aiseia 46:10) Kowe oh omw peneinei kak ahneki mour kaselel ehu ahnsou kohkohdo. Idek rehn Sounkadehdehn Siohwa kan duwen dahme Paipel mahsanihki duwen soahng kan me pahn wiawi. Sounkadehdehn Siohwa kan kaidehn soun kosetipw kei. Re sohte kin rong ngilen ngehn kan de ahneki manaman tohrohr ehu en wia kokohp. Irail wia tohnsukuhl en Paipel kei me kak kasalehiong uhk soahng mwahu kan me Koht kin ketin koasoakoasoane ong uhk ni ahnsou kohkohdo.