1. Maganoho uullate noosi alaami maati?

MAGANOHO uullate noosi alaami hagiirsiisannoho. Yihowa uulla hagiirraamunna fayyu manninni woˈmitara hasiˈranno. Qullaawu Maxaafi, “Maganu Edenete kaashshu base qixxeessi; laˈˈate hagiirsiissannotanna itate baxissanno haqqeno . . . fushshi” yaanno. Maganu umi labbaahanna meyaata, yaano Addaaminna Heewani kalaqi gedensaanni hakko biiffino qaera worinsa; togono yiinsa: “Ille ilamme batidhe, uulla woˈme iseno gashshe.” (Kalaqo 1:28; 2:8, 9, 15) Konni daafira Maganu alaami mannu ooso ilanno gede, qaensa ikkitino gannate uulla woˈmate halashshanno gedenna saada towaatanno gedeeti.

2. (a) Maganu uullate noosi alaama wonshannota mayinni anfeemmo? (b) Hegerera heeˈra lainohunni Qullaawu Maxaafi mayyaanno?

² Maganu Yihowa mannu gannate ikkitino uulla aana heeˈrara noosi alaama wonshannoha lawannohe? Isi, ‘Ani coyiˈroommore wonsheemmo’ yiino. (Isayyaasi 46:9-11; 55:11) Addaho, Maganu alaamasi mitte huluullo nookkiha wonshanno! Isi ‘uulla kalaqinohu mulla ikkikki mannu oosora qae ikkitara’ ikkino gede coyiˈrino. (Isayyaasi 45:18) Maganu uullate aana hiittoo manni heeˈrara hasiˈranno? Qoleno mageeshshi yanna heeˈrara hasiˈranno? Qullaawu Maxaafi  togo yee dawaro qolanno: “Keeraano uulla ragidhanno; ise aanano hegerera heedhanno.”—Faarso 37:29; Ajuu[j]a 21:3, 4.

3. Xaa yannara uullate aana noohu dadillisanno coyi hiikkonneeti? Kunino hiitti xaˈmo kaˈanno gede assanno?

³ Addaho kuni xaa geeshsha diˈˈikkino. Xaa yannara mannu xiwamanno, reyanno; qoleno gaaramannonna mimmito shaanno. Konni daafira mittu kalaqamino qarri no yaate. Kayinnilla uullate aana xa noo ikkito heedhara Maganoho horonta alaamasi diˈˈikkino! Kalaqamino qarri maatiyya? Maganu alaami woˈminokkihu mayiraati? Qarru jammarinohu iima ikkino daafira, mannu ooso borreessitinohu xaggete maxaafi giddo mittuno dawaro qolankera didandaanno.

4, 5. (a) Hamashsho horoonsiˈre Heewani coyishiishihu ayeeti? (b) Mittu joogunna ammanamino manchi yannate gedensaanni mooraancho ikkannohu hiittoonniiti?

⁴ Kalaqote maxaafi, Edenete kaashshu base giddo mittu Magano hettisannohu kainota kulannonke. Kuni hettisamaanchi “hamashsho” ikkinota xawinsirono addu hamashsho diˈˈikkino. Ajuujate maxaafi iso, ‘manna duuchcha soˈrisiisannohu Sheexaanu Daawuloosi’ yee xawisanno. Qoleno kuni diini ‘biˈree hamashsho’ yaamamino. (Kalaqo 3:1; Ajuu[j]a 12:9) Mittu hayyichchu manchi ashangulliite coyidhanni noo gede asse coyiˈra dandaannonte gede, kuni wolqaatamu sokkaanchi woyi illete leellannokkihu ayyaanaamu kalaqami Heewani coyishiishate hamashsho horoonsiˈrino. Kuni ayyaanaamu kalaqami Maganu uulla mannu oosora qixxeessi wote nooti dihuluullissanno.—Iyyoobi 38:4, 7.

⁵ Yihowa kalaqami baalu guuta ikkina “Daawuloosi” woyi “Sheexaane” kalaqinohu ayeetiyya? Haranchunni, Maganunnite ayyaanaame ooso giddo mittu umosi soorre Daawuloosi ikkino. Kuni hiitto ikke ikkanno? Mitte yannara jooganna ammanaminoha ikkino manchi yannate gedensaanni mooraancho ikkara dandaanno. Hiitto ikke? Kuni manchi wodanisi giddo busha yorto kalaqiˈrara dandaanno. Tenne  bunshe assaawa agura hoogiro, hatti bunshe lophphitanni hadhara dandiitanno. Hakkiinnino coyi injiisiro tenne assaawanni keeshshino bunshe assara dandaanno.—Yaaqoobi 1:13-15.

6. Ayyaanaame Maganu ooso giddo mittu Sheexaane Daawuloosi ikkinohu hiittoonniiti?

⁶ Sheexaanu Daawuloosino hatto ikkino. Maganu, Addaaminna Heewani ooso ilanno gedenna sirchinsa uulla woˈmanno gede kulinsa wote Sheexaanu macciishshikki digatino. (Kalaqo 1:27, 28) Sheexaanu, ‘Kuni manni baalu Magano magansiˈrante ane mayira dimagansiˈranno!’ yee hedikki digatino. Konni daafira wodanisira bunshe rumuxxitu. Goofimarchoho tenne bunshesi assate Maganu assinokkire assino yee Heewani dogi. (Kalaqo 3:1-5) Konninni kainohunni “Daawuloosi” yaano “Suˈma Hunannoha” ikki. Hattono “Sheexaane” yaano “Hettisamaancho” ikki.

7. (a) Addaaminna Heewani mayira reyi? (b) Addaami ooso baalanti geedhitannohunna reyitannohu mayiraati?

⁷ Sheexaanu dogenna kaphphe Addaaminna Heewani Maganu hajajo diigganno gede assi. (Kalaqo 2:17; 3:6) Konni daafira Maganu hajajoˈya diigginiro reyitinanni yiinonsa garinni goofimarchoho reyitu. (Kalaqo 3:17-19) Addaami cubbo loosi yannara guuntesi baˈino daafira sirchisira baalaho cubbo sayisino. (Roomu Sokka 5:12) Tenne ikkito xawisate buddeena gannanni mixashsho lawishshu gede assine adha dandiinanni. Mixashshote hiinxa heedhuro gannanni buddeeni baalu ma haare kaˈˈanno? Mittu mittunku buddeenchi hattee hiinxa woyi muso adhe kaˈˈanno. Hatteente gede, mittu mittunku manchi Addaamiwiinni cubbu “hiinxa” ragiˈrino. Mannu baalunuku geedhannohunna reyannohu konniraati.—Roomu Sokka 3:23.

8, 9. (a) Sheexaanu finqille kakkayisi wote, wole ragaanni mayyee hettisamino? (b) Maganu finqilaasine hakkawotenni reyitanno gede assinokkihu mayiraati?

⁸ Sheexaanu Addaaminna Heewani cubbo loossanno gede assi wote finqille kakkayisanni no. Isi hakkawote, Yihowa gashshanno gari digaraho yee hettisamanni  no. Wole ragaanni Sheexaanu togo yaanni no: ‘Maganu busha gashshaanchooti. Kaphphannohonna gashshannorira danchare hoˈlannoho. Mannu ooso Maganoho gashshama dihasiissannonsa. Bushanna dancha badate uminsa wossaˈna dandiitanno. Ane gashshooti hunda galturo woyyannonsa.’ Maganu tenne kissera dawaro qolannohu hiittoonniiti? Mitu  manni, Maganu finqilaasine hakkawotenni shoommero woyyanno yee hedanno. Ikkina tini Sheexaanu hettisammera dawaro qoltanno? Maganu gashshanno gari gara ikkasi buuxisiissanno?

⁹ Yihowa guutu taashshote akati noosiha ikkino daafira, finqilaasine hakkawotenni reyitanno gede diassino. Isi Sheexaanu hettisammera ikkado dawaro qolatenna Daawuloosi kaphphaancho ikkinota buuxisiisate yanna ee laˈˈate wossanino. Konni daafira Maganu, mannu ooso wossanantino yanna geeshsha Sheexaanu silxaanera woroonni ikkite umonsa gashshitara wossani. Yihowa tenne assinohu mayiraatironna Sheexaanu hettisammera dawaro qolikki kageeshshi yanna keeshshinohu mayiraatiro konni maxaafira fooliishsho 11 aana ronseemmo. Xa kayinni togo yee assaawanke danchate: Addaaminna Heewani mitto dancha coye uyinonsakkiha Sheexaane ammanansa garaho? Baalankare uyinonsaha Yihowa kaajjadohonna kaphphaanchoho yee ammanansa garaho? Ate ikkoottoro ma assatto?

10. Sheexaanu hettisammera dawaro qolate Yihowara kaaˈla dandaattohu hiittoonniiti?

¹⁰ Xaa yannara mitti mittinkera togooti wossaˈna hasiissanno hajo tuncu yitannonke daafira, tenne xaˈmo seekkine wodancha hasiissannonke. Addaho, Yihowara kaaˈlite Sheexaanu hettisammera dawaro qolatto kaayyo noohe. Yihowa Gashshaanchokki assite doodhanna Sheexaanu kaphphaancho ikkinota leellisha dandaatto. (Faarso 73:28; Lawishsha 27:11) Alamenkera biliyoonetenni kiirranni manni giddo konne doorsha doodhitannori boode manna calla ikkansa dadillissanno. Tinino mitte hasiissanno xaˈmo kaˈanno gede assitanno: Isi Qullaawu Maxaafi tenne alame gashshaanchi Sheexaane ikkinota rosiisanno?

11, 12. (a) Yesuusira iillino fatani Sheexaanu tenne alame gashshaancho ikkinota xawisannohu hiittoonniiti? (b) Sheexaanu tenne alame gashshaancho ikkinota buuxisiissannoti wole hiitti taje no?

¹¹ Tenne alame gashshaanchi Sheexaane ikkinota Yesuusi  huluullame diegennino. Mitte yannara Sheexaanu Yesuusira maalale ikkitino doogonni ‘alamete mangiste baala ayirrinynyinsa ledo’ leellishisi. Hakkiinnino Sheexaanu Yesuusira togo yee qaale eisi: ‘Guluphphite sagadittoeronna magansiˈrittoero konne duuchchanka coye atera eemmohe.’ (Maatewoosi 4:8, 9; Luqaasi 4:5, 6) Hanni konne coye hedi. Sheexaanu tenne alame gashshaancho ikka hoogoommero hatto yaasi Yesuusira fatana ikkitasira dandiitanno? Tenne alame gashshooti gudisame Sheexaanunniha ikkasi Yesuusi dimoromino. Alamete gashshootira silxaane uyinohu Sheexaane ikka hoogoommero Yesuusi tenne coyiˈrikki diaguranno.

¹² Addaho, Yihowa duuchchanka dandaanno Maganooti; xagge ikkitannota kalqete alame kalaqinohu isooti. (Ajuu[j]a 4:11) Ikkollana Qullaawu Maxaafi mittowano Magano Yihowano ikko Yesuusi Kiristoosi tenne alame gashshaanooti diyaanno. Isinni Yesuusi, Sheexaanu ‘tenne alame gashshaancho’ ikkinota xawise kulino. (Yohaannisi 12:31; 14:30; 16:11) Hakkiinni saeno, Qullaawu Maxaafi Sheexaane Daawuloosi ‘tenne alame magano’ yaanno. (2 Qorontoosi 4:3, 4) Konne diina woyi Sheexaane lainohunni Kiristaanchu hawaariya Yohaannisi togo yee borreessino: “Alame [woˈma] Sheexaanu gashshooti woroonni ikkitino.”—1 Yohaannisi 5:19.

13. Haaro alame hasiissannohu mayiraati?

¹³ Diru lexxi kiiro, alamete aana bunshe roore batidhanni hadhino. Alamete aana olunni mimmito gudanno wottaaddari, awaawurtannori poletiku mannooti, insaneeto danchuulle lawisse doggannori ammaˈnote marootinna mararro nookkihu jaddo loosanno manni woˈmino. Tini alame woyyeessinannikki gede ikkitino. Maganu tenne busha alame isi olinni yaano Armagedooninni hunanno yanna mule ikkitinota Qullaawu Maxaafi xawisanno. Hatte yannara keeraanchimma  woˈmitinoti haaro alame tenne alame riqibbanno.—Ajuu[j]a 16:14-16.

14. Maganu Mangistesira Gashshaancho asse ayee doorino? Konne lainohunni mayine masaalloonni?

¹⁴ Maganu Yihowa iimi Mangistesira woyi gashshootisira Gashshaancho ikkara doorinohu Yesuusi Kiristoosiiti. Qullaawu Maxaafi seeda yanna albaanni togo yiino: ‘Qaaqqu ilaminonkena labbaa qaaqqo uyinoonninkena; gashshootu qotisira ikkanno; suˈmasino Keeru Woma yinanni. Gashshootisira qacce, keerisira dannu diheeˈranno.’ (Isayyaasi 9:6, 7) Konne gashshoote lainohunni Yesuusi rosaanosi, ‘Mangistekki daggo. Fajjokki iima ikkitino gede, uullano ikkito’ yite huuccidhanno gede rosiisino. (Maatewoosi 6:10) Albaange konni maxaafira ronseemmonte gede, Maganu Mangiste tenne alame gashshoote baala hunte insa bayichcho amaddanno. (Daanieeli 2:44) Hakkiinnino uulla gannate assitanno.

15. ‘Haaro uulla’ maati?

¹⁵ Qullaawu Maxaafi, ‘Ninke keeraanchimma heedhannota haaro iimanna haaro uulla hexxote qaali garinni agadhineemmo’ yee buuxisiisanno. (2 Pheexiroosi 3:13; Isayyaasi 65:17) Mito wote Qullaawu Maxaafi “uulla” yaanno qaale horoonsiˈrannohu uullate aana heeˈranno manna xawisateeti. (Kalaqo 11:1) Konni daafira, keeraancho ‘haaro uulla’ Maganu albaanni ayirrinynye afiˈrino manni dagoomaati.

16. Maganu albaanni ayirrinynye afiˈrino mannira uyinanniti muxxe ikkitino elto maati? Tenne elto afiˈrate maa assa hasiissannonke?

¹⁶ Yesuusi daggannote haaro alame giddo Maganu albaanni ayirrinynye afidhinori baalu “hegere heeshsho” afidhanno yee qaale eino. (Maarqoosi 10:30) Hanni Qullaawa Maxaafakki faˈnite, Yesuusi hegere heeshsho afiˈrate assa hasiissannonkere lainohunni Yohaannisi 3:16 nna 17:3 aana yiinore nabbawi. Xa hanni uullate aana gannatete  giddo tenne hagiirsiissannota Maganu elto afiˈrate gabbaˈˈannonsa manni afiˈranno atoote lainohunni, Qullaawu Maxaafi mayyaannoro laˈno.

17, 18. Konni kaˈa uulla woˈmate aana keerunna geˈne heedhannota mayinni anfeemmo?

¹⁷ Bunshe, olu, jaddonna finqille diheedhanno. “Bushu manchi digeedanno . . . Shooshaqootu kayinni uulla ragidhanno.” (Faarso 37:10, 11) ‘Maganu uullate qaccenni uullate qacce geeshsha ola hunanno’ daafira, keeru heeˈranno. (Faarso 46:9; Isayyaasi 2:4) Hakkiinnino, “keeraano lattanno; aganu bayichchisinni hoˈla geeshsha [hegerera] keeru batiˈranno.”—Faarso 72:7.

¹⁸ Yihowa magansidhannori yaaddo nookkiha teesse heedhanno. Biˈre Isiraeelete gosa Maganoho hajajantu diro baala yaaddo nookkiha geˈe heedhino. (Zelewaawuyaani 25:18, 19) Konne lawanno garinni konni kaˈa Gannatete giddo geˈˈe heeˈra tashshi assitanno!—Isayyaasi 32:18; Mikiyaasi 4:4.

19. Maganu abbannotera haaro alamera sagale woˈmitannota mayinni anfeemmo?

¹⁹ Sagalete anje diheedhanno. Faarsaanchu, “Uullate aana gidu woˈmanno; ilaallate sammorano dayyaˈˈanno” yee faarsino. (Faarso 72:16) Maganu Yihowa keeraanosi maassiˈranno; qoleno “uulla gumase uyitanno.”—Faarso 67:6.

20. Woˈma uulla gannate ikkitannota huluullammeemmokkihu mayiraati?

²⁰ Uulla gudisidhe gannate ikkitanno. Mitte yannara cubbaataamu manni hunino uulla aana biifaddanna haaruudde minna minnanni; qoleno hagiirsiissannoti kaashshu base halaˈlitanno. (Isayyaasi 65:21-24; Ajuu[j]a 11:18) Yanna saˈu kiiro mannu heeˈrannoti uullate base halaˈlitanni hadhannohura, uulla woˈmanti Edenete kaashshu base gede biiffanno hattono lattanno. Qoleno Maganu ‘angasi fane heeshsho noonsarira baalaho halchonsa wonshanno.’—Faarso 145:16.

21. Saadanna mannu mimmito gawajjannokkita leellishannohu maati?

²¹ Mannunna saada mimmito digawajjitanno. Mini saadanna gaxigalu mitteenni itanno. Xa gawajjanno gaxigala  hatte yannara qaaqqu nafa diwaajjanno.—Isayyaasi 11:6-9; 65:25.

22. Haaro alamera xiwanu hiikkanno?

²² Xiwanu diheeˈranno. Yesuusi iimi Mangiste Gashshaancho ikke hursanno hurre uullate aana noo waro hursino hurrenni roortanno. (Maatewoosi 9:35; Maarqoosi 1:40-42; Yohaannisi 5:5-9) Konni daafira “hakko [haaro alamera] heeˈrannohu, ‘Xiwamoommo’ diyaanno.”—Isayyaasi 33:24; 35:5, 6.

23. Kao wodananke tashshi assitannohu mayiraati?

²³ Reyinohu banxeemmo manni hegerera heeˈrate hexxo afiˈre kaˈˈanno. Reyotenni fooliishshidhe noorinna Maganu qaagannonsari gudisante kaˈanno. Isinni ‘cubbaataammuno keeraanono reyotenni kaˈanno.’—Soqqamaanote Looso 24:15; Yohaannisi 5:28, 29.

24. Uullate aana Gannatete heeˈrattota hedatto wote mayi macciishshamannohe?

²⁴ Bayiru Kalaqaanchinke Yihoware rosanna isira soqqama hasidhannorira baalaho hagiirsiissanno yanna agartannonsa! Yesuusi qotesiinni sutaminohura jaddo assino manchira, ‘Ane ledo gannatete heeˈratto’ yee qaale eisi wote yiinositi uullate aana ikkitanno gannateeti. (Luqaasi 23:43) Konne atoote baala afiˈneemmo gede faro faninonkehure Yesuusi Kiristoosire roorsine rosa hasiissannonke.