Ir al contenido

Ir al índice

LEEJKUNA YACHAYTA MUNANKU

Pascuata, ¿cheqa cristianos ruwanankuchu tiyan?

Pascuata, ¿cheqa cristianos ruwanankuchu tiyan?

Uj libro nisqanman jina pascuaqa “iglesia cristiana nisqapaj jatun fiesta, chaypeqa Jesús kausarimusqanta yuyarikunku”, Encyclopædia Britannica. ¿Bibliarí chayta yachachinchu?

Imallatapis ñaupa tiempo ruwasqapuni kasqanta ninapajqa, allinta qhawarina tiyan. Ajinallatataj, Pascua costumbreta, cheqa cristianos ruwasqankutachus manachus yachanapajqa, allinta yachana tiyan imaraykuchus ruwakusqanta.

Qallarinapajqa, Jesús discipulosninman nerqa wañuyninta yuyarinankuta nitaj kausarimuynintachu. Apóstol Pabloqa chayta suticharqa “Señorpa” cenan (1 Corintios 11:20; Lucas 22:19, 20).

Chantapis chay libro nisqanman jinallapuni, costumbresnenqa “mana” Jesuspa kausariyninmantachu. Astawanpis “rejsisqa costumbresllamanta jamun”. Ashkha suyuspeqa chay costumbreta ruwanankupaj runtuta, qowita ima apaykachanku. Kay The Encyclopedia of Religion (La Enciclopedia de la Religión), nisqa libro, chaykunamanta jinata sutʼinchan: “Runtoqa ninakun mosoj kausaywan mayqenchus wañuynejta qallarin chayri runtoj qarannejta”. Nillantaj: “Qowitaj usqhayta mirasqanrayku rejsisqa, chayrayku qʼoñi tiempo chayamusqanwan ninakoj”.

Unay tiempomanta qhelqaj profesor Philippe Walter nerqa chay costumbresqa Pascuaman chajrukusqanta. Nillarqataj “llulla religiones, cristiana religionman tukushajtinku”, Jesuspa kausarimuyninta “chiri tiempo wañupojtin qʼoñi tiempopis kausarinman jina” creesqankuwan ujchasqankuta. Chay profesor nillantaj chayta chhapusqanku yanapasqanta “cristianos nisqaspa costumbresninkuta” mana cristianos kajkuna calendarionkupi churanankupaj. Chayrayku ashkhas, cristiano nisqaman kutiyta atillarqanku.

Cristiano nisqaman kuteyqa, apóstoles wañupusqankumantaraj qallarerqa, imajtinchus apostolesqa llulla imasmanta jarkʼaj kanku (2 Tesalonicenses 2:7). Apóstol Pablo nerqa ripojtinkama wakin runas cheqa kajta qʼewispa creejkunata paykunaj qhepankuta pusanankuta (Hechos 20:29, 30). Apóstol Juantaj qhelqarqa wakin runas chay tiempopi cristianosta pantachiyta munasqankupi allin rishasqanta (1 Juan 2:18, 26). Chayrayku waj costumbresta ruwayta qallarikorqa.

Ichá pillapis ninman, wakin costumbresninkuta ruway allillan kasqanta. Chaytaj ichá chay runasta Jesuspa kausarimuyninta entiendenankupaj yanaparqa. Chaywanpis, apóstol Pablopajqa mana allinchu karqa. Roma japʼiypi viajaspaqa tukuy laya costumbresta rikoj, jinapis ni jaykʼaj chayta ruwarqachu, runasta yanapananpaj Jesusta rejsinankupaj. Astawanpis cristianosman jinata nerqa: “Ama yugopi jina tantakuychejchu chʼulla chʼulla, Diospi mana creejkunawan. Kunanqa, imata ruwanan tiyan cheqa kaj, sajra kajwanri? Chayrí, imaynatataj kʼanchayqa laqhawan chajrukonqari? Chayrayku llojsiychej paykunaj chaupinkumanta, tʼaqakuychejtaj, nin Señorqa. Ama llankhaychejchu chʼichi imasta, noqataj japʼikapusqaykichej” (2 Corintios 6:14, 17, Qheshwa Biblia, [QB]).

¿Imatataj kay costumbreta tumpata ukhuncharisqanchej rikuchin? Cheqa cristianosqa Pascuata mana ruwanankuchu kasqanta.