1, 2. Xa hiikkoye hintsa ganabbaidhanni nootto? Loosikki isilancho ikka hasiissannosihu mayiraati?

XA HANNI mitto hintsa ganabbaidhanni helli buufi yitanni nootto gede assite hedi. Konne hintsa jammarittonku lowo yanna saˈinoha ikkirono xaano albillittete loosattori lowori gate no. Kageeshsha loosootto loosi daafursannoha ikkirono, hagiirsiisannoho. Baxirino dayiro hexxo mudhe konne looso diagureemmo woyi diceeˈmeemmo yite murcidhe kaootto; korkaatuno loosikki isilancho ikkasi woyi hoogasi xaatera ikko konni kaˈi heeshshokki aana abbitannori noota afootto. Togo yineemmohu mayiraati? Ganabbaidhanni nootto hintsi ate umokki ikkootto daafiraati!

² Yesuusi rosaanchi Yihuda ninkeneeto ganabbaiˈra hasiissannonketa duure coyiˈrino. Isi, “Maganu baxillinni fultinikki heedhe” yee Kiristaana amaali wote, hatto assate kaaˈlannore hattee sokkasinkura kulino. Togo yiino: “Lowonta qullaawa ikkitino ammanaˈnenni kiˈneneeto [ganabbaidhe].” (Yihuda 20, 21, NW) Maganu baxillinni fulittokki heeˈra dandaatto gede, ateneeto ganabbaiˈranna ammanakki jawaachchishiˈra dandaattoti mite doogga hiikkuriiti? Xa hanni ateneeto ayyaanaamittetenni ganabbaiˈra hasiissannoheha sase raga laˈno.

3-5. (a) Sheexaanu Yihowa seera ma garinni laˈˈattora hasiˈranno? (b) Maganu seera ma garinni laˈˈa hasiissannonke? Tinino hiittoo simmeete heedhannonke gede assitanno? Lawishshunni kuli.

³ Umihunni Maganu higge aana noonke ammana jawaachchishiˈra hasiissannonke. Konne maxaafa xiinxallakkinni amanynyoote lainohunni Yihowa fushshinoha batinynye xalala seera afootto. Yihowa seera ma garinni laˈˈatto? Sheexaanu, Yihowa higge, xintu seerinna biddishshisi danchare hoolannohanna coqqonannoha ikkino gede assite laˈˈattora hasiˈranno. Tini hayyosi biˈre Edenete loossunku jammare horoonsiˈranni keeshshino. (Kalaqo 3:1-6) Tini hayyosi ate aana loossakka? Loossanno woyi loossannokki gede assitannoti ate laooti.

⁴ Lawishshaho, mitte biifado paarke giddo daaˈˈattanni heedhe, paarkete giddo lowo huxxinni huxxine bande worroonni base laitto yino. Tini bande huxxinoonni base lowonta baxissannote. Umi qara huxxu laˈˈatto wote, mulla haafa yine ate qarrisate huxxinoonniha lawahera dandaanno. Kayinni huxxa giddoogisse laˈˈatto wote, mittu waajjishanno doobbiichchi egemmannoha duganni ate wido hige daanni noota huwatitto! Kuni huxxi ate gawajjotenni gatisate yine huxxinoonniha ikkinota xa wodanchitto. Ikkina xa ate egemmahera duganni noo moyichchi nooni? Maganu Qaali togo yee qorowisiisanno: “Bikkunni woy[i] adawunni heedhe; baqqino yiiyye! Hakkuno mayiraati? Diiniˈne Sheexaanu egemmannoha hasiˈranni ittananno doobbi[i]chchi gede qacceˈnera doyanni no.”—1 Pheexiroosi 5:8.

⁵ Sheexaanu bushahonna kaajjado ugaaxaanchooti. Yihowa, Sheexaanu ugaaxe egemmankera hasiˈrannokki  daafira konni bushu ugaaxaanchite batinynye “xagarrote hayyonni” ganteemmo gede higge uyinonke. (Efesooni 6:11, NW) Konni daafira Maganu higge hiincinummo kiiro, tini higge iimi Anninke baxannonketa leellishshannota ikkitino gede assine laˈˈa hasiissannonke. Maganu higguwa konni garinni laˈneemmoha ikkiro, qarrunni agartannonke; hattono hagiirre abbitannonke. Yesuusi rosaanchi Yaaqoobi togo yee borreessino: ‘Keere fushshannoha woˈma seera lae isinni kaajjannohu, [hattono] macciishshe loosu aana hosiisanno manchi loosisinni maassaminoho [“hagiirraamoho,” NW].’—Yaaqoobi 1:25.

6. Maganunnita xalala higguwanna xintu seerasi roore addaxxate assa hasiissannonkehu qaru coyi maati? Lawishsha kuli.

⁶ Higge aannonke Maganonna higguwasira noo hayyo roore addaxxinanni haˈra hasiˈnummoro, assa hasiissannonkehu qaru coyi Maganu hajajo garinni heeˈrate. Lawishshaho “K[i]ristoosi hajajo,” isi ‘hajajinonkere duuchcha’ wolootaho rosiisano mitteenni xaphphi assite amaddinote. (Galatiya 6:2; Maatewoosi 28:19, 20) Qoleno Kiristaanu, Magano magansiˈratenna mimmito jawaachchishate mitteenni gamba yaanno gede uyinoonni hajajono kaffi asse laˈˈanno. (Ibiraawuyaani 10:24, 25) Ganynyine Yihowa giddonkenni huucciˈneemmo gede uyinoonninke amaaleno Maganu hajajo widira kiirantanno. (Maatewoosi 6:5-8; 1 Teselonqe 5:17) Kuri hajajubba agadhine heeˈneemmoha ikkiro, Maganu hajajo baxillu noo biddishsha ikkitinota roore huwanteemmo. Maganu hajajo ayirrisanke, qarru woˈminote tenne alame giddo horonta afiˈneemmokki harshammonna hagiirre uyitannonke. Maganu higge ledo sumuu yite heeˈrakkinni afiˈrootto atoote heeshshi gotti assite hedattoha ikkiro, kuri higguwara noohe ammana dilexxitanno?

7, 8. Diru lexxanni haˈri kiiro xalala ikkinore assanni heeˈra dandaammokka yee waajjanno manna Maganu Qaali jawaachchishannohu hiittoonniiti?

 ⁷ Mitu manni diru lexxanni haˈri kiiro Yihowa higguwa agadhe heeˈra lowonta kabbaade ikkitanno yee yaadanno. Kuni manni, dandaa hoonge Maganu higge diingammokka yee waajjanno. Togoori macciishshamannoheha ikkiro, ayeewoteno tenne xiqise qaagi: “Ani Yihowa, horoomannohere rosiiseemmohe, hattono haˈra hasiissannohe doogo qole marraeemmohe Maganokkiiti. Hajajubbaˈya ille worte agadhoottoro, keerikki lagu gede ikkannonka; xalallekkino baaru dambali gede ikkitannonka!” (Isayyaasi 48:17, 18) Tini xiqise mageeshshi geeshsha jawaachchishshannotero heeshshi gotti assite hedde egennootto?

⁸ Yihowa tenne xiqise aana isira hajajamanke ninkera xaqqantannota kulinonke. Isi hajajammummosiro lame atoote aankera qaale eino. Umihunni, keerinke lagu gede ikkanno; yaano qaxaˈa yiinoha, batiˈrinohanna goofannokkiha ikkanno yaate. Layinkihunni, xalallenke baaru dambali gede ikkitanno. Wayi gama marte dambalu mimmitu hoodenni taikki haˈranno gara laittoro, hatto ikkanni hegerera heeˈrannota huwatatto. Dambalu mimmituwiinni taikki diro woˈma haˈranni wayi qaccera mare gaˈnanno. Yihowa, xalalleˈne hattoota ikkitanno yiino; wole yaattonni dancha ikkinore assitinanni heedhinanni yaasiiti. Yihowara ammanamoottoha ikkate sharro assattoha ikkiro, isi horonta ditugannohe! (Faarso 55:22) Isi einohu kuni hagiirsiisanno qaali, isonna xalala seerasi bashshonni roore addaxxatto gede diassannohe?

9, 10. (a) Ayyaanaamittetenni gikki yaa Kiristaanaho kaajja giwe ikkitinohu mayiraati? (b) Mitto coye ayyaanaamittete illenni laˈˈa hagiirre afiˈrate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

⁹ Ateneeto ganabbaiˈrattoha layinki raga, tenne xiqise  aana kulloonni: “Gikki yaate widira hinge haˈno.” (Ibiraawuyaani 6:1, NW) Gikki yaa mittu Kiristaanchira kaajja giweeti. Xa guuta ikka dandiineemmokkiha ikkirono, gikki yaa kayinni dandiineemmo. Qoleno Kiristaanu ayyaanaamittetenni gikki yiiro, Yihowara soqqama roore hagiirsiissannonsa. Mayira?

¹⁰ Ayyaanaamittetenni gikki yiino Kiristaanchi mitto coye laˈˈannohu hakko coye Yihowa laˈˈanno garinniiti. (Yohaannisi 4:23) Phaawuloosi togo yee borreessino: “Maalu fajjo garinni heedhannorira surrensa maalaamittete coyi aana illachchishshanno; ayyaanu fajjo garinni heedhannorira kayinni surrensa ayyaanaamittete coyi aana illachchishshanno.” (Roomu Sokka 8:5, NW) Maalaamittete lao noosi manchi umosi baxate widira hige dooanno daafira, xeertise assaawannokki daafira, hattono maalaamittete coyi aana illachchishanno daafira hagiirraamo diˈˈikkanno. Ayyaanaamittete lao noosi manchi kayinni hagiirraamu Magani Yihowa aana illachchishanno daafira hagiirraamo  ikkanno. Togoo manchi Yihowa hagiirsiisate quqquxamanno; qoleno qarru yannarano hagiidhanno. Mayira? Qarru, Sheexaanu kaphphaancho ikkinota buuxisatenna coˈiima uurrinsha afiˈne iimi Annanke tashshi assate faro fanannonke daafiraati.—Lawishsha 27:11; Yaaqoobi 1:2, 3.

11, 12. (a) ‘Wodanchate dandoonke’ lainohunni Phaawuloosi mayyiino? “Qajeelsiˈra” yine tirroonni qaali mayi tiro afiˈrino? (b) Mittu ispoortanynyi bisisi gikki yaanno gedenna hasiˈri gede milli yaannoha ikkanno gede hiittoo qajeelshi hasiisannosi?

¹¹ Mittu Kiristaanchira ayyaanaame lao heedhannosihu isonooto qajeelsiˈrirooti. Hanni tenne xiqise wodanchi: “Kaajjado sagale hasiissannohu danchanna busha badate, wodanchate dandoonsa seekkite horoonsidhe qajeelsidhinorira gikki yitino mannootiraati.” (Ibiraawuyaani 5:14, NW) Phaawuloosi wodanchate dandoonke ‘qajeelsiˈra’ yee coyiˈri wote horoonsiˈrino qaali, umi xibbii dirira Girikete gobbara jiminaastike yinanni ispoortera horoonsiˈnanni qaale ikkikki digatino; korkaatuno kuni qaali, ‘jiminaastikete ispoortanynyi gede qajeela’ yitanno tiro afiˈrino. * Meessaneeto konni ispoortanynyi gede qajeelsiˈra yaa mayyaatero hanni hedi.

¹² Ilammummo wote bisinke qajeelinoha diˈˈikkino. Lawishshaho, danqu qaaqqi lekkasinna angasi noo raga diafino. Konni daafira mito wote angasi kai gede milli assiˈranni albasi gaˈne raaranno. Yannate gedensaanni angasinna lekkasi milli assiˈranno gara rosanno daafira, bisisi qajeelanno. Umo bodhanno, yannate gedensaanni qaafanno, hakkiinnino dodanno. * Jiminaastikete ispoortanynyina?  Mittu ispoortanynyi maalaˈlisanno garinni ayyarete aana galchamanna, hattono hasiˈri gede eramanna laittoro, tenne ispoorte loosate bisosi lowo yanna qajeelsiˈranni keeshshinota mittoreno dihuluullamatto. Kuni ispoortanynyi tenne dandoo afiˈrinohu mittore assikki hawa gede diˈˈikkino; bisosi qajeelsiˈranni lowo yanna gudino. Qullaawu Maxaafi togoo qajeelshi ‘shiimarella kaaˈlanno’ yaanno. Wodanchate dandoonke qajeelsiˈra kayinni lowo waaga afidhino!—1 Ximootewosi 4:8.

13. Wodanchate dandoonke qajeelsiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Konni maxaafira, wodanchate dandookki qajeelsiˈrate kaaˈlannoheha batinynye roso ronsoommo; konni garinni ateneeto qajeelsiˈrakki ayyaanaamittetenni gikki yoottoha ikkite Yihowara ammanante heeˈratto gede kaaˈlitannohe. Mitte wussaane wossaˈnatto wote, Maganu higgenna xintu seerasi heeshshi gotti assite hedi, hattono huuccatto assiˈri. Wussaane wossaˈnatto kiiro, ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Tenne hajo ledo xaado afidhinoti Qullaawu Maxaafi higge woyi xintu seeri hiikkonneeti? Tenne higge woyi xintu seera loosu aana hosiisa dandeemmohu hiittoonniiti? Iimi Anniˈya hagiidhannohu hiittoo wussaane wossaˈnummorooti?’ (Lawishsha 3:5, 6; Yaaqoobi 1:5) Tenne baala assaabbe wossaˈnattoha ikkiro, wodanchate dandookki roore qajeeltanni hadhanno. Togoo qajeelshi ayyaanaamittetenni gikki yootto Kiristaancho ikkatto gedenna hakko garinni heeˈratto gede kaaˈlannohe.

14. Ayyaanaamittetenni lophphate hiittoo halcho heedhankera hasiisanno? Ikkeennano maa qorophpha hasiissannonke?

¹⁴ Mittu manchi ayyaanaamittetenni gikki yiiro nafa, togoo lophpho uurritannota diˈˈikkitino. Lophphinannihu sagale intirooti. Konnira Phaawuloosi togo yiino: “Kaajjado sagale hasiissannohu . . . gikki yitino mannootiraati.”  Ammanakki jawaachchishiˈrate assa hasiissannohehu qaru coyi, ganynyite kaajjado ayyaanaame sagale sagaˈlate. Rosatto roso mittore gatisittokki loosu aana hosiisattoha ikkiro, hatti hayyote. Qullaawu Maxaafi, “Hayyo bayira coyeeti” yaanno. Konni daafira, Anninke Yihowa kulannonkeha muxxe ikkino halaale afate ayeewoteno lowonta halchanna gooˈra hasiissannonke. (Lawishsha 4:5-7; 1 Pheexiroosi 2:2) Egennonna Maganu aanno hayyo afiˈra kayinni naaxxatenna woloota heeshshi asse laˈˈate widira massitankera dihasiisanno. Naaxxanna wole laanfe wodaninke giddo kalaqante lophphitannokki gede ninkeneeto ganynyine maramadha hasiissannonke. Phaawuloosi togo yee borreessino: ‘Ammanatenni heedhinoonni gede afate umoˈne xiinxalle [“maramadhe,” NW], umoˈneno jiffine laˈe.’—2 Qorontoosi 13:5.

15. Baxillu ayyaanaamittete lophphora hasiisannoha ikkinohu mayiraati?

¹⁵ Mitto hintsa minne kaˈnihu gedensaanni nafa, loosu digoofanno. Minnoonni hintsa gatamaranna haaroonsa hasiissanno; qoleno yanna lexxitu kiiro hintsaho wole kifile leda hasiissannoha ikkanno. Ayyaanaamittetenni gikki yaatenna hakko garinni heeˈrate kaaˈlannonkehu maati? Tennera qaru coyi baxilleho. Yihowaranna ammanate roduuwinkera noonke baxille lossiˈnanni haˈra hasiissannonke. Baxillu hooginkero, egennonkenna loonseemmo loosi baalunku, mittore xaqqantukki mulla luultanno qoonqo  gede waagu nookkiha ikkanno. (1 Qorontoosi 13:1-3) Baxillu heeˈrinkero ayyaanaamittetenni gikki yinanninna lophphinanni haˈra dandiineemmo.

16. Sheexaanu ma garinni assaambeemmo gede assankera hasiˈranno? Tenne gargadhate Yihowa maa uyinonke?

¹⁶ Xa hanni ateneeto ganabbaiˈrattoha sayikki raga laˈno. Ateneeto ganabbaidhe Kiristoosiha addu harunsaancho ikkate, assaawatto gara qorophpha hasiissannohe. Tenne alame gashshaanchi Sheexaanu, mannu hexxo mudhanno gede, huluullamanno gedenna, diqinaannoe yee hedanno gede assate fullahinoho. (Efesooni 2:2) Huqu haqqa ite gawajjannonte gede, konni garinni assaawa Kiristaana lowonta gawajjitanno. Yihowa konne huqa gargadhate kaaˈlannonke massaara uyinonke; hattino hexxote.

17. Maganu Qaali hexxo uyitanno kaaˈlo lawishshunni kulannohu hiittoonniiti?

¹⁷ Qullaawu Maxaafi, Sheexaanunna alamete ledo olamate hasiisannonkeha haammata ayyaanaamo olu uduunne tittire kulanno. Hakkuyi uduunni giddo mitte umu gulleeti; yaano ‘gatote hexxooti.’ (1 Teselonqe 5:8, NW) Biˈree waro mittu wottaaddarchi umoho gullee wodhikki olu giddora eiro olu basenni keere fulannokkita afino. Roore wote gullee loonsannihu siwiilunniiti; hakkiinnino giddoonni suufete gaware woyi shaqqado goga eessinanni; gullee diinu olanno fiinxaari wottaaddarchu umo gawajjikki kaate uulla uwanno gede assitanno. Gullee umo gawajjotenni agartannonte gede, hexxono surrekki yaano hedokki agartannohe.

18, 19. Hexxo seekke cuˈmira lainohunni Yesuusi lawishsha ikkinohu hiittoonniiti? Ninke isi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁸ Yesuusi, hexxo seekke cuˈmira lainohunni dancha lawishsha  ikkannonke. Isi uullate aana heeˈrino heeshshora jeefote hashsha hiittoo qarra dandee sainoro hanni qaagi. Muli jaalisi woxeho yee sayise hirinosi. Wolu kayinni diegennoommo yee kaadinosi. Wolootu kayinni hunte xooqqinosi. Woganesi ikkitino mannooti iso effidhe gibbino daafira, Roomu wottaaddari sute shaannosi gede assate murcidhe kaˈino. Yesuusira iillino qarri ninkera iillanno qarri baalunkunni roorinoho yaa dandiinanni. Konne baala dandee saˈˈanno gede kaaˈlinosihu maati? Ibiraawuyaani 12:2 togo yitanno: ‘Albira afiˈranno hagiirrinni kainohunni masqalu [“qarru haqqi,” NW] aana reyote shollinynye mayi geeshshano kiirikki cince, ayirradu Maganu barcimi qiniiteenni ofollino.’ Yesuusi ‘albasiinni noo hagiirre’ horonta deˈˈe diegennino.

¹⁹ Hakkawaro Yesuusira albasiinni mayi hagiirri agare noosi? Qarra dandee saˈˈasinni Yihowahu qullaawu suˈmi ayirranno gede assate kaayyo afiˈrannota afino. Qoleno qarra dandee sairo, Sheexaanu kaphphaancho ikkinota baalunkunni roore buuxisanno. Tenne hexxonni roore Yesuusira hagiirre abbitannoti wole hexxo dino! Ammanaminoha ikkiro Yihowa lowo atoote aannositano afino; yaano Annisi ledo galagale xaadannoti lowonta hagiirsiissanno yanna albasiinni agarte noosita afino. Yesuusi buutote qarri iillisi yannara tenne hagiirsiissanno hexxo wodanisira wodhe no. Ninkeno hatto assa hasiissannonke. Yesuusinte gede, ninkerano albankeenni lowo hagiirri agare noonke. Yihowa mitti mittinkera bayiru suˈmisi qullaawanno gede assate kaayyo oye ayirrisinonke. Ayee fatani woyi qarri iillinkerono, Yihowa Aliidi Gashshaanchonke assiˈne doodhatenninna iimi Anninke baxillinni fullummokki heeˈratenni Sheexaanu kaphphaancho ikkinota buuxisa dandiineemmo.

20. Hexxo mudhattokki gedenna surrekki jawaachchishannore assaabbanno gede assiˈrate mayi kaaˈlahera dandaanno?

 ²⁰ Yihowa ammanantino soqqamaanosi kiisate hedo noosiha calla ikkikkinni hatto assate quqquxamanno. (Isayyaasi 30:18; Milkiyaasi 3:10) Soqqamaanosita gara ikkitino halcho wonshanno wote tashshi yaannosi. (Faarso 37:4) Konni daafira, surrekki Maganu uyino hexxo aana illachchishshanno gede assiˈri. Sheexaanunniti akkala alame assaabbanno garinni, yaano hexxo mudhatenna diqinaannoe yitanno hedo garinni horonta assaabbooti. Alamete ayyaani surrekkinna wodanikki giddora sununni eanni noota huwatittoro, ‘wodananna hedo agarannoha Maganu keere’ afiˈrate huuccatto assiˈri. Maganu aannohu kuni keeri wodanakkinna hedokki agarannohe.—Filiphphisiyusi 4:6, 7.

21, 22. (a) ‘Lowo mannira’ hiitti hagiirsiissanno hexxo noonsa? (b) Kiristaanaho uyinoonni hexxo giddo ate roore quqquxxannoheti hiitteeti? Xa maa assate murcidhe kaootto?

²¹ Heeshshi gotti assite assaawa hasiissannoheti lowonta hagiirsiissanno hexxo noohe! Ati “bayira qarra” qeele saˈˈannohu ‘lowo manni’ gaamo ikkoottoha ikkiro, muli yanna giddo hiittoo heeshsho afiˈrattoro hanni hedi. (Ajuuja 7:9, 14) Sheexaanunna agaaninte uullate aaninni  hoˈlitanno wote, xa afiˈroottokki harshammo afidhe teesse heeˈratto. Ninke giddo bunshete widira xixxiiwannohu Sheexaanu nookkiha heeˈre egenninohu nooni? Isi bunshete widira xixxiiwannonketi gatteenna, uulla gannatete widira soorrate looso loonseemmo wote lowonta tashshi yaannonke! Konne looso loonseemmo wote Yesuusinna ledosi iima mookkannori 144,000 marraˈannonke. Xiwanunna bisu xeˈne baalanti hoˈlitanna laˈneemmo wote, banxeemmohu reyino manni reyotenni kaeenna daae yineemmo wote, hattono biˈre Maganu hedino heeshsho afiˈneemmo wote lowonta tashshi yaannonke! Guuta ikkineemmo wote isinni, roore shillimaate afiˈneemmo; yaano Roomu Sokka 8:21 (NW) aana qaale eˈnoonninketa, “Maganu oosota ayirrado wolaphpho” afiˈneemmo.

²² Yihowa, hedoottohunni aleenni ikkitino wolaphpho afiˈrattora hasiˈranno. Togoo wolaphphowa massitannoti kayinni hajajamate. Ikkina Yihowara barru baala hajajamate dandaamannohere baala assa gara dilabbannohe? Hatto ikkiro, Maganu baxillinni fulittokki hegerera heeˈra dandaatto gede, lowonta qullaawa ikkitino ammanakkinni ateneeto ganabbaiˈrakki agurtooti!