MITTU shiiro gantino manchi togo yee borreessino: “Anjeꞌyanni Ingiliizete gobbara lophoommohura, giddoꞌyata fushshe coyiꞌreemmokki gede assine lossinoonnie; alba wottaaddara ikkinohu anniꞌya, mitturichi xissiisannoe woyite hinko gaꞌmire, ‘Wiꞌlitooti!’ yaannoeti qaagantannoe. Amaꞌyano ninke giddo mitto nafa (ninke shoole oosooti) sunqitannankenna rimmi assitannanke afe diegennoommo. Diriꞌya 56 ikkita anniꞌya reyi. Anniꞌya reyo lowo geeshsha xissiissinoeha ikkirono, hattee yannara umi qara wiꞌla didandoommo.”

Mitu mitu budira, mannu macciishshamannonsare faajjete xawisanno. Hagiidhinota woy dadillinota wolootu afa dandiitanno. Wole ragaanni kayinni, mite mite gobbara, roorenkanni aliyye Awuroppiranna Biritaaniyaaho manna, labballo isinni, macciishshamannonsare, dadillensa woy hagiirrensa xawissannokkinna egemmite sammi yitanno gede assine lossinanni. Ikkina baxxinanni manni reyiro caacce fushshiꞌra soꞌroteni? Qullaawu Maxaafi tenne hajore mayyaanno?

Qullaawa Maxaafa borreessitinori soojjaatu Mediteraaniyaani qooxeessira heedhanno Ibiraawoota mannaati. Kuriuu mannooti macciishshamannonsare xawissannoreeti. Qullaawu Maxaafi, caaccensa faajjete fushshidhinoriha duuchu mannooti lawishsha amadino. Moote Daawiti beettosi Aminooni shini yannara lowo geeshsha xissiisiꞌrino. Xissiisiꞌrasinni kainohunni “heqqifate wiꞌlino.” (2 Saamueeli 13:28-39) Wole agurina mootummasi adhara sharramannohu beettisi Abeseloomi reyi yannara nafa xissiisiꞌrino. Qullaawu Maxaafi togo yee xawisanno: “Mooteno [Daawiti] lowo geeshsha masi; ilfinyu minira haꞌre wiꞌli; haꞌrannino, ‘Beettoꞌya Abeseloomi, beettoꞌya Abeseloomi! Beettoꞌya ani bao, ane umi bao beettoꞌya, beettoꞌya!’ yii.” (2 Saamueeli 18:33) Daawiti wolu anni ikkannonte gede ikke wiꞌlino. Annuwanna amuuwu oosonsa reyitante insa reya doodhitanno! Qaaqqu annasi woy amasi balaxe reya agarrannikkireeti.

Yesuusi jaalisi Alaazaari reyita mayi macciishshamisi? Waammanniwa iilli woyite wiꞌlino. (Yohaannisi 11:30-38) Yannate gedensaanni, Megidelu Maariyaami Yesuusi madaarroonniwa martu woyite wiꞌlitino. (Yohaannisi 20:11-16) Addaho,  Qullaawu Maxaafi xawisannota kaote hexxo buuxino Kiristaani, reyitinori noo gara lainohunni Qullaawu Maxaafi yaannore wodanchinokki manni gede ikke quwa sae dimanchitanno. Ikkollana, halaalaanchu Kiristaanchi kaote hexxo ammanannoha ikkirono, wolu manninte gede baxanno manni reyiro masanno, qoleno wiꞌlanno.—1 Teselonqe 4:13, 14.

Xaa yannara heeꞌneemmorina? Wiꞌla woy xissoꞌne fushshiꞌra saalfachishshannoꞌne? Tenne hajo lainohunni egennaammu mayite amaaltanno? Amaalensa shiimu deerrinni, ayyaanunni borreessaminohu Qullaawu Maxaafi hayyo ledo sumuu yitanno. Shiiꞌnummoro wiꞌlanna caacce fushshiꞌra ikkinnina xissonke fuqqa hasiissannonkekkita amaaltanno. Tini amaale, Qullaawu Maxaafi giddo wiꞌlitinota xawinsoonnire ammanantino manna, Iyyoobi, Daawitinna Ermiyaasi qaagiissitannonke. Kuriuu mannooti macciishshaminonsare difuqqitino. Konni daafira umoꞌne mannuwiinni bada hayyo diꞌꞌikkitino. (Lawishsha  18:1) Addaho, mannu shiiriro xissiisiꞌranno gari budunna harunsanno ammaꞌno garinni babbaxxanno. a

Shiidhineenna hindiiddo qalxituꞌnerona? Wiꞌla nooreeti. Alaazaari reyi yannara Yesuusi ‘ayyaanisinni masillaawe wiꞌlinota’ qaagge. (Yohaannisi 11:33, 35) Yesuusi wiꞌlasi, shiiꞌniro wiꞌla gara ikkitinota leellishshanno.

Raacheli yinanniti mure qaaqqo reyitinoseti Ani, wiꞌla nooreeti yitanno yaatto ledo sumuu yitanno. Gashshaannise togo yiino: “Dhagge ikkanno coyi, wolu baalu wiꞌlanna anino ikko galteꞌya Ani madaarshu yannara wiꞌla hoogankeeti.” Ise qolte togo yitino: “Ee hatti garaho; ikkollana shiima lamala gedensaanni lamunkura ikkaanke geeshsha wiꞌloomma. Qaaqqoꞌya reyituhunni shiima lamala gedensaanni mitto barra mine callaꞌya heeꞌre reyosere qaage lowo geeshsha xissiisiꞌrumma. Hakko barra, barra woꞌma wiꞌloomma. Ikkirono wiꞌlaꞌya kaaꞌlitinoeta ammaneemma. Wiꞌlummata shiimare hawacci yiie. Qaaqqoꞌyara wiꞌla hasiissannoe. Shiidhe xissiisidhannore wiꞌlitara agura hasiissannota ammaneemma. ‘Wiꞌlitooti,’ yaa rosaminore ikkirono, tini yaatto ditirtanno.”

Mitootaho baxxanno manni reyi woyite mayi macciishshaminsa? Juwaniita lawishshu gede assine adhino. Ise, qaaqqo shiira mageeshsha xissiissannoro affino. Onte higge umose kaꞌuhu gedensaanni galagalte godobbu. Kaameelu dano iilliteennase hospitaale eꞌu yannara godowii noo daafira lowo geeshsha yaaddino. Lame lamala gedensaanni ilate yanna iillitusekki game amadduse; shiima yanna gedensaanni mitte kiilo ikkitannokkita Vaneesa yinanni qaaqqo iltu. Juwaniita, “Lowo geeshsha tashshi yiie; goofimarchoho ama ikkumma!” yite hakka wote macciishshaminosere qaagganno.

Ikkollana hagiirrise bayicho diganino. Shoolu  barri gedensaanni Vaneesa gufidhu. Juwaniita ikkinore qaagge togo yitino: “Dhuka hoogumma; amimmaꞌya hakkawotenni gattu. Xea ikkoommati macciishshantue. Qae hige Vaneesara qixxeessinoommo kifilenna hiroommase uddanna laummati lowo geeshsha xissiisiꞌrumma. Aane nooha lame agana ilantino barri albaanni haꞌranni qarrisie. Mannu noowa fula giwisie.”

Juwaniita quwa saꞌinoni? Wolootaho leella hoogansara dandaanno. Ikkollana Juwaniita gede shiirino manni coyiꞌrannonte gede, muruullu reyo naggi yee reyino qaaqqulli gede xissiissanno. Insa yitanno garinni mittu qaaqqi godowa heeꞌrenni amanna anna baxisanno. Amate ledo lowo geeshsha quraanyamanno. Kuni qaaqqi reyanno wote amate jawu reyinohu gede ikke macciishshamannose. Wolootuno tenne wodancha hasiissannonsa.

Wole ama 6 diri qaaqqise ilami wote kalaqaminosihu wodanu xibbinni hedeweelcho reyinota kullise wote macciishshaminosere togo yitino: “Ikkeemmari baie, jalli yuumma, adda lawa giwie, gaabbumma, dokiterichunna gashshaanniꞌya qaaqqu ikkitonni kabbaanantinokki daafira hanqumma.”

Wolu xissiisirate malaati hanqo ikkara dandaanno. Shiirino manni akimootu reyinohura assa hasiissanno geeshshi kaaꞌlo diassitino yee hanqara dandaanno. Qoleno gariweelo coye coyiꞌrino woy assino yee hedanno fiixinsaranna jaalinsara hanqara dandaanno. Mitootu hasiissanno qoropho diassino yite reyinonkura hanqitara dandiitanno. Isteela togo yitanno: “Gashshaanniꞌya qorophoommero reyannokkita afoomma daafira hanqoommati qulli yitannoe. Lowo geeshsha xisse heeꞌreennasinni akimootu qorowishsha dimacciishshino.” Mito wote kayinni mittu manchi reyo abbitanno duhino lubbote noore hanqisara dandaanno.

Mitootu hanqansa umise gaabbisseennansa umonsa cubbishshanno. Wolootu kayinni baxxanno manni reyora insaneeto cubbishshanno. “Rahe akimete minira haꞌranno gede assoommoro” woy “wole akimewa massoommoro” woy “garunni xiwansiisoommoro reyaannokkinka” yite umonsa ammansiissanno.

Baxxanno manna hedeweelcho shiidhinori isinni quwa saꞌe insaneeto cubbishshanno.  Reyinohu ledo giwantino woy nyerri yitino yanna qaagganno. Garunni towaattinokki gede ikke macciishshamannonsa.

Batinyu amuuwi xissiisiꞌranno gari haammatu egennaammi hedo irkisanno. Kunino, qaaqquullu reyo amatenna annaho, hakko iso amate hurtannokki xisso kalaqqanno.

Wole xissiissanno ikkito galte shiirate. Roorenkanni, ayiddaanninna ayiddaama mitteenni suꞌnaado heeshsho heedhinoha ikkiro togoo reyo lowo geeshsha xissiissanno. Mitteenni heedhino heeshsho, mitteenni doogo maꞌlansa, mitteenni loosansa, boohaaransanna mimmito irkisansa mitteenni gattanno yaate.

Ewunise, gashshaannise wodanu xibbinni hedeweelcho reyi yannara macciishshaminosere togo yite xawissino: “Umi lamalara, masillu amadeennae reeshshu gede ikkumma. Itanna aga nafa didandoomma. Bisiꞌya jalli yiirono surreꞌya kayinni heda diagurtino. Akimootu (kaardiyo pulmonaari risasiteeshini yinanni xagisate ogimmanninna) xagichunni lubbosi keeshshiishate woꞌnaaltu yannara ledosi noomma daafira, wolootu gede reyinota ammana diqarrissinoe. Ikkollana, boonu gama galchamara kae noo kaameela  gatisa dandaa hooge uurre laꞌꞌanni noommahu gede asse bushshie.”

Ewunise wiꞌlituyya? “Ee wiꞌloomma; roorenkanni jawaachinshaera sonkoonnieta batinye kaarde nabbawumma wote lowonta wiꞌloomma. Mitte mittenta nabbawumma kiiro wiꞌloomma. Togo assaꞌya jawaachchishshinoe. Maaho hiittooti yine marro marro hinge xaꞌminoonnieti mittore kaaꞌlitinoeri dino. Lowo geeshsha xissiisiroommati leeltanni no.”

Ewunise shiiro xissiissuserono sheshifatte heedhanno gede kaaꞌlinosehu maati? “Mixiꞌre kaꞌꞌa hoogummarono, heeshshoꞌya garunni massaganna diinaggaawa hanafumma. Ikkollana heeshshosinni hagiidha baxannoha gashshaannaꞌya qaageemma wote, ane ledo heeꞌre hagiidha hoogasi xaa geeshsha xissiissannoe” yite coyidhino.

Shiiꞌniro sheshifantanni gara coyiꞌranno maxaafi borreessaano togo yite amaaltanno: “Maricho assa hasiissannoꞌneronna mayi macciishshamaꞌnera hasiisannoro wolootu massaggaꞌnera fajjitinoonte. Mittu mittunku xissiisiꞌranno gari babbaxxinoho. Mitootu, danna saꞌine xissiisidhinoonni gede woy hakkeeshshi geeshsha xissiisidhinoonnikki gede assite heddaranna tenne hedonsano kultaꞌnera dandiitanno. Insara gatona yitine hakko coye agurtine saꞌe. Wolu manni woy dagoomu xissiisiꞌranno garinni xissiisiꞌrate umoꞌne gadadisaꞌne rakkine sheshifattinannikki gede assitannoꞌne.”

Addaho, mannu shiiriro xissiisiꞌrannohu babbaxxino garinniiti. Mittu xissiisiꞌnanni gari, woluwiinni roorannonna duuchunku mannira woyyanno yine amaalanke diꞌꞌikkino. Ikkollana shiirino manchi kalaqamino qarra dandee heeꞌrate sharrama hoogiro roore gawajjamara dandaanno. Togoo yannara marartannosinna baxxannosi jaallawiinni kaaꞌlo afiꞌra hasiissannosi. Qullaawu Maxaafi, “Halaalaanchu jaali ayeewoteno jaalaho. Isino qarru barrira ilamanno rodooti” yaanno. Konni daafira kaaꞌlo xaꞌmiꞌra, mannaho hasaaphanna wiꞌla saalfattinoonte.—Lawishsha 17:17.

Shiiꞌniro xissiisiꞌra nooreeti; hattono mannu albaanni wiꞌla soꞌro diꞌꞌikkitino. Ikkollana dawaro afiꞌra hasiissannoti wole xaꞌmo no: ‘Shesho afiꞌra dandeemmohu hiittoonniiti?’ ‘Hanqisannoehunna gaabbisannoehu keerenkooti?’ ‘Togoo hedo gargadhe heeꞌra dandeemmohu hiittoonniiti?’ ‘Xissonna manchita dandee saeemmo gede mayi kaaꞌlaera dandaanno?’ Aane noo gafira tenneranna wole xaꞌmora dawaro afiꞌneemmo.