1, 2. (a) Haarote adhamanno manna laˈneemmo wote mayine huluullammeemmo? Mayira? (b) Tenne fooliishsho giddo dawaro afiˈneemmo xaˈmuwa hiikkuriiti?

SARGE haˈra baxisannohe? Hattoowi lowonta hagiirsiisanno daafira, batinynyu manni sarge haˈra baxanno. Sargete barra mushurrootu lowo geeshsha biiffe leeltanno. Hakkii saeno albinsara lowo hagiirri leellanno! Hakko barra lamunku lowo geeshsha hagiidhanno; hattono albillittete heeshshonsa hexxo woˈmitinota labbanno.

² Ikkeennano xaa yannara adhama duuchchu garinni laˈniro mitiimmatenni woˈmitinoti dikaandannite. Haarote adhamanno manna laˈneemmo wote albillittete heeshshonsa seekkara halchineemmoha ikkirono, ‘Tini maate hagiirraame ikkitakka? Qolteno geedonnita ikkitakka?’ yine huluullammeemmo. Tenne xaˈmuwara qollanni dawaro, minaanninna minaama adhama lainohunni Maganu uyino amaale addaxxitannorenna harunsitannore ikkansanna hoogansa garinni babbaxxitinote. (Lawishsha 3:5, 6) Lamunku Maganu baxillinni fultukki heeˈrate tenne assa hasiissannonsa. Hanni Qullaawu Maxaafi tenne shoole xaˈmora qolanno dawaro laˈno: Mannu adhannohunna adhamannohu mayiraati? Adhate wossaˈnittoro, hiittoo meyaata doodha hasiissannohe? * Adhate qixxaawa  dandaattohu ma garinniiti? Minaanninna minaama maatensa hagiirraame assiˈre heeˈra dandaannohu hiittoonniiti?

3. Baqete korkaati nookkiha adha woyi adhama hayyo ikkitinokkihu mayiraati?

³ Mitu manni, mittu manchi galte adha hoogiro horonta dancha heeshsho diheeˈranno woyi hagiirre diafiˈranno yee hedanno. Tini kayinni adda diˈˈikkitino! Seenne adhikki heeˈrinohu Yesuusi, adhinikki heeˈra elto ikkitinota coyiˈrino; qoleno dandiitannori hatto ikkite heedhara amaalino. (Maatewoosi 19:11, 12) Hawaariya Phaawuloosino adhinikki heeˈra uyitanno xiqime tittire kulino. (1 Qorontoosi 7:32-38) Yesuusino ikko Phaawuloosi tenne hajora higge difushshitino; isinni ‘adhanna adhama hoola’ ‘Sheexaanu rosi’ ledo gaammoonni. (1 Ximootewosi 4:1-3) Hakkoyeno ikkiro, adhinikki heeˈra hedonsa bebbeehantukki Yihowara soqqama hasidhannorira lowo xiqime uyitanno. Konni daafira baqete korkaati nookkiha, lawishshaho darawo xixxiibbeenna adha woyi adhama hayyo diˈˈikkitino.

4. Qinaabbino adhama ooso ille lossiˈrate hiittoo xinta ikkitanno?

⁴ Wole widoonni laˈniro kayinni, adhate woyi adhamate baqete korkaati heeˈranno. Adhanna adhamano baxillaanchu Magani uyino eltooti. (Kalaqo 2:18) Konni daafira adhanna adhama uyitanno xiqime no; qoleno atoote abbitara dandiitanno. Lawishshaho, qinaabbino adhama maatete heeshshora dancha xinta ikkitanno. Ooso ille lossiˈrate, insara baxille leellishate, hattono amaalenna biddishsha aate annunna ama hasiissanno. (Faarso 127:3; Efesooni 6:1-4) Ikkollana adhinannihunna adhammannihu ooso ille lossiˈrate yine calla diˈˈikkino.

5, 6. (a) Mekibibi 4:9-12 kultanno garinni muli jaaloomi abbanno atooti hiikkonneeti? (b) Adhanna adhama sasu ganaasinchi siiwo gede ikkitannohu hiittoonniiti?

 ⁵ Tini fooliishsho xintantino xiqisenna qooxeessaho noo assaawe lai: “Loosinsanni dancha guma afidhanno gede, mittunni lamu woyyanno. Lamunku giddo mittu uwiro, gatinohu uwinoha kayisanno. Kayisannosihu wolu nookkiha callasi heeˈre uwannohu kayinni hiikkannokka? Qoleno lamunku mitteenni goxxuro iibbannonsa; mitto callaho hiitto ikke iibbannosi? Hattono mittu manchi mitto gadachchiro, lamunku kaaˈlante qeeltannosi. Qoleno sasu ganaasinchinni gannoonni siiwo rakke ditaˈanno.”—Mekibibi 4:9-12.

⁶ Tini xiqise roorenka coyidhanni noohu jaaloomu afiˈrino waagireeti. Lamu manni duuchchunkunni roore jaaloomannohu adhamirooti. Tini xiqise kultannonte gede, togoo mittimma minaanninna minaama mimmito kaaˈlanno, jawaachchishannonna agaranno gede assitanno. Adhanna adhama lowonta jawaata ikkitanno gede lamu manni mittimma calla ikka dihasiissannose. Tini xiqise kultannonte gede, lamu ganaasinchi siiwo taˈara dandiitanno. Sasu ganaasinchi siiwo kayinni tayisate qarrissanno. Minaanniranna minaamara qara hasattonsa Yihowa hagiirsiisa ikkituro, adhamansa sasu ganaasinchi siiwo gedeeta ikkitanno. Lamunku gilletenni Yihowara galinore ikkiro, mittimmansa lowo geeshsha jawaata ikkitanno.

7, 8. (a) Siimu xaadi yorto ledo sharramannoha adhinokki manna Phaawuloosi mayyee amaalino? (b) Qullaawu Maxaafi adhanna adhama lainohunni hiittooti garu lao heedhannonke gede kulannonke?

⁷ Hakkii saeno, labbaahunna meyaati siimu xaado assatenni hagiidhannoti garu doogo adhama callate. Tenne qixxaawo giddo assinanniha siimu xaado hagiirru buichcho assine laˈˈa garaho. (Lawishsha 5:18) Adhinokkihu mittu manchi siimu xaadi hasatto kabbaade ikkitannota qeedhimmate yanna saihu gedensaanni nafa siimu xaadi yorto ledo  sharramannoha ikkara dandaanno. Togoo yorto seekkine gargadha hoongiro, batte ikkinore woyi gariweelo coye assate widira massitara dandiitanno. Phaawuloosi ayyaanu marraeennasi, adhinokki manna togo yee amaalino: “Yortotenni giiramantenni adhama woyyitannona. Umonsa [qeeˈla] hoogguro, adhama woyyitannonsa.”—1 Qorontoosi 7:9; Yaaqoobi 1:15.

⁸ Mittu manchi adhate kaˈˈanno korkaati baxihano ikkiro, noore ikka hasiissannosi. Phaawuloosi yiinonte gede, “[adhamanno] mannira qarru iillannonsa.” (1 Qorontoosi 7:28) Adhamino mannira adhinokkihura iillannokki qarri iillannonsa. Ati adhate wossaˈnittoro kayinni, mitiimma ajishanna adhatenni afiˈnanni atoote roore afiˈra dandaattohu hiittoonniiti? Tenne assattoti mitte doogo adhatto meyaata hayyotenni doodhate.

9, 10. (a) Phaawuloosi ammaninokki manni ledo danna sae jaalooˈma abbitanno gawajjo lawishshunni xawisinohu hiittoonniiti? (b) Ammantinokkiri ledo adhammannikki gede Maganu uyino amaale lashshi assa duuchcha wote maa abbitanno?

⁹ Phaawuloosi galte ikkanno mancho doodhinanni wote harunsinanniha qara xintu seera ayyaanu marraeennasi borreessino: ‘Ammaˈnitinokkiri ledo injaannokki garinni amadantinoonte [“waaxantinoonte,” NW].’ (2 Qorontoosi 6:14) Phaawuloosi koye horoonsiˈrino lawishshi gibirinnu loosi yannara ikkannoreeti. Geeshshano ikko wolqa lowonta babbaxxitinore lame saada waanxiro, lamunku gawajjantanno. Hatteente gede, ammaninohunna ammaninokkihu adhamiro, lowo geeshsha mitiiˈmannoti dihuluullissanno. Insa giddo mittu Yihowa baxillinni fulikki heeˈra hasiˈranna kuˈu kayinni togoori mittoreno xiwannosikkiha ikkiro, heeshshonsa giddo balaxisiissannori xaadannokki daafira lowo shetto kalaqantara dandiitanno. Konni daafira  Phaawuloosi Kiristaanu ‘ammaˈnitinore [“Mootichchunni,” NW]’ calla adhanno gede amaalino.—1 Qorontoosi 7:39.

¹⁰ Mito widoo laˈniro, mitu adhinokki Kiristaani injaannokki garinni waaxama xaa callimmanni woyyitanno yee wossaˈnate geeshsha iillino. Mitootu Qullaawu Maxaafi amaale lashshi assite, Yihowa Farciˈraasine ikkinokki manni ledo adhantino. Duuchcha wote togoo adhama qarra abbitanno. Konni garinni adhantinori heeshshote giddo lowonta hasiissanno hajore galtensa ledo hasaawa didandiitanno. Konninni kainohunni adhantara albaanni callattinohunni roore callattanno. Wole ragaanni, Maganu tenne hajo lainohunni uyino amaale addaxxitannorinna seekkite harunsitannori kumunni kiirranniri adhantinokki Kiristaanooti no; tini hagiirsiissannote. (Faarso 32:8) Kuri Kiristaanooti konni kaˈa adhate hexxo assidhurono, Magano Yihowa magansidhannori mereerinni woyyannonsaha afidha geeshsha adhitukki keeshshitanno.

11. Adhatto meyaata hayyotenni doodhate mayi kaaˈlahera dandaanno? ( Qoola 130 noo saaxineno lai.)

¹¹ Yihowara soqqamannohu baalunku dancha galte ikkanno yaa diˈˈikkitino. Adhate assaabbanni noottoha ikkiro, atehu gedee akatinna ayyaanaamittete giwe nooseta hattono atente gede Magano baxxannota hasiˈri. Tenne hajo lainohunni ammanamino borojjichchi batinynye borro qixxeessino; konnira tenne hasiissanno hajora wossaˈnate kaaˈlitannohe gede, Qullaawa Borro amaale seekkite xiinxallanna huuccattotenni assaawa hayyote. *—Faarso 119:105.

12. Adhanna adhama lainohunni duuchcha gobbara hiittoo budi no? Tennera biddishsha ikkannohu Qullaawu Maxaafi lawishshi hiikkonneeti?

¹² Batinynye gobbara oosote galte doortannori annahonna amate. Togoo budira annanna ama konne hasiisanno doorsha doorate roore hayyonna egenno noonsa gede assine  laˈnanni. Togoo adhama biˈree warinte gede roore wote qinaabbinota ikkitanno. Yisaaqira seenne hasate Abirahaami soqqamaanchosi soyinota kultanno xagge, xaa yannara konni garinni oosote galte doortanno annuwiranna amuwira biddishsha ikkitanno. Abirahaami illachcha tuginohu woxeho woyi dagoomu giddo noo ayirrinynyira diˈˈikkino. Hatteentenni, beettisira Yihowa magansiˈranno manni giddonni seenne haaˈrate lowo sharro assino. *—Kalaqo 24:3, 67.

13-15. (a) Lawishsha 24:27 noohu xintu seeri seenne adhate assaawino beetto kaaˈlasira dandaannohu hiittoonniiti? (b) Mitte beetto adhamate qixxaabbanno wote maa assa dandiitanno?

¹³ Adhate lowo geeshsha assaabbanni noottoha ikkiro, ‘Addinta qixxaawoommo?’ yite ateneeto xaˈma hasiissannohe. Tennera qolatto dawaro, baxilleho, siimu xaadira, jaaloomaho woyi ooso ilate noohe hedo aana calla xintantinota diˈˈikkitino. Adhamate assaawino beettino ikko beetto seekke assaawa hasiissannonsahu addi addi halaafinati no.

¹⁴ Seenne adhate assaawannohu mittu beetti aane nooha xintu seera seekke heda hasiissannosi: “Gobbaanni noo loosokki biddi assiˈri; irshaho noohano qixxeessiˈri. Hakkiinnino mine miˈni.” (Lawishsha 24:27) Tini xiqise mayi sokka sayissanno? Biˈree waro, mittu manchi mine miˈna hasiˈriro woyi seenne adhe maate xintiˈra hasiˈriro, ‘Adheemmo galtenna ilantanno ooso towaatatenna irkisate qixxaawoommo?’ yee isonooto xaˈma hasiissannosi. Kuni manchi balaxe irshasi loosiˈranna gide wixiˈra hasiissannosi. Xaa yannarano  kuni xintu seeri loosanno. Seenne adha hasiˈranno manchi halaafinateho qixxaawa hasiissannosi. Loosa dandaannoha ikki geeshsha loosa hasiissannosi. Qullaawu Maxaafi maatesira mannimmate, simmeetetenna ayyaanaamittete hasiisannore shiqishannokki manchi ammana noosikki manchinni roore busha ikkinota kulanno!—1 Ximootewosi 5:8.

¹⁵ Mine assiˈrate wossaˈnitino beetto batinynye kabbaade halaafinate duqqate sumuu yitino yaate. Minaama minaannase kaaˈlitanno wotenna maatese towaattanno wote hasiissannose ogimmanna akatta Qullaawu Maxaafi giddo xawinsoonni. (Lawishsha 31:10-31) Halaafinate duqqate qixxaabbukki muddante adhantanno labballino ikko seenni, galtensara assitannore mittoreno assaabbinokki daafira umonsa baxxannoreeti. Adhamate assaabbannori duuchchunkunni roore ayyaanaamittetenni qixxaawa hasiissannonsa.

16, 17. Adhamate qixxaabbanni noori hiincitara hasiissannoti Qullaawa Borroti xintu seerubba hiikkuriiti?

¹⁶ Adhamate qixxaawa, Maganu minaanniranna minaamara maatete giddo uyino bayichchire hiincano mitteenni amaddanno. Adhanno beetti Kiristaanu maatera umo ikkate yaa mayyaatero huwata hasiissannosi. Maatete umo ikka coqqone gashshate fiqaade afiˈra diˈˈikkitino. Kuni beetti Yesuusi umimmate silxaanesi horoonsiˈrino gara harunsa hasiissannosi. (Efesooni 5:23) Hatteente gede, Kiristaancho meyaati Maganu minaamara uyinoha ayirrado halaafinate huwata hasiissannose. “Minaannise higgera” maahoyye yite galate hasatto noose? (Roomu Sokka 7:2, NW) Ise wonanni Yihowanna Kiristoosi higgera woroonni noote. (Galatiya 6:2) Minaannise maatete giddo afiˈrino silxaane qolte wole higge riqibbanno. Tini beetto adhanturo guunte noosikki manchi silxaanera hajajantanno? Qolteno silxaanesira maahoyye yite galtanno? Tini dirra gibbannoseha ikkiro, mine assiˈra hooga woyyitannose.

 ¹⁷ Hakkiinni saeno minaannino ikko minaama kuˈu kuˈuyi hasatto wonshate qixxaawinore ikka hasiissannonsa. (Filiphphisiyusi 2:4) Phaawuloosi togo yee borreessino: ‘Kiˈne [giddo] mittu mittunku umisi minaama hattonni umisi gede asse baxose; minaamano minaannase ayirrisso.’ Labbaahu galtesi lubbora ayirrissannasi laˈˈate baxxitino hasatto noosita Phaawuloosi Maganu ayyaaninni huwatino. Meyaati qolte minaannise baxasera lowo geeshsha hasidhanno.—Efesooni 5:21-33.

18. Adhamate kaˈinori mimmitoho injiitannotanna teˈee afate xaaddanno wote, insaneeto qeeˈla hasiissannonsahu mayiraati?

¹⁸ Konni daafira, mittu beettinna mitte beetto mimmitoho galte ikkate injaannotanna teˈee wossaˈnate xaadanno yanna godoˈlennita calla ikka dihasiissannose. Tini yanna lamunku mimmito garunni amada dandaanno gara rosannote; konni garinni, adhamiro woyyannotanna teˈee afa dandaanno. Qolteno tini yanna meessaneeto qeeˈla hasiissannote! Mimmitoho baxille leellishate hasatto kalaqamunni noota ikkitino daafira kabbaade fatana ikkitansara dandiitanno. Ikkollana mimmito addinta baxxannori, baxxanno manna ayyaanaamittetenni gawajjannore mittoreno diassitanno. (1 Teselonqe 4:6) Konnira galte ikkitannohetanna teˈee wossaˈnate mitte beetto ledo xaada jammarte noottoha ikkiro, ateneeto qeeˈli; kuni akati seenne adhittorono hoogittorono, heeshshokki woˈmate xaqqamannoheho.

19, 20. Adhanna adhama lainohunni Kiristaanaho noonsa lao tenne alamera noohu batinynyu manni laonni baxxa hasiissannosehu hiittoonniiti? Lawishshunni kuli.

¹⁹ Minaannino ikko minaama adhamansa geedonnita ikkitara hasiˈriro, mimmitoho qaale ea lainohunni gara ikkitino lao heedhansara hasiisanno. Qalote borronna filme duuchcha wote mannu halchanno garinni yaano lamu  manni baxame, adhame hagiidhanna jeefantanno. Mannu ooso heeshsho giddo kayinni, adhanna adhama hanafote ikkinnina jeefo diˈˈikkitino; tinino Yihowa geedonnita ikkitara qixxeessinote. (Kalaqo 2:24) Ikkollana alamete aana togoo lao hakkeeshshi geeshshaatilla; tini dadillissannote. Mitu budi giddo mannu adhanna adhama “siiwo gurdate” gedeeti yaanno. Kuni manni yaattonsa adhanna adhama lainohunni noota rosantino lao kultannota dihuwatino. Hiitto? Dancha gede assine gurdinoonni siiwo hasiˈni geeshsha  keeshshitanno; ikkirono togoo siiwo mittore qarrammikki usuranna tira dandiinannita ikka hasiissannose.

²⁰ Batinynyu manni xaa yannara adhanna adhama yannate geeshshita ikkitino gede asse laˈˈanno. Kuni manni, adhanna adhama hasattonsa wonshitannoha lawinsaro rahe adhamanno; qarru woˈminota labbannonsa wote kayinni agure xooqa dandaannohu gede asse hedanno. Ikkeennano Qullaawu Maxaafi giddo adhanna adhama xawisate horoonsiˈnoonni lawishsha qaagi; hakkuno siiwote. Daddalu markaawera gannanni siiwo woyi siwaago kabbaade hambabalatte yannara nafa taˈannokki gede qixxeessinoonnite. Hatteente gede, adhanna adhama qixxeessinoonnihu kaajjite heedhanno gedeeti. Yesuusi yiinore qaagi: “Maganu mitto assinonsare mannu badoonkensa.” (Maatewoosi 19:6) Seenne adhittoro, togoo lao heedhahera hasiisanno. Konni garinni heeˈrate qaale ea, adhanna adhama duha ikkitanno gede assitannoni? Deeˈni.

21. Minaannino ikko minaama mimmito hiittoo illenni laˈˈa hasiissannonsa? Tenne assate mayi kaaˈlansara dandaanno?

²¹ Minaannino ikko minaama mimmitinsara gara ikkitino lao lossiˈra hasiisannonsa. Mittu mittunku kuˈu koˈonniha dancha akatanna assanno sharro illachchishe laˈˈate woˈnaalannoha ikkiro, adhanna adhama hagiirrenna harshammo afiˈrannota ikkitannonsa. Mitto guunte noosikki mancho dancha illenni laˈˈa nookkireetini? Yihowa horonta nookkire diassanno; ikkeennano dancha illenni laˈˈannonke gede addaxxineemmo. Faarsaanchu togo yee xaˈmino: “Yihowa, ati soˈro illaallisattoha ikkoommero, ballo Yahi, ayi uurrara dandaanno?” (Faarso 130:3) Minaannino ikko minaama konni garinni mimmito dancha illenni laˈˈanna gatona yaa hasiissannonsa.—Qolasiyaasi 3:13.

22, 23. Abirahaaminna Saara xaa minaanniranna minaamara dancha lawishsha ikkannohu hiittoonniiti?

²² Adhama haammata diro keeshshitu kiiro roore hagiirrenna  harshammo abbitara dandiitanno. Qullaawu Maxaafi Abirahaaminna Saarati adhamansa akkallete yannara hiittootero xawisanno. Hakkawaro heeshshonsa qarrunna mitiimma nookkita diˈˈikkitino. Leya diro aleeginoseti Saara qawaaxxote katami Uuri giddo noosehu iibbino minisenni fulte hakkunni gedensaanni noo heeshshose woˈma dunkaanaho heeˈra mageeshsha kabbaaddinosero hanni hedi. Ikkeennano minaannise silxaanera maahoyye yite galtino. Abirahaamira dancha kaaˈlaancho ikkite, wussaanesi qinaabbanno gede irkissinosi. Qolteno maahoyye yite galtinohu yinoomme geeshsha diˈˈikkino. “Giddosenni” nafa minaannase mootichchaˈya yitino. (Kalaqo 18:12; 1 Pheexiroosi 3:6) Ise Abirahaami ayirrissannohu wodanisenniiti.

²³ Ikkollana Abirahaaminna Saara coye baala mittu garinni laˈˈanno yaa diˈˈikkino. Mitte yannara Saara Abirahaami “lowonta dadillissanno” assaawe coyidhino. Ikkeennano Abirahaami Yihowa hajajeennasi galtesi yitinore rambaˈnetenni macciishshino; tinino maatensara atoote abbitino. (Kalaqo 21:9-13) Xaa minaanninna minaama, wole agurina adhante haammata diro keeshshitinori nafa, Magano waajjannorinni kuri minaanninna minaamanni lowo roso afiˈra dandaanno.

24. Yihowara ayirrinynye abbitannoti hiittoo adhamaati? Mayira?

²⁴ Kiristaanu songo giddo adhame hagiirrunni heeˈrannohu kumunni kiirranni manni no; togoo maate giddo minaama minaannase lubbora ayirrissanno, minaannino minaamasi baxanno hattono kaffi asse laˈˈanno, qoleno lamunku Yihowa fajjo heeshshonsa giddo balaxisiisate kaaˈlame loosanno. Adhate wossaˈnittoro, adhatto meyaata hayyotenni doodhi; adhate balaxxe seekkite qixxaawi; hattono adhamaˈne keerunna baxillu woˈminotanna Yihowara ayirrinynye abbitannota ikkitanno gede assiˈrate jawaati. Hatto assattoha ikkiro, adhamakki Maganu baxillinni fulittokki heeˈrate kaaˈlitannohe.