Ir al contenido

Ir al índice

Jehová Diospa yanapanta maskʼanapuni

Jehová Diospa yanapanta maskʼanapuni

“Janaj pachapi tiyakoj Tata Dios, qanta qhawarimuyki” (SAL. 123:1).

143, 124 TAKIYKUNA

1, 2. ¿Imajtintaj uj kamachi jina Jehová Diosta qhawarinanchej kasqa?

QHEPA pʼunchaykunapi kausakusqanchejrayku, kausayqa may llakiy, maytataj sajrayashan (2 Tim. 3:1). Jehová Dios sumaj kausayta apamunankamataj astawanraj sajrayanqa. Chay día chayamunankamaqa Jehová Diospa yanapayninta maskʼana, ñannintataj pusachikuna.

2 Unayña uj salmista nerqa, llakiykunapi kashaspa Jehová Diosta qhawarinapuni kasqanta yanapanawanchejpaj (Salmo 123:1-4 leey). Pay nerqa: ‘Imaynatachus kamacheqa patronninta qhawan, ajinata noqanchejpis Tata Diosta qhawallanchejtaj noqanchejmanta khuyakunawanchejkama’, nispa. Uj kamacheqa patronninta qhawarin khuyakunanpaj, mikhunata qonanpaj, sajra imasmantataj jarkʼananpaj. Tukuy tiempotaj patronninta qhawarillanpuni imatachus munasqanta reparananpaj, chayman jina ruwananpajtaj. Noqanchejpis uj kamachi jinallataj Jehová Diosta qhawananchej tiyan, imachus munaynin kasqanta reparanapaj, chayman jinataj ruwanapaj. Imachus Diospa munaynin kasqanta reparanapajtaj, sapa día Diospa Palabranta estudiananchej tiyan. Chayta ruwajtillanchej Jehová Diosqa khuyakuwasunchej, yanapawasunchejtaj (Efe. 5:17). Chayrayku ashkha problemaspi rikukuspapis, Diospa munayninta ruwanallapuni.

3. ¿Diospa munayninta ruwayta atillasunmanchu?

3 Wakin kutisqa Diospa munayninta ruwanamantaqa waj imasta ruwaspa musphasunman. Jesuspa amigan ‘Martapis ashkha ruwanaswan muspharqa’ (Luc. 10:40-42). Martaqa Diospa munayninman jinapuni kausakoj. Chaywanpis Jesuspa ladonpi kashaspa ashkha ruwanaswan muspharqa. Noqanchejpis mana qhawarikojtinchejqa ruwanasninchejwan musphasunman. Chayrayku qhepan parrafospi yachakusunchej imaynatachus wajkunaj ruwasqasninku musphachiyta atiwasqanchejta. Yachakullasuntaj Jehová Diosta kasukunapuni kasqanta.

MOISÉS PANTAYKORQA

4. ¿Imayna runataj Moisés kasqa?

4 Moisesqa Jehová Diosta tapukojpuni munayninman jina imatapis ruwananpaj. Moisesmanta parlaspa Biblia nin: “Payqa sinchʼita sayallarqapuni, mana rikukoj Diosta rikushanmanpis jina”, nispa (Hebreos 11:24-27 leey). Chantapis Biblia waj versiculopi niwanchej: “Manaña ujtawan Israelpeqa Moisés jina waj profeta karqachu; Tata Diosqa paywan uyapura parlaj”, nispa (Deu. 34:10). Moisesqa Diospa amigon kaspapis, mana israelitasta pusaykuyta aterqachu ima jallpʼatachus Jehová Dios israelitasman qonanta nerqa, chayman (Núm. 20:12).

5-7. 1) ¿Imatataj israelitas ruwasqanku Egiptomanta ayqekuytawan? 2) Chanta, ¿imatataj Moisés ruwasqa?

5 Israelitasqa Egiptomanta ayqekusqankumanta casi iskay killasninman Moisespa contranpi thutorqanku. Paykunaqa niraj Sinaí Orqoman chayashaspa, mayta phiñakuspa yaku mana kasqanmanta quejakorqanku. Moisestaj Jehová Diosman qhaparikorqa: “Imanasajtaj kay runaswanri? Pisimantawanqa rumiswan chʼanqaspachá wañuchiwanqanku ari”, nispa (Éxo. 17:4). Jehová Diostaj Moisesman nerqa: ‘Horeb chhankata tojnuykiwan wajtanki, yakutaj chaymanta phullchimonqa’, nispa. Moisestaj “chayta ruwarqa israelitaspa kurajkunanku qhawashajtinku”. Jinamantataj israelitasqa sajsanankukama yakuta ujyarqanku (Éxo. 17:5, 6).

6 Chaymantaqa Moisés chay lugarta suticharqa Meriba sutiwan, chaypi israelitas yakumanta paypaj rimasqankurayku. Chantaqa sutichallarqataj Masah sutiwan, imaraykuchus chaypi Diosta probarqanku: “Noqanchejwanchu Tata Dios kashan, manachu?”, nispa (Éxo. 17:7).

7 Jehová Diosqa israelitaspaj phiñakorqa, Moisespa contranpi oqharikusqankurayku, imajtinchus contranpipis oqharikushankuman jina karqa (Salmo 95:8, 9 leey). Arí, israelitasqa maytapuni pantaykorqanku. Moisestajrí cheqan kajta ruwarqa. Imajtinchus payqa Jehová Dioswan yanapachikorqa. Diospa nisqanman jinapunitaj ruwarqa.

8. ¿Imatataj israelitas ruwasqanku Sumaj Jallpʼaman chayanankupajña kashajtinku?

8 Casi 40 watasninman jina israelitasqa, watejmanta Moisespa contranpi yakumanta rimarqanku. Chaytaj pasarqa Sumaj Jallpʼaman chayanankupajña kashajtinku, Cades nisqa lugarpi. Chay lugartaj Meriba nisqa sutiwan rejsisqallataj karqa, israelitas watejmanta yakumanta thutusqankurayku (Núm. 20:1-5). * Chaywanpis chay kutipi Moisesqa pantaykorqa.

9. 1) ¿Imatataj Jehová Dios Moisesman nisqa? 2) Moisesrí, ¿Jehová Diosta kasukusqachu? (12 paginapi dibujota qhawariy).

9 Moisesqa israelitas yakurayku contranpi thutojtinku, Jehová Diospa yanapayninta maskʼarqa. Chay kutipitaj Jehová Diosqa Moisesman mana nerqachu chay chhankata wajtananta. Astawanpis nerqa: ‘Tojnuykita oqharispa, israelitasta tantachiy. Jinaspataj, paykuna rikushajtinku chhankata parlapayay, yakutaj llojsimonqa’, nispa (Núm. 20:6-8). Moisestaj mana Jehová Diospa nisqanman jinachu ruwarqa. Astawanpis manchay rabiasqa kasqanrayku israelitasta nerqa: “Uyariychej kunanqa, rimajkuna: Kay chhankamantachu ujyanaykichejpaj yakuta orqhomusqayku?”, nispa. Chayta niytawan, Moisesqa tojnuta oqharispa, iskay kutita chhankata wajtarqa (Núm. 20:10, 11).

10. ¿Imajtintaj Jehová Dios Moisespaj phiñakusqa?

10 Jehová Diosqa Moisespaj mayta phiñakorqa (Deu. 1:37; 3:26). Ichapis Diosqa Moisespaj phiñakorqa mana mosoj kamachiykunata kasukusqanrayku.

11. ¿Imaraykutaj israelitas mana creenkumanchu karqa Moisés Diospa atiyninwan yakuta phullchichimusqanta?

11 Ñaupaj kutipi Moisés Diospa atiyninwan yakuta phullchichimusqan chhankaqa, manchay duro karqa. Chayrayku ni pi yuyanmanchu karqa yaku jinallamanta phullchimunanta. Chaywanpis israelitas Sumaj Jallpʼaman yaykunankupajña kashajtinku, Moisés Diospa atiyninwan yakuta phullchichimusqan chhankaqa, mana chaykama durochu karqa. Chay jina chhankasqa, yaku pasarpananpaj jinalla kanku, ukhunpitaj yaku tantakun. Runastaj chay jina chhankasta juskʼuspa yakuta tomayta yachanku. Ichapis israelitasqa, Moisés chay jina chhankata wajtaspa yakuta phullchichimusqanrayku, mana creenkumanchu karqa Jehová Diospa milagron kasqanta. * Jehová Diostaj ichá chayrayku Moisespaj mayta phiñakullarqataj.

MOISESQA MANA DIOSTA KASUKORQACHU

12. ¿Imajtintaj Jehová Dios Moisespaj, Aaronpajwan phiñakullanmantaj karqa?

12 Moisesqa israelitasman nerqa: “Kay chhankamantachu ujyanaykichejpaj yakuta orqhomusqayku?”, nispa. Moisés yakuta “orqhomusqayku” nispaqa, ichapis paymanta Aaronmantawan parlasharqa. Jinamanta Moisesqa mana Jehová Diosta jatuncharqachu chhankamanta yakuta phullchichimushaspa. Bibliataj niwanchej: “Meriba yaku chimpapipis [israelitasqa] Diosta phiñachillarqankutaj, paykunaraykutaj Moisespis mana allinchu karqa. Diospa Espiritumpa contrampi oqharikorqanku, Moisestaj mana unanchaspalla imatapis parlarparerqa”, nispa (Sal. 106:32, 33; Núm. 27:14). * Jehová Diosqa, Moisesman Aaronmanwan nerqa: “Qankunaqa iskayniykichej sutiyta mana jatuncharqankichejchu kamachisqasniyta mana kasuwaspa”, nispa (Núm. 20:24). Jehová Diosqa, Moisespaj Aaronpajwan mayta phiñakorqa mana jatunchasqankurayku.

13. ¿Imajtintaj nisunman Jehová Dios Moisesta castigasqan maychus kajlla kasqanta?

13 Jehová Diosqa Moisesta Aarontawan llajtanta pusananpaj churarqa. Chayrayku munarqa ruwanasninkuta sumajta juntʼanankuta (Luc. 12:48). Chaywanpis Diosqa, Moisés mana kasukusqanrayku mana saqerqachu Sumaj Jallpʼaman yaykunanta. Chay jinamanta Jehová Dios Moisesta castigasqanqa, maychus kajlla karqa. Imajtinchus Diosqa manallataj saqerqachu paypa contranpi oqharikoj israelitas Sumaj Jallpʼaman yaykunankuta (Núm. 14:26-30, 34).

¿IMAJTINTAJ MOISÉS DIOSTA MANA KASUKORQACHU?

14, 15. ¿Imajtintaj Moisés Diosta mana kasukusqachu?

14 Moisés imajtinchus Diosta mana kasukusqanta yachanapajqa, Bibliaj nisqanta qhawarina. Biblia nin: “Meriba yaku chimpapipis [israelitasqa] Diosta phiñachillarqankutaj, paykunaraykutaj Moisespis mana allinchu karqa. Diospa Espiritumpa contrampi oqharikorqanku, Moisestaj mana unanchaspalla imatapis parlarparerqa”, nispa (Sal. 106:32, 33). Kay versiculoqa reparachiwanchej, israelitas Diospa contranpi oqharikusqankurayku Moisés phiñakusqanta. Payqa phiñakuywan atipachikuspa mana piensarispalla imatapis parlarparerqa.

15 Ñaupaj kutipi israelitas yakumanta quejakushajtinku, Moisesqa Diospa yanapanta maskʼarqa, chayman jinataj ruwarqa (Éxo. 7:6). Chaywanpis israelitas qhepan kutipi yakumanta quejakushajtinku, Moisesqa mana Diosta kasukorqachu phiñasqa kasqanrayku. Moisesqa maytachá phiñakorqa israelitas sapa kuti Diospa contranpi oqharikusqankumanta. Jinamantataj payllapi yuyasqanrayku mana Diosta jatuncharqachu.

16. ¿Imajtintaj mana Moisés jina pantanapaj qhawarikunanchej kanman?

16 Moisesqa Sumaj Jallpʼaman yaykunanpajña kashajtin juchallikorqa, israelitaspa pantasqallankupi yuyasqanrayku. Noqanchejpis mosoj jallpʼaman yaykunapajña kashanchej. Chaywanpis ichá Moisés jina juchallikusunman (2 Ped. 3:13). Chayrayku mana pantanapajqa sumajta qhawarikunanchej tiyan. Imajtinchus mosoj jallpʼaman yaykunapajqa Jehová Diospa munayninta ruwananchej tiyan, yanapantataj maskʼananchej tiyan (1 Juan 2:17). Kunantaj Moisespa pantasqanmanta astawan yachakunachej.

AMA WAJKUNAJ PANTASQALLANKUPI YUYANACHU

17. ¿Imatataj ruwasunman mana rabiawan atipachikunapaj?

17 Ashkha problemaswan kashaspa ama rabiawan atipachikunachu. A vecesqa uj problemapi kutin kutita rikukunchej. Chay kutispi imatachus ruwananchejmanta Biblia jinata niwanchej: “Mana saykʼuspa allin kajta ruwanallapuni. Imaraykuchus mana saykʼuspaqa, maychus tiemponpi poqoyta oqharisunchej”, nispa (Gál. 6:9; 2 Tes. 3:13). Pillapis kutin kutita rabiachiwajtinchejqa, allinta yuyaycharikuna ama rabiawan atipachikuspa imatapis parlarpanapaj (Pro. 10:19; 17:27; Mat. 5:22). Chayrayku pillapis phiñachiwajtinchejqa, Diosninchej chay runaman kʼajaj phiñakuyninta rikuchinanta saqena (Romanos 12:17-21 leey). Arí, phiñakunamantaqa llakiyninchejta Diosninchejpa makinpi saqepuna, tiemponpi chay problemata allinchananpaj. Ima sajramantapis pagachikusunman chayqa, mana Diospa munayninman jinachu ruwashasunman.

18. ¿Imatataj ruwananchej kasqa mosoj kamachiykunata japʼispa?

18 Mosoj kamachiykunata kasukunapacha. Diospa llajtanta ñaupajman apajkuna mosoj kamachiykunata qowajtinchejqa kasukunapacha. Amataj ruwayta yachasqallanchejman jinachu ruwana (Heb. 13:17). Chantapis chay mosoj kamachiykunapi nisqanman jinalla ruwana (1 Cor. 4:6). Chay mosoj kamachiykunata kasukuspaqa, Diospa yanapayninpi atienekusqanchejta rikuchisunchej.

¿Imatataj Moisespa pantasqanmanta yachakusunman? (19 parrafota qhawariy).

19. ¿Imatataj ruwasunman wajkunaj pantasqanku mana Diosmanta karunchanawanchejpaj?

19 Ama saqenachu wajkunaj pantasqanku Diosmanta karunchanawanchejta. Jehová Diospa munayninta ruwallasunpuni chayqa, mana saqesunchu wajkunaj pantasqanku Diosmanta karunchanawanchejta, nitaj rabiawan atipachikusunchu. Diospa llajtanta ñaupajman apajkunaqa, Moisés jina jatun cargota japʼisqankurayku mayta kallpachakunanku tiyan mana wajkunaj pantasqallankupi yuyanankupaj. Imajtinchus Diospa llajtanta ñaupajman apajkunaqa, aswan ashkhata Diosman cuentata qonqanku (Luc. 12:48). Tukuyninchejpis Diosman cuentata qosunchej. Chayrayku kallpachakunanchej tiyan Diosta kasukunallapajpuni. Ajinamanta salvacionta tarinanchejpaj (Fili. 2:12). Jehová Diosta tukuy sonqo munakusunchej chayqa, ni imapis paypa ‘munakuyninmanta’ karunchawasunchu (Sal. 119:165; Rom. 8:37-39).

20. Qhepa pʼunchaykunapi kausakusqanchejrayku, ¿imatataj ruwananchejpuni kashan?

20 Qhepa pʼunchaykunapi kausakusqanchejrayku, kausayqa may llakiy, maytataj sajrayashan. Chayrayku cielopi tiyakoj Jehová Diosta qhawarispa yanapanta mañakuna, munayninta ruwanallapajpuni. Ni jaykʼaj saqenachu wajkunaj pantasqanku Diosmanta karunchanawanchejta. Moisespa pantasqanmantaqa, yachakunchej wajkuna pantajtinku mana rabiawan atipachikunata. Astawanqa Jehová Diosta qhawarinallapuni yanapanta maskʼaspa “noqanchejmanta khuyakunawanchejkama” (Sal. 123:1, 2).

^ párr. 8 Ñaupaj kutipi Moisés yakuta phullchichimorqa chay lugarqa, Meriba sutikorqa. Qhepan kutipi Moisés waj lugarpi yakuta phullchichimorqa chay lugarpis Meriba sutiyojllataj karqa, israelitas iskaynin lugarespi yakumanta quejakusqankurayku (Bibliata estudianapaj yanapa nisqa folletopi, número sietepi kaj mapata qhawariy).

^ párr. 11 Chaymanta parlaspa judiospa cuentosninkumanta ujnin jinata nin: “Wakin israelitasqa Moisespa contranpi jinata thutusqanku: ‘Chay Moisés, ¿imata milagrota ruwanmanri?, chay jina chhankapi yaku kanpuni. A ver, waj chhankamanta yakuta phullchichimuchun’”, nispa.

^ párr. 12 Astawan yachakunaykipajqa, “Preguntas de los lectores” nisqa yachaqanata leeriy. Chaytataj tariwaj 15 de octubre de 1987 watamanta, La Atalaya nisqa revistapi.