1, 2. Magano Yihowa baxatto gede assannohehu maati?

ATI Magano baxatto? Ateneeto Yihowara sayisse uyite isi ledo fiixoomoottoha ikkiro, mittore huluullamittokki ee yite qolatto; hatto yaakki qolte hasiissannote! Addaho, Yihowa baxanke noo coyeeti. Ninke Magano banxoommohu isi balaxe baxinonkehuraati. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Maganu ninke umo asse baxinonkehura ninkeno banxeemmosi.”—1 Yohaannisi 4:19.

² Baxille leellishate umo asse qaafo adhinohu Yihowaati. Isi biifado uulla kalaqe qaenke ikkitara uyinonke. Heeshshonkera hasiisannore baala uyinonke. (Maatewoosi 5:43-48) Hakkiinni saeno, ayyaanaamittete hasattonke wonshannohu isooti. Isi Qaalesi yaano Qullaawa Maxaafa uyinonke. Qoleno Yihowa, iso huucciˈneemmo gede koyisinonke, hattono huuccattonke macciishshatenna qullaawa ayyaana oye ninke kaaˈlate qaale eino. (Faarso 65:2; Luqaasi 11:13) Konni baalunkunni roore, Yihowa lowo geeshsha muxxe ikkino Beettosi ninkera wodo ikke cubbunninna reyotenni gatisannonke gede soyino. Addaho, Yihowa bayira baxille leellishinonke!—Yohaannisi 3:16; Roomu Sokka 5:8.

3. (a) Maganu baxillinni fullummokki heeˈrate ma assa hasiissannonke? (b) Ninkeneeto hiittee hasiissanno xaˈmo xaˈma hasiissannonke? Dawarona hiikko no?

 ³ Yihowa baxillisinni hegerera xiqime afiˈnammora hasiˈranno. Ikkollana, tenne xiqime afiˈrate woyi hoogate doodhineemmori ninkeeti. Maganu Qaali togo yee amaalannonke: “Hegere heeshsho . . . agadhitinanni Maganu baxillinni fultinikki heedhe.” (Yihuda 21, NW) “Fultinikki heedhe” yaanno qaali, Maganu baxilli giddo heeˈrate assa hasiissannonkeri noota xawisanno. Yihowa leellishinonke baxillira leellanno coyinni galata qola hasiissannonke. Konni daafira, ‘Magano baxeemmota loosunni  leellisha dandeemmohu hiittoonniiti?’ yitannota hasiissanno xaˈmo ninkeneeto xaˈma hasiissannonke. Tenne xaˈmora dawaro, hawaariya Yohaannisi ayyaanu marraeennasi coyiˈrino qaali giddo no: “Magano baxa hajajosi agadhate, hajajosino diqarrissannote.” (1 Yohaannisi 5:3) Magano lowo geeshsha banxeemmota leellisha hasiˈneemmo daafira, tini xiqise mayi tiro afidhinoro seekke xiinxalla hasiissannonke.

4, 5. Ati Yihowa baxa jammaroottohu hiittoonniitiro xawisi.

⁴ Hawaariya Yohaannisi, “Magano baxa” yaanno qaale borreessi wote maa xawisate hasiˈrino? Isi xawisinohu mitti mittinkera Maganoho noonkeho giddo baxilleeti. Ati Yihowa konni garinni baxa jammaritto yanna qaagatto?

⁵ Hanni shiima geeshsha, Yihowanna alaamasi lainohunni umo halaale rositto yanna, hattono rosoottore ammana jammaritto yanna hedi. Cubbaataamonna Maganuwiinni badamoottoha ikkite ilamoottoha ikkirono, Addaami hunino guunte afiˈrattotanna hegere heeshsho ragiˈratto doogo Yihowa Kiristoosi widoonni faninoheta hatte yannara huwatootto. (Maatewoosi 20:28; Roomu Sokka 5:12, 18) Yihowa lowo geeshsha muxxe ikkino Beettosi atera yee reyanno gede soye kakkalino kakkalo mageeshshi waaga afidhinoro wodanchootto. Konninni wodanikki lowo geeshsha hagiidhino daafira, konne bayira baxille leellishinohe Magano baxa jammarootto.—1 Yohaannisi 4:9, 10.

6. Addu baxilli baxxe leellannohu mayinniiti? Maganoho noohe baxilli ma assatto gede kakkayisinohe?

⁶ Ikkollana, Yihowara baxillu lao noonke daafira calla iso addinta banxeemmo yaa diˈˈikkino. Magano addinta baxa, “Ani Yihowa baxeemmo” yaatenni saˈanno.  Ammanate gede, addu baxillino loosunni baxxe leellanno. (Yaaqoobi 2:26) Mitto mancho banxummoro, hagiirsiisannosire assine banxeemmosita leellinsheemmo. Konnira Yihowara noohe baxilli wodanikkira rumuxxa jammarita, iimi Annakki hagiirsiisanno garinni heeˈrate hasatto galtinohe. Cuuante Yihowa Farciˈraasincho ikkootto? Hatto ikkiro, Yihowa lubbora baxakkinninna isira ammanamoottoha ikkite heeˈrate hasiˈrakkinni, heeshshokki giddo duuchchantenni roortino wussaane wossaˈnootto yaate. Yihowa fajjo assate ateneeto isira sayisse ootto; hakkiinni saˈeno ateneeto sayisse oottota cuuante leellishootto. (Roomu Sokka 14:7, 8) Yihowara ninkeneeto qooffantummokki sayinse uyinoommota leellishate, hawaariya Yohaannisi aantete coyiˈrinoreno assa hasiissannonke.

7. Maganu hajajo yinanniri giddo gamu hiikkuriiti? Maganu hajajo agadha maa assano mitteenni amaddanno?

⁷ Yohaannisi Magano baxate yaa mayyaatero xawisanni, “Hajajosi agadhate” yiino. Maganu hajajo yinanniri hiikkuriiti? Yihowa Qaalisi yaano Qullaawu Maxaafi widoonni konne asse, konne assitinoonte yitannota haammata hajajo uyinonke. Lawishshaho, dimba, foora, kaphphu maganna magansiˈra, moora, kaphphanna woleno konne lawannore isi effire giwanno. (1 Qorontoosi 5:11; 6:18; 10:14; Efesooni 4:28; Qolasiyaasi 3:9) Maganu hajajo agadha, Qullaawu Maxaafi giddo xawinse kulloonnihu amanynyootu seeri ledo sumuu yee heeˈrano mitteenni amaddanno.

8, 9. Assi woyi assitooti yitannoti Qullaawu Maxaafi higge heedhannokki wote, Yihowa hagiirsiisannohu maatiro afa dandiineemmohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

⁸ Ikkollana, Yihowa hagiirsiisate, isi xawise assenna assitinoonte  yee hajajinonkere calla agadha baqe diˈˈikkitino. Yihowa heeshshonke giddo mitte mittenta millimmonke illaallissanno higge oye qorqoranni diqarrisinonke. Konnira barru millimmonke giddo, Qullaawu Maxaafi xawise asse woyi assitinoonte yaannokkihu haammatu coyi tuncu yaankera dandaanno. Togoori tuncu yaannonke wote, Yihowa hagiirsiisannohu maatiro afa dandiineemmohu hiittoonniiti? Qullaawu Maxaafi Maganu hedo huwanteemmo gede kaaˈlannonkere duuchchare amadino. Qullaawa Maxaafa xiinxallinanni haˈnummo kiiro, Yihowa baxannorenna giwannore anfanni haˈneemmo. (Faarso 97:10; Lawishsha 6:16-19) Qoleno isi kaffi asse laˈˈanno hedonna assoote roore buunxanni haˈneemmo. Yihowa akatirenna doogosire roore ronsanni haˈnummoro, wossaˈnineemmo wussaanenna assineemmo assooti isi hedo gede ikkanni haˈranno. Konni daafira, assi woyi assitooti yitannoti Qullaawu Maxaafi higge hoogganno wote nafa, “Mootichchu hedo maatiro” wodancha dandiineemmo.—Efesooni 5:17.

⁹ Lawishshaho, bararraaqisannore woyi foorre leellishshanno filme woyi televizhiinete pirogiraame laˈneemmota hooltannoti xawinse worroonni higge Qullaawu Maxaafi giddo dino. Ikkollana hattoo higge hooggurono, togoo coye laˈˈa dihasiissannonke. Yihowara togoo coyira mayi lao noosiro anfoommo. Qaalisi xawise togo yaanno: “Finqille baxxannore baala [Yihowa] lubbo effidhe gibbanno.” (Faarso 11:5) Qoleno Qullaawu Maxaafi, “Foortannorenna soorritannore Maganu faradanno” yaanno. (Ibiraawuyaani 13:4, NW) Qullaawu ayyaaninni borreessaminoha konne qaale seekkine  hiincine, Yihowa fajjo maatiro wodancha dandiineemmo. Konni daafira Maganinke giwanno assoote reqecci assite leellishshanno filmenna misilla laˈˈa hoogate wossaˈnineemmo. Tini alame mittore gawajjannokki boohaarsha lawisse shiqishshannote amanynyootu maaeellewiinni xeertiˈnummoro Yihowa hagiidhannota anfoommo. *

10, 11. Yihowara hajajama hasiissannonkehu mayiraati? Hajajama hasiissannonkehuna hiittoonniiti?

¹⁰ Maganu hajajo agadhineemmohu qaru korkaati maati? Barru barrunku Maganu hedo ledo sumuu yaanno garinni heera hasiissannonkehu mayiraati? Maganu hajajo agadhineemmohu fajjosi garinni heedhannokkirira iillannonsa qarrinninna qorichchinni gatate calla diˈˈikkino. (Galatiya 6:7) Yihowara hajajammeemmohu, hajajama isira baxille leellishate dancha kaayyo assine laˈneemmohuraati. Mittu qaaqqi annisi ‘hayya beettoˈya’ yaasira hasiˈrannonte gede, ninkeno Yihowa albaanni ayirrinynye afiˈra hasiˈneemmo. (Faarso 5:12) Isi Annankeeti; qolleno banxeemmosi. ‘Yihowawiinni ayirrinynye afiˈneemmo’ gede assannonke garinni heeˈnanni heeˈnoommota afanke duuchchunkunni roore lowo geeshsha hagiirsiissannonke; hattono tashshi assitannonke.—Lawishsha 12:2.

¹¹ Konni daafira, hajajammeemmohu giwisannanke, doorre woyi gara laˈne diˈˈikkino. * Uyinoonninke hajajo giddo injiitannota calla doorre, woyi hajajamanke qarra  abbitannonkekki wote calla hajajama dihasiissannonke. Hatteentenni, “wodaninni” woyi giddonkenni ‘hajajama’ hasiissannonke. (Roomu Sokka 6:17) Qullaawu Maxaafi giddo, “Baxanni heeˈroommota hajajokki, xaano lubbora baxeemmo” yee borreessino Faarsaasinchi ledo sumuu yineemmo. (Faarso 119:47) Addaho, Yihowara hajajama banxeemmo. Gara laˈnummokki isira woˈmunni woˈma hajajama hasiissannonketanna isino hatto assinammora hasiˈrannota anfoommo. (Marro 12:32) Yihowa Nohi yiinore ninkeno yaankera hasiˈneemmo. Qullaawu Maxaafi, Magano baxannota seeda diro hajajame leellishinoha konne ammanamino mancho togo yaanno: ‘Nohi baalankare Maganu hajajinosi garinni assi.’—Kalaqo 6:22.

12. Yihowa wodana tashshi assineemmohu ma garinni hajajammummosirooti?

¹² Yihowara baxillunni hajajammeemmosi wote mayi macciishshamannosi? Qaalisi hatto assanke ‘wodanasi tashshi’ assitanno yaanno. (Lawishsha 27:11) Kalqete alamera Aliidiha ikkino Mootichcha hajajamanke addinta hagiirsiissannosi? Ee hagiirsiissannosi; qoleno hagiidhate ikkadu korkaati noosi! Yihowa doodhate mabte oye kalaqinonkehura banxummore assate mabte noonke. Konni daafira Yihowara hajajama woyi hajajama hooga doodha dandiineemmo. (Marro 30:15, 16, 19, 20) Yihowara hajajamate uminkenni doodhineemmoha ikkironna, hatto assineemmo gede kakkayisinonkehu giddonke woˈminohu Maganoho noonke baxille ikkiro, iimi Anninke lowo geeshsha hagiidhanno. (Lawishsha 11:20) Qoleno hatto assineemmoha ikkiro, duuchchantenni woyyitino heeshsho doodhinoommo yaate.

13, 14. Maganu ‘hajajo diqarrissannote’ yineemmohu mayiraati? Tenne lawishshunni kula dandaattohu hiittoonniiti?

¹³ Hawaariya Yohaannisi Yihowa seera lainohunni jawaachchishannore coyiˈrino; togo yiino: “Hajajosino diqarrissannote.” Wole Qullaawu Maxaafi tiro tenne xiqise, “Hajajosi coqqontannonketa diˈˈikkitino” yite tirtino. (Niwu Ingilishi Tiraansileeshini) Yihowa seeri korkaatiweelo woyi duha diˈˈikkino. Higgesi guunte noonsakkiri mannu ooso agadha dandiitannokkita diˈˈikkitino.

¹⁴ Tenne assaawe lawishshunni kulate, mittu lubbote jaalikki mine miˈnanni kaaˈlattosira huucciˈrinohe yino. Dunke mine minnanniwa massinanniti lowo xarra no. Mite xarra mittu manchi calla duhannote, mite kayinni ayirritannotenna lamu manni kaaˈlame duhannote. Jaalikki ati duha kaaˈlattosira hasiˈranno xarra bade fushsha jammari. Dandaattokkita afanni heeˈrenni atera lowo geeshsha ayirritanno xarra duhisiisannoheni? Deeˈni. Ayirritanno xarra callikki dukke gawajjamattora dihasiˈranno. Hatteente gede, baxillaanchunna shaqqadu Maganinke agadhate lowo geeshsha qarrissanno hajajo diaannonke. (Marro 30:11-14) Togooha ayirranno duha duqqinammora horonta dihajajannonke. Yihowa “kalaqammoommo gara seekke afinohura, hattono bushsha ikkinoommota qaaganno” daafira, wolqanke deerra egennino.—Faarso 103:14.

15. Yihowa hajajo ninke xiqimera uyinoonnite yineemmohu mayiraati?

¹⁵ Yihowa hajajo horonta diqarrissannote, roorenkanni ninke xiqimera uyinoonnite. (Isayyaasi 48:17) Konni daafira Muse hundi Isiraeelera togo yee kulino: “Yihowa konne baalanka seera agadhineemmo gedenna Maganonke Yihowa waajjineemmo gede hajajinonkehu,  ayeewoteno seyannonke gedeetinna xa heeˈnoommonte gede lubbote heeˈneemmo gedeeti.” (Marro 6:24) Ninkeno Yihowa higgesi uyinonkehu xiqimenkera lowonta assaawino daafiranna hegerera seyankera hasiˈre ikkinota mittore dihuluullammeemmo. Addaho, Yihowa higgesi uyinonkehu wolurira diˈˈikkino! Yihowa gawalo nookki hayyo afiˈrino Maganooti. (Roomu Sokka 11:33) Konni daafira ninkera woyyannohu maatiro afino. Qoleno Yihowa bayira baxilleeti. (1 Yohaannisi 4:8) Ayee coye coyiˈrannohunna assannohu qara akatasi ikkinohunni baxillunniiti. Baxillu isi soqqamaanosira uyino hajajo baalantera xintaho.

16. Tini battaabbino alamenna shamu maali qarrisinkerono, Maganoho hajajama dandiineemmo yineemmohu mayiraati?

¹⁶ Hatto yaa kayinni Maganoho hajajama shota coyeeti yaa diˈˈikkino. Battaabbinotenna “Sheexaanu gashshooti woroonni ikkitino” alame ledo gaarama hasiissannonke. (1 Yohaannisi 5:19) Qoleno Maganu higge diingeemmo gede assannonkehunni shamu maalinke ledo gaarama hasiissannonke. (Roomu Sokka 7:21-25) Ikkollana Maganoho noonke baxilli konne baala qeelleemmo gede kaaˈlannonke. Yihowa isira noonsa baxille hajajante leellishshannore maassiˈrannonsa. Isi ‘hajajantannosirira’ qullaawa ayyaanasi aannonsa. (Soqqamaanote Looso 5:32) Kuni ayyaani dancha guma laalleemmo gede, yaano hajajammanni heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke akatta heedhannonke gede assanno.—Galatiya 5:22, 23.

17, 18. (a) Konni maxaafi giddo maa xiinxallineemmo? Xiinxallineemmo wote, hawa hasiissannonkekkihu maati? (b) Aantanno fooliishsho mayinnire kultanno?

¹⁷ Konni maxaafi giddo Yihowaha xintu seera,  amanynyootu uurrinshanna Yihowa fajjo maatiro xawisannore haammatare xiinxallineemmo. Hatto assineemmo wote hawa hasiissannonkekkihu batinynyu coyi no. Yihowa higgesinna amanynyootu seerasi agadhineemmo gede giddeessannonkekkita hamboonke, isi hasiˈrannohu giddonkenninna banxe hajajammammosiraati. Yihowa hasiˈrannohu xaa yannara lowo atoote abbannonke garinni, hattono konni kaˈira hegere heeshsho afiˈneemmo garinni heeˈnammora ikkinota hamboonke. Qoleno woˈmunni woˈma hajajamanke Yihowa lowo geeshsha banxeemmota leellishate dancha kaayyo ikkitino gede assine laˈno.

¹⁸ Yihowa gara ikkinorenna gara ikkinokkire bande anfeemmo gede kaaˈlate, tiia uyinonke; tinino isi baxannonketa leellishshanno. Ikkeennano, tiiˈˈinke ammanaminoha ikkanno gede, qajeelsiˈra hasiissannonke. Aante noo fooliishsho tenne hajore kultanno.