1, 2. Kaphphu ammaˈna agurte fulitto gedensaanni ateneeto mayite xaˈma hasiissannohe? Tini hasiissinota ikkitinohu mayiraati?

LAWISHSHAHO, mittu manchi bowe xiniinanno ishine maaxame tuganni keeshshinohura nootto qooxeessi gudisire bowino yine hendo. Konni daafira xa hakko heeˈra heeshshote lowo gawajjo abbitanno. Tenne afittoro ma assatto? Hakko qooxeessinni fulte wolewa haˈratto. Fulte haˈritto gedensaanni nafa, ‘Xiwana abbitanno jarme saˈuekka?’ yite huluullamattora dandaatto.

² Kaphphu ammaˈna garino hattooho. Qullaawu Maxaafi kaphphu ammaˈna soˈrote rosinninna assootinni battaabbinota kulanno. (2 Qorontoosi 6:17) Alamennita kaphphu ammaˈna baala amaddinotenni ‘Bayira Baabiloonewiinni’ rakke fula hasiissinohehu iseraati. (Ajuu[j]a 18:2, 4) Ati isewiinni fulootto? Fuloottoha ikkiro, dancha assootto. Ikkeennano kaphphu ammaˈnawiinni fula woyi fuloottota borrotenni egensiisa calla baqe diˈˈikkitino. Tenne assittohu gedensaanni nafa, ‘Kaphphu ammaˈna rumudda giddoˈya gattinokka?’ yite ateneeto xaˈma hasiissannohe. Hanni mito mito lawishsha laˈno.

3. (a) Magansiˈrate misilla horoonsiˈra lainohunni Qullaawu Maxaafi mayyaanno? Mitu mannira Maganu yaannota adha kabbaaddannonsahu mayiraati? (b) Kaphphu ammaˈna ledo xaado afiˈrinori heeˈrihero ma assa hasiissannohe?

³ Mitu mannira seeda diro mininsa giddo misillanna qullaawa  asse laˈˈanno base noonsa. Togoori aterano mine nooheni? Nooheha ikkiro, togoori illete leellannori nookkiha Magano huucciˈra gooddo labbe leeltahera dandiitanno. Isinni miteekkite togoo misilla giddo gamate ledo quraanynyamoottoha ikkara dandaanno. Ikkollana, Magano hiittoonni magansiˈra hasiissannonkero kulannonkehu Magano umosiiti; qoleno Qullaawu Maxaafi, Maganu misilla horoonsiˈne magansiˈnasira hasiˈrannokkita kulannonke. (Wolaphpho 20:4, 5; Faarso 115:4-8; Isayyaasi 42:8; 1 Yohaannisi 5:21) Konni daafira, kaphphu ammaˈna ledo xaado afiˈrino uduunni heeˈrihero fushshite hunte halaalaancho ammaˈna seekkite cuˈmira dandaatto. Yihowa togoo uduunne ‘effire giwannonte’ gede, atino togoore effidhe giwi.—Marro 27:15.

4. (a) Annaho xorshiˈra mitte xiqime afidhinokkita mayinni anfeemmo? (b) Yihowa mannasi ayee garihu agaanintete loosinni xeertiˈranno gede hajajinohu mayiraati?

⁴ Qoleno kaphphu ammaˈna giddo duuchchu manni biˈree annuwa magansiˈranno. Lawishshaho, mite mite basera mannu annaho xorshiˈranno. Mitu manni Qullaawu Maxaafi halaale afansara albaanni, reyino manni ayyaanaame alame giddo nootanna kaaˈlara ikko gawajjara dandaannota ammananno.  Miteekkite reyino fiixakki hagiirsiisate lowore assoottoha ikkara dandaanno. Ikkollana konni maxaafira fooliishsho 6 aana rosittonte gede, reyino manni mittore diafanno. Konni daafira reyino manna coyishiishate assinanni sharro mittoreno dikaaˈlitanno. Reyino fiixinkewiinni woyi jaalinkewiinni dagginota labbannoti ayee sokkano agaanintetewiinni daggannote. Konni daafira Yihowa Isiraeelete gosa, reyino manna coyishiishate woˈnaaltannokki gede woyi wolu ayee garihunni agaanintete loosinni xeertidhanno gede hajajino.—Marro 18:10-12.

5. Bashsho nootto ammaˈna giddo misilla horoonsiˈrattoha woyi annaho xorshiˈrattoha ikkiro, xa ma assa dandaatto?

⁵ Konni albaanni misilla horoonsidhe magansiˈrattoha woyi annaho xorshiˈrattoha ikkiro, xa ma assa dandaatto? Tenne hajo lainohunni Maganoho mayi lao noosiro kultannota Qullaawu Maxaafi kifile nabbabbe heeshshi gotti assite hedi. Halaalaancho ammaˈna seekkite cuˈmira hasiˈrattota huuccattotenni barru baala Yihowara kuli; hattono hedokki isi hedo gedeeta ikkitara kaaˈlannohe gede huucciˈri.—Isayyaasi 55:9.

6, 7. (a) Ganna mayi ayyaanaati yine kullanni? Umi saniri Yesuusi harunsaano Gannu ayyaana ayirrissinoni? (b) Hundite Yesuusi rosaano waro ilamate barra ayirrisa mayi ledo xaado afidhino?

⁶ Mittu manchi ammaˈna kaphphu ammaˈna ayirrissanno ayyaaninni battaabbara dandiitanno. Hanni Gannu ayyaana lawishsha assine adhino. Gannu ayyaani Yesuusi Kiristoosi ilama qaagate ayirrinsanni ayyaanaati yine kullanni; qoleno ninke Kiristaanaho yitanno ammaˈna roore anga konne ayyaana ayirrissanno. Ikkeennano, umi sanira heedhinori Yesuusi rosaano konne ayyaana ayirrissinota kultannoti mitte tajeno dino. Mittu maxaafi togo yaanno: “Kiristoosi ilamihunni kayise lamu sani geeshsha, isi ilamino barra mittuno diafino; afara hasiˈrinohuno boode mannaatilla.”

⁷ Yesuusi rosaano isi ilamino barra badde affoommero nafa konne barra diayirrissanno. Mayira? Korkaatuno, Ze Worldi Buuki Insayikilopiidiya yinanni maxaafi, hundi Kiristaani “ilamate barra ayirrisa Kiristaana ikkitinokki daga budi gede asse  laˈˈanno” yaanno. Qullaawu Maxaafi giddo ilantino barra ayirrissinota kulloonniri lame nugussa no; insano Yihowa magansidhannore diˈˈikkitino. (Kalaqo 40:20; Maarqoosi 6:21) Qoleno Magano ammantinokki daga magannansa galaxxate ilamate barra ayirrissanno. Lawishshaho Roomu gosa Onkoleessa 24, Diyaana yinanniti meya magani ilantino barra ayirrissanno. Tini gosa hakkuyinni layinki barra Appoolo yinannihu arrishshote maganinsa ilamino barra ayirrissanno. Konni daafira ilamate barra ayirrisa, Kiristaanu ammaˈna ledo ikkikkinni dagate ammaˈna ledo xaado afidhino.

8. Ilamate barra ayirrisanna haafa ammaˈna mayi fiixooma afidhinoro xawisi.

⁸ Umi sani Kiristaani Yesuusi ilamino barra ayirrissinokkihu wolu korkaatino no. Yesuusi rosaano ilamate barra ayirrisa haafa ammaˈna ledo xaado afidhinota affukki digattino. Lawishshaho, biˈree yannara batinynyu Giriketenna Roomu manni, mittu qaaqqi ilamanno wote mittu ayyaani daye hakko qaaqqo heeshshosi diro woˈma agaranno yite ammantanno. Ze Loori Ofi Berzideyisi yinanni maxaafi togo yaanno: “Kuni ayyaani hakko qaaqqi ilamino barra ilamate barrasi ayirrinsanni magani ledo dahaawino fiixooma afiˈrino.” Yesuusa haafa ammaˈna ledo xaadinse ayirrinsannihu ayee ayyaanino Yihowa horonta dihagiirsiisanno. (Isayyaasi 65:11, 12) Ikkina batinynyu manni Gannu ayyaana mayira ayirrisannoyya?

9. Sadaasa 25 Yesuusi ilamino barraati yine ayirrisate doorroonnihu mayiraati?

⁹ Mannu Yesuusi ilamino barra Sadaasa 25⁠nni ayirrisa jammarinohu Yesuusi uullate aana heeˈrihunni shiimu xibbii diri gedensaanniiti. * Ikkollana kuni barri Yesuusi ilaminoha diˈˈikkino; korkaatuno isi ilaminohu Birrate aganira ikkinota taje leellishshanno. * Ikkina Sadaasa 25 mayira doorriyya? Gedensaanni higge ninke Kiristaanaho yitinori mitu mannooti, “kuni barrinna Roomu daga ayirrissannohu ‘qeelantannokki  arrishshohu’ ilamate barri mitto ikkara hasidhino.” (Ze Niwu Insayikilopiidiya Biritaanika) Hawado arrishshote wolqa ajjanno wote, Kiristaana ikkitinokki daga iibbillenna xawaabba uyitanno arrishsho hadhinowiinni xeerto gobbanni higganno gede addi addi ayyaana ayirrissanno. Arrishsho hadhinowiinni higate haˈrinshose jammartannohu Sadaasa 25⁠nniiti yine hendanni. Ammaˈnate marooti Kiristaana ikkitinokkire qolate yite, konne ayyaana ayirrisa jammartino; qolteno “Kiristaanu ayyaana” lawisate woˈnaaltino. *

10. Saˈu yannara gamu manni Ganna ayirrisinokkihu mayiraati?

¹⁰ Gannu ayyaani Kiristaana ikkitinokki dagawiinni dayinoha ikkinota buunxinku keeshshino. Gannu ayyaani Qullaawa Borro giddo nookki daafira, 17⁠^ki sanira Ingilizetenna mite mite Ameeriku gobbara ayirrinsannikki gede hoolloonni. Hakkawaro wole agurina Gannu barra looso agure mine hosino mancho qorichchinshanni. Ikkollana lowo yanna keeshshikkinni, bashsho budi galagale egennamanni haˈri; qoleno wolu haaru budi lexxi. Gannu ayyaani galagale egennamino ayyaana ikki; haammata gobbara xaa geeshsha nafa egennaminoho. Ikkeennano, Gannu ayyaani kaphphu ammaˈna ledo xaado afiˈrinoha ikkino daafira, Magano hagiirsiisa hasiˈranno manni diayirrisanno; qoleno dagate ammaˈna ledo xaado afiˈrinoha ayee ayyaanano diayirrisanno. *

11. Mitu manni ayyaana ayirrisannohu mayiraati? Roore mitiiˈma hasiissannonkehu kayinni maahooti?

¹¹ Mitu mannooti togoo ayyaanna dagginohu dagatewiinni ikkinota ammanturono ayirrisa kayinni soˈro ikkitinokkiha lawannonsa. Isinni rooru manni ayyaana ayirrisanno wote kaphphu ammaˈnare diassaawanno. Hattono togoo qixxaawo maate mimmitunniwa gamba yitanno gede assitanno. Aterano hatto lawannohe? Hatto ikkiro, halaalaancho ammaˈna seekke cuˈmira kabbaade labbinohehu maatekki baxatto daafiraati ikkinnina kaphphu ammaˈna baxattohura diˈˈikkino yaate. Maate xintino Magani Yihowa, fiixikki ledo gamba yite heeˈrattora hasiˈrannota mittore huluullantooti. (Efesooni 3:14, 15) Ikkeennano fiixikki ledo Magano hagiirsiisanno garinni gamba yite heeˈra dandaatto. Hawaariya Phaawuloosi roorenka mitiiˈma hasiissannonkehu maahootiro borreessanni togo yiino: ‘Mootichcha hagiirsiisannohu maatiro buuxxinanni xawaabbu ooso gede ikkitine heedhe.’—Efesooni 5:10.

12. Ishinino bayichchinni daggino ayyaanna ayirrisa hasiissannonkekkihu mayiraatiro lawishshunni kuli.

¹² Xaa yannara ayirrinsanni ayyaanna xintantino gari hakkeeshshi geeshsha xiwinokki coyeeti yite hedattora dandaatto. Ayyaanna xintantino gari xiwino coyeeti? Ee, lowo geeshsha! Lawishshaho, ishinu noo gadawi giddo karameella afiˈrittoro, hakkonne karameella haadhe itatto? Itattokkiti leelte noote! Hakko karameellichchi xurino. Hakko karameellichchinte gede, ayyaanna hagiirsiissannore labbara dandiitanno; ikkeennano ishinino bayichchinni dagginoreeti. Halaalaancho ammaˈna seekke cuˈmirate, masaalaanchu Isayyaasite gedee lao heedhankera hasiisanno. Isi Magano halaalunni magansidhannore togo yiino: “Batte ikkino coye kissinoonte.”—Isayyaasi 52:11.

13. Ayyaana diayirriseemmo yite wossaˈnatto wote hiikku mitiinsanno coyi tuncu yaahera dandaanno?

¹³ Mannu ayirrisanno ayyaanna diayirriseemmo yite  wossaˈnatto yannara mitiinsanno coyi tuncu yaahera dandaanno. Lawishshaho, ledokki loosanno mannira loosu bayichcho ayyaana ayirrisate assinanni qixxaawora karsama hoogakki xagge ikkitansara dandiitanno. Mittu manchi Gannu ayyaanira mitore uyihero ma assatto? Hakkoye uyinohere adha soˈro ikkitino? Galtekki ati ammanatto coye ammantannokkiha ikkirona? Oosokki ayyaana ayirrisa hoogansanni xeinonsa coyi nooha lawannonsakki gede ma assa dandaatto?

14, 15. Mittu manchi hawalle iillishihe yiihero woyi Gannaho mitore uyihero ma assatto?

¹⁴ Mitto mittonka coye hiittoonni tirattoro afate wodancha hasiissannohe. Mittu manchi hawalle iillishihe yiihero, danchare hedinoheha hakkonne mancho haranchunni galateemmohe yite saˈˈattora dandaatto. Kayinni hatto yiihe manchi ledo barru baala xaadattoha ikkiro woyi mitteenni loossinanniha ikkirona? Hatto ikkiro, galateemmohe yaa calla ikkikki Ganna ayirrisattokki korkaata kulattosira dandaatto. Kayinni ayeewoteno hayyichcha ikki. Qullaawu Maxaafi togo yee amaalanno: ‘Mittu mittunku manchira hiittoonni [dawaro] qola hasiissannoˈnero affinanni gede ayeewoteno coyidhinanni coyi macciishshanno mannira coommannohanna baxisannoha ikko.’ (Qolasiyaasi 4:6) Wole manna mishattokki gede qorophphi. Hatteentenni ammanakki hayyotenni kuli. Mannu noowa gamba yaano ikko mannaho mitore aanna mannu mitore uyihero adha giwattokkita, kayinni togoore wole barra assa hasiˈrattota xawisse kuli.

¹⁵ Mittu manchi Gannu ayyaanira mitore uyihero ma assatto? Tenne hajo wossaˈnate addi addi coye seekke huwata hasiissanno. Mitore uyihe manchi, “Ayyaana ayirrisattokkita afoommo; kayinni konnerichcho aammohera hasiˈroommo” yaahera dandaanno. Hattee yannara uyinohere adha ayyaana ayirrisa diˈˈikkitino yite wossaˈnattora woyi hoogattora dandaatto. Kayinni hakko manchi ammaˈnakki afinokkiha ikkiro, hakkonne ayyaana ayirrisattokkita kulattosira dandaatto. Hatto assakki, hakkawote isiwiinni uyinohere adhite kaˈe qolte mitore aattosikkihu mayiraatiro kulate kaaˈlannohe. Wole ragaanni kayinni, ammanakki  seekkite cuˈmiroottotanna teˈee fattanate yine woyi maalaamittete xiqimera yite hedokki soorrattotanna teˈee afate yine mitore uyinihero adha hoogakki busullete.

16. Ayyaana ayirrisa lainohunni wossaˈnatto wote hayyichcha ikka dandaattohu hiittoonniiti?

¹⁶ Maatekki miilla ammanakki harunsitannokkiha ikkiro ma assatto? Xaano hayyichcha ikki. Fiixikki ayirrisannoha mitto mittonka bude woyi ayyaana lainohunni insa ledo yekkeerama dihasiissannohe. Hatteentenni, insa ate hedo ayirrissara hasiˈrattonte gede, atino insa hedo ayirrisi. (Maatewoosi 7:12) Maatekki ayirrissanno ayyaanira karsamatto gede assannoheha ayee coyeno assattokki gede qorophphi. Wole ragaanni kayinni, ayyaana ayirrisate ledo xaado afiˈrinokki coyi tuncu yaannohe wote hakko coyira sumuu yitanno qaafo adhi. Ikkeennano, ayeewoteno danchu tiiˈˈi heeˈrannohe gede assannoha yaano gedenaanni hige gaabbisannohekki coye assa hasiissannohe.—1 Ximootewosi 1:18, 19, NW.

17. Oosokki wole ooso ayyaana ayirrissanna laˈe xeinonsari noohu gede assite heddannokki gede ma assa dandaatto?

¹⁷ Oosokki Qullaawa Borro faqqaddannokki ayyaana ayirrisa hoogansanni xeinonsari nooha lawannonsakki gede ma assa dandaatto? Ayyaanu nookki yannara assatto coyi konnira lowo geeshsha kaaˈlanno. Mitu anninna ama oosonsara ayyaanu nookki yannara mitore aatenna assate qixxaawo assitanno. Oosokkira aattora dandaatto coyi baalunkunni roortinoti yannakkiitinna baxilleho.

18. Kiristaanu gambooshshe haˈra halaalaancho ammaˈna seekkite cuˈmirate kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

¹⁸ Magano hagiirsiisate kaphphu ammaˈna effidhe giwanna halaalaancho ammaˈna seekkite cuˈmira hasiissannohe. Halaalaancho ammaˈna seekke cuˈmirate ma assa hasiissannonke? Qullaawu Maxaafi togo yee xawisanno: ‘Baxillehonna danchu loosira baqqi yine heeˈneemmo gede [kuˈu kuˈuyira assaambo].  Duuchcha yannara xaandanni ninke ninkeneewa mimmito kaajjinsho ikkinnina mitu mitu rossino gede gamba yaanke agurroonke. Roorenkanni Mootichchu daanno barri gamba yiinota qaagginanni konne roorsitine asse.’ (Ibiraawuyaani 10:24, 25) Kiristaanu gambooshshi Maganu hasiˈranno doogonni iso magansiˈrate atera hagiirsiissanno yannaati. (Faarso 22:22; 122:1) Togoo gambooshshi ammanamino Kiristaani kuˈu koˈonne ‘jawaachchishanno’ gede kaaˈlanno.—Roomu Sokka 1:12.

19. Qullaawu Maxaafinni rosoottore wolootaho kula maaho kaaˈlitannohe?

¹⁹ Halaalaancho ammaˈna seekkite cuˈmiratto gede assitannoheti wole doogo Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxallite afiˈrootto egenno wolu mannira kulate. Yannankera alame bunshetenni woˈmitinohura batinynyu manni “dadillanninna wiˈlanni no.” (Hiziqeeli 9:4) Miteekkite atino togoo ikkitonni wiˈlannonna dadillanno manna afittokki digatootto. Hatto ikkiro, konni mannira Qullaawa Maxaafa rosse afiˈrootto hexxo mayira dikulattonsa? Addu Kiristaani ledo gamba yiittoronna Qullaawu Maxaafiha hagiirsiisanno halaale wolootaho kulitto kiiro, miteekke wodanikkira rumuxxe gatinoha kaphphu ammaˈna roso sunu sununni fushshite huna dandaatto. Halaalaancho ammaˈna seekkite cuˈmirittoro lowo hagiirrenna atoote afiˈrattota mittore huluullantooti.—Milkiyaasi 3:10.