XIINXALLOTE BIRXICHO 8
Amaaltinanni Amaale ‘Wodana Tashshi Assitannote’?
“Buurunna suˈnaru wodana tashshi assanno; danchu manchi amaaleno hatto hagiirsiissanno.”—LAW. 27:9.
FAARSO 102 ‘Wolqa Hoogginore Kaaˈle’
GUULCHO *
1-2. Mittu rodii woloota amaalate daafira maa rosino?
LOWO diri albaanni lame cimeeyye boode yanna geeshsha gambooshshe daa agurtinota mitte rodoo towaattara martino. Rodoo hasaawisino cimeessi gambooshshe haˈrate daafira kultanno qummeeshshuwa nabbawinose. Isira tenne rodoo jawaachishinoha lawinosi; kayinni isinna ledosi noo cimeessi hadhara kaˈuta ise, “Roduuwa kiˈnera ane qarri dileellinoˈne” yitino. Roduuwu ise amaaltinohu qarrasenna noo gara xaˈmite affukkinniiti. Hakko daafira amaaltinose amaale kaaˈlitinoseha dilawinose.
2 Qummeeshsha nabbawi rodii hakkawarita qaage togo yiino: “Hakka woyitira ise diayirrissinonke yee hedoommo. Kayinni taxxi yee hedummoti, kaaˈlitannose yee hedoommo qummeeshshuwa nabbawummonte balaxe kaaˈlitannose xaˈmuwano xaˈmoommoro danchu baino; lawishshaho ‘Hiitto nootta?’ ‘Kaaˈleemmoheri no?’ yee xaˈmoommoro danchaho.” Kuni cimeessi tennenni lowore rosino. Xaa yannara isi mannu qarri leellannosihonna roduuwa kaaˈla baxanno cimeessaati.
3. Songote giddo roduuwa amaala dandiitannori ayeooti?
3 Songote cimeeyye allaalaasine ikkitino daafira, hasiisanno woyite roduuwa amaalate qeechi noonsa. Ikkirono songote giddo noori woloota amaala hasiissannonsa woyiti heeˈrara dandaanno. Lawishshaho mittu rodii woy rodoo jaalansa Qullaawu Maxaafi aana xintantino amaale amaala dandiitanno. (Far. 141:5; Law. 25:12) Woy mitte jawa rodoo Tiito 2:3-5te kulloonni garinni, ‘aja meento’ amaala dandiitanno. Qoleno annuwunna amuuwu oosonsa duucha woyite amaalanna seejja hasiissannonsati egennantinote. Konne birxicho qixxeessinoonnihu roorenkanni songote cimeeyyera ikkirono, ninke baalunku kaaˈlannonna loosoho kakkayisanno garinni hattono amaalleemmo manni, “wodana tashshi assanno” garinni amaala dandiineemmo gara ronseemmo.—Law. 27:9.
4. Konni birxichira maa ronseemmo?
4 Konni birxichira woloota amaalate daafira shoole xaˈmo hasaambeemmo. (1) Amaalate kaˈneemmo gede assannonkeri maati? (2) Amaalleemmo amaale addinta hasiissannote? (3) Ayi amaaliro woyyanno? (4) Kaaˈlanno garinni amaala dandiineemmohu hiittoonniiti?
AMAALATE KAˈNEEMMO GEDE ASSANNONKERI MAATI?
5. Mittu cimeessi amaalara kainohu mayiraatiro afasi danchu garinni amaalanno gede kaaˈlitannosihu hiittoonniiti? (1 Qorontoosi 13:4, 7)
5 Songote cimeeyye ammanate roduuwansa baxxanno. Mito woyite insa baxxannota leellishshannohu soˈrote doogo haˈranni noo mancho amaalteeti. (Gal. 6:1) Ikkirono, mittu cimeessi mitto mancho amaalara albaanni soqqamaasinchu Phaawuloosi baxillu daafira borreessinore hedasi danchate. Isi togo yee borreessino: “Baxillu cincanno; baxillu elanno. . . . Baxillu baalankare cincanno; baalanka addaxxanno; baalanka hexxanno; dargasi diaguranno.” (1 Qorontoosi 13:4, 7 nabbawi.) Songote cimeessi kuri qummeeshshuwa hiincasi amaalate kainohu mayiraatiro afanno gedenna amaalanno mancho danchu garinni hasaawisate kaaˈlitannosi. Amaallanni manchi cimeessu isi daafira hedannota afiro, amaale macciishshe adha qarra diˈˈikkitannosi.—Rom. 12:10.
6. Phaawuloosi cimeeyyete dancha lawishsha ikkinohu hiittoonniiti?
6 Soqqamaasinchu Phaawuloosi songote cimeeyyera dancha lawishsha ikkino. Lawishshaho Phaawuloosi Teselonqe heeˈranno Kiristaanira amaale hasiissunsa yannara insa amaalate hobbi ruxxi diyiino. Ikkirono, Phaawuloosi insara borreessino sokkara, balaxe ammanate loosonsa, baxillu kakkayiseennansa daafurtino daafuronna kaajjite uurritinota kule galatinonsa. Qoleno isi heeshshonsa gara hedino; hattono qarru iillanni noonsatanna dartu iillinsarono dandiite heedhanni noota afinota coyiˈrino. (1 Tes. 1:3; 2 Tes. 1:4) Isi wole agurina kuri roduuwi wolu Kiristaanira nafa lawishsha ikkitinota coyiˈrino. (1 Tes. 1:8, 9) Phaawuloosi galatinonsa daafira insa lowo geeshsha hagiidhitinoti dihuluullissannote! Phaawuloosi kuri roduuwasi lowo geeshsha baxannoti dihuluullissannote. Isi Teselonqe heeˈranno Kiristaanira borreessinote lamente sokka widoonni insa kaaˈlanno garinni amaala dandiinohu iseraati.—1 Tes. 4:1, 3-5, 11; 2 Tes. 3:11, 12.
7. Mittu manchi amaale macciishsha giwannohu mayira ikkara dandaanno?
7 Danchu garinni amaala hoongiro mayi kalaqamara dandaanno? Mittu woˈnaalshu noosihu songote cimeessi togo yiino: “Mitu roduuwi amaale macciishsha gibbannohu amaale qarra afidheenna ikkikkinni danchu garinni amaala hoongeennaati.” Ninke tennenni maa ronseemmo? Mannu amaale macciishshannohu hanqine ikkikkinni baxillunni kaˈne amaallirooti.
AMAALLEEMMO AMAALE ADDINTA HASIISSANNOTE?
8. Mittu cimeessi mitto rodoo amaala hasiissannosironna teˈee hedanno woyite isonooto mayyee xaˈma hasiissannosi?
8 Songote cimeeyye roduuwa amaalate muddama dihasiissannonsa. Mittu cimeessi woloota amaalara albaanni isonooto togo yee xaˈma hasiissannosi: ‘Tini haja addinta kayisa hasiissannoete? Mittu manchi assanni noori gara ikkinokkita seekke buuxoommo? Qullaawu Maxaafi seera diiginonso assinori ani asseemmokkire ikkino daafiraati?’ Songote cimeeyye ‘coyiˈrate muddama’ hoogansa hayyote. (Law. 29:20) Mittu cimeessi mitto rodoo amaala hasiissannosironna teˈee buuxa hoogiro, wole cimeessa amaaˈla dandaanno; lamunku cimeessi roduu Qullaawa Borro seera diiginoronna teˈee hasaawa dandiitanno.—2 Xim. 3:16, 17.
9. Phaawuloosi uddiˈratenna seesate daafira amaalino amaalenni maa ronseemmo? (1 Ximootewoosi 2:9, 10)
9 Hanni mitto lawishsha laˈno. Mitto songote cimeessa, mittu ammanate rodiisi uddiˈrannonna seesanno gari huluullinosi yine hendo. Kuni cimeessi, ‘Tenne hajo daafira kayise hasaaweemmo gede assitannoti Qullaawa Borro taje no?’ yee isonooto xaˈma dandaanno. Kuni cimeessi tenne hajo daafira umisira lawinosire calla coyiˈra hasiˈrannokki daafira wole cimeessa woy ayyaanaamittetenni gikki yiino rodoo amaaˈla dandaanno. Insa Phaawuloosi uddiˈratenna seesate daafira amaalino amaale mitteenni hasaawa dandiitanno. (1 Ximootewoosi 2:9, 10 nabbawi.) Phaawuloosi Kiristaanu arshimmatenninna kawajjotenni seesa hasiissannonsata kulino. Ikkollana isi Kiristaanu togoo uddano uddiˈra hasiissannonsa togoota uddiˈra dihasiissannonsa yee dikulino. Phaawuloosi, Qullaawa Borro yitannori ledo sumuu yaannoha ikki geeshsha Kiristaanu uddiˈratenna seesate daafira uminsa doorsha doodha dandaannota afino. Hakko daafira, cimeeyye mitto mancho amaala hasiissannonsaronna teˈee heddanno woyite, kuni manchi uddiˈrannonna seesanno gari kawajjaamo ikkinota buuxa hasiissannonsa.
10. Mittu manchi doodhanno doorshi daafira heda hasiissannonkeri maati?
10 Lamu ayyaanaamittetenni gikki yitino roduuwi addi addire doodhitara dandiitannotanna lamunku doodhitino doorshi gara ikkara dandaannota wodancha hasiissannonke. Ammanate roduuwinkera kuni garaho kuni digaraho yinanni uminke biddishsha fushsha dihasiissannonke.—Rom. 14:10.
AYI AMAALIRO WOYYANNO?
11-12. Mitto mancho amaala hasiissanno woyite mittu cimeessi isonooto mayyee xaˈma hasiissannosi? Mayira?
11 Mitto mancho amaala hasiissannoha ikkiro, ayi amaaliro woyyannorono heda hasiissanno. Mittu songote cimeessi mitte mine assidhino rodoo woy qaaqqo amaalate hediro, balaxe tenne maatera umo ikkino rodoo hasaawisa dandaanno; maatete umi tenne hajo ani afeemmona yaara dandaanno. * Woy maatete umi cimeeyye amaaltanno woyite insa ledo heeˈra hasiˈrara dandaanno. Qoleno gufo sasete laˈnummonte gede, mito woyite mitte wedellitte rodoo jawa rodoo amaalturo woyyara dandaanno.
12 Heda hasiissannohu wolu coyino no. Mittu cimeessi isonooto togo yee xaˈmara dandaanno: ‘Ani amaalummoronso wolu amaaliro roore woyya ikka?’ Lawishshaho ‘Ani ditidhoommoho’ yee hedanno mancho togoo hedo qeeˈlino cimeessi amaaliro roore woyyara dandaanno. Togoo hedo qeeˈlino cimeessira konni manchi qarri roore leellannosi hattono kuni manchino amaale macciishshe adhara dandaanno. Ikkirono baalante cimeeyyera ammanate roduuwansa jawaachishatenna Qullaawa Borro kultanno garinni, biddi assiˈra hasiissannonsare biddi assidhanno gede kaaˈlate qeechi noonsa. Hakko daafira, mittu manchira amaale hasiissanno woyite roore hasiisanno coyi, ayi amaaliro woyyanno yitanno hajo ikkikkinni hasiissanno amaale aate.
KAAˈLANNO GARINNI AMAALA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?
13-14. Cimeeyye seekkite macciishsha hasiissannonsahu mayiraati?
13 Macciishshate qixxaabbinoonnire ikke. Songote cimeessi mitto rodoo amaalate qixxaawanno woyite isonooto togo yee xaˈma hasiissannosi: ‘Rodiiˈya noo gara seekke afoommo? Isi hiittoo heeshsho heeˈranni no ikka? Isira ani afoommokkihu iillanni noosi qarri no ikka? Isira xa roore hasiisannosiri maati?’
14 Yaiqoobi 1:19 noohu xintu seeri woloota amaaltannori harunsa hasiissannonsaho. Yaiqoobi togo yee borreessino: “Mannu baalu macciishshate rahinoha, coyiˈratenna hanqoho muddamannokkiha ikko.” Mittu cimeessi amaalanno manchi daafira baalankare afinohu gede asse hedara dandaanno; kayinni isi baalankare seekke buuxino? Lawishsha 18:13, “Macciishshinikkinni tumo qola, gowwimmatenna shollinyeho” yitanno. Mittu manchi noo gara seekkine afate iso umosi xaˈma woyyitanno. Hatto assate coyiˈnara albaanni balanxe macciishsha hasiissanno. Konni birxichira hanafote kulli cimeessi rosinore qaango. Kuni cimeessi rodoote qixxaawe haˈrino qummeeshshuwa nabbawantenni, “Hiitto nootta?” “Kaaˈleemmoheri no?” yee xaˈme hanafoommero danchu bainota huwatino. Cimeeyye yanna gaaˈmite coye seekkite buuxxannoha ikkiro roduuwansa roore jawaachishanna kaaˈla dandiitanno.
15. Cimeeyye Lawishsha 27:23 nooha xintu seera harunsa dandiitannohu hiittoonniiti?
15 Hoshsha noo gara seekkitine affe. Hanafote laˈnummonte gede, danchu garinni amaalate yaa mite qummeeshshuwa nabbawa woy mite hedo kula calla diˈˈikkitino. Roduuwinke insa daafira hendeemmota, qarrinsa leellannonketanna kaaˈlinammonsara hasiˈneemmota affanno gede assa hasiissannonke. (Lawishsha 27:23 nabbawi.) Cimeeyye roduuwinsa ledo noonsa jaalooma kaajjishiˈrate dandiiture baala assa hasiissannonsa.
16. Songote cimeeyye kaaˈlanno garinni amaaltanno gede mayi kaaˈlannonsa?
16 Songote cimeeyye, roduuwu ‘Cimeeyye ninke hasaawissannonkehu amaale hasiissannonke woyite callaati’ yite heddanno gede assitannokki gede qoropha hasiissannonsa. Hatteentenni insa roduuwinsa ledo ganyite hasaawanna qarru amadannonsa woyite insa daafira heddannota leellisha hasiissannonsa. Mittu woˈnaalshu noosi cimeessi, “hatto assineemmoha ikkiro jaaloominke kaajjanno. Mitto rodoo amaala hasiissannonke woyite amaalano qarra diˈˈikkitannonke” yiino. Amaallanni rodiirano amaale macciishshe adha qarra diˈˈikkitannosi.
17. Mittu cimeessi roorenkanni cincannohanna shaqqado ikka hasiissannosihu mamooteeti?
17 Cincitinannirenna shaqqadda ikke. Hakko iso mittu manchi Qullaawu Maxaafi aana xintantino amaale macciishsha giwanno woyite cincineemmorenna shaqqadda ikka hasiissannonke. Songote cimeessi isi amaalino amaale mittu manchi bayichonko macciishshe adhe loosu aana hosiisa hoogiro caaccaawannokki gede qoropha hasiissannosi. Yesuusi daafira togo yine masaalloonni: “Dabbino shomboqqo nafa dihiiqqanno; baˈˈara rahino caabbichono dixoyissanno.” (Mat. 12:20) Hakko daafira, mittu songote cimeessi huuccatto assiˈranno woyite, amaalino rodoo Yihowa maassiˈrannosi gede, amaalloonnisihu mayiraatiro huwatanno gedenna amaale macciishshe adhanno gede kaaˈlasira huucca dandaanno. Amaalloonni rodii amaalloonnisi coye seekke hedate yanna hasiissannosiha ikkara dandaanno. Cimeessu cincanna shaqqado ikkiro, amaallanni rodii amaallannisi gara ikkikkinni amaale illachishara dandaanno. Amaallanni amaale woˈmanka woyite Qullaawu Maxaafi aana xintantinota ikka hasiissannoseti dihuluullissannote.
18. (a) Mitto rodoo amaalate hendeemmo woyite maa heda hasiissannonke? (b) Misilenna saaxinete giddo noo hedo leellishshannonte gede annuwunna amuuwu mayi daafira hasaawa hasiissannonsa?
18 Soˈroˈnenni rosse. Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira, konni birxichira ronsummore woˈmunni woˈma harunsa didandiineemmo. (Yai. 3:2) Soˈro loosanke digattanno, kayinni soˈneemmo woyite soˈronkenni rosate sharrama hasiissannonke. Roduuwinke banxeemmonsata affuro, coyiˈneemmorinni woy assineemmorinni koffi assineemmonsa woyite ninke gatona yaa qarra diˈˈikkitannonsa.—“ Annuwanna Amuuwa Kaaˈlitanno Hedo” yitanno saaxineno lai.
MAA RONSOOMMO?
19. Roduuwinke wodana tashshi assa dandiineemmohu hiittoonniiti?
19 Kaaˈlanno garinni amaala shota ikkitinokkita ronsoommo. Ninkeno amaalleemmo mannino guuntete xeˈne noonkereeti. Konni birxichira ronsummo roso hamboonke. Amaalate kaˈinanni gede assinoˈnere seekkitine buuxxe. Qoleno amaale addinta hasiissannoronna ayi amaaliro woyyannoro hedde. Mitto mancho amaaltinara albaanni xaˈmuwa xaˈme hattono seekkitine macciishshe; hatto assitinoro mayi qarri iillanni noosiro afa dandiitinanni. Kiˈne iso ikkitinoommero maa assitinanniro hedate woˈnaalle. Shaqqadda ikke hattono roduuwiˈne ledo muli jaalooma kalaqidhe. Mixonke kaaˈlanno garinni calla ikkikkinni “wodana tashshi assanno” garinni amaala ikkitinota deˈnoonke.—Law. 27:9.
FAARSO 103 Cimeeyye Elto Ikkitino Labballooti
^ GUFO 5 Mitto mancho amaala duuchanka woyite shota ikkitanno yaa diˈˈikkino. Ikkina woloota amaala hasiissunkero kaaˈlannonna jawaachishanno garinni amaala dandiineemmohu hiittoonniiti? Konni birxichira roorenkanni songote cimeeyye amaaltanno manni wodana tashshi assanno garinni amaala dandiitannohu hiittoonniitiro ronseemmo.
^ GUFO 11 Ammajje 2021te Agarooshshu Shaera nooha “Songote Giddo Noota Umimmate Silxaane Wodancha” yaanno birxicho lai.