XIINXALLOTE BIRXICHO 4
Qaagooshshu Ayyaana Ayirrisate Gamba Yineemmohu Mayiraati?
“Konne ane qaaggora assidhe!”—LUQ. 22:19.
FAARSO 20 Baxatto Beettokki Oottonke
GUULCHO *
1-2. (a) Roorenkanni shiiˈnoommo mancho qaangeemmohu mamooteeti? (b) Yesuusi reyara albaanni noo hashsha maa xintino?
SHIIˈNOOMMO manni reyinkunni lowo diro ikkiro nafa insa qaangeemmo. Hakko iso insa reyitino wogga dagganno woyite insa roore qaangeemmo.
2 Diru kiiro, alamete doyichora noohu lowo miliyoone ikkanno manni ledo, lowo geeshsha banxeemmohu Yesuusi Kiristoosi reyo qaagooshshi ayyaana ayirrisate gamba yineemmo. (1 Phe. 1:8) Gamba yineemmohu ninke cubbunninna reyotenni gatisate heeshshosi wodo asse uyinoha Yesuusi Kiristoosa qaagateeti. (Mat. 20:28) Yesuusino harunsaanosi reyosi qaaggara hasiˈranno. Isi reyara albaanni noo hashsha mitto baxxino ayyaana xintino; hattono togo yee hajajino: “Konne ane qaaggora assidhe!”—Luq. 22:19.
3. Konni birxichira maa ronseemmo?
3 Kiristoosi Reyo Qaagooshshe ayirrisate gamba yaanno manni giddo boodu Kiristaani iimira haˈrate hexxo noonsareeti. Ikkollana uulla ragiˈrate hexxo noonsahu lowo miliyoone ikkanno mannino konne ayyaana ayirrisate gamba yaanno. Konni birxichira, lamenti gaamo diru kiiro Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate quqquxante agadhitannohu mayiraatiro laˈneemmo. Qoleno konne ayyaana ayirrisate gamba yaanke kaaˈlitannonke gara ronseemmo. Hanni balanxe buuramino Kiristaani konne ayyaana ayirrisate gamba yaannoha mito korkaata laˈno.
BUURAMINO KIRISTAANI QAAGOOSHSHU AYYAANIRA GAMBA YAANNOHU MAYIRAATI?
4. Buuramino Kiristaani Qaagooshshu Ayyaaniwa shiqanno timanna woyine qamasannohu mayiraati?
4 Diru kiiro Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yaannohu buuramino Kiristaani timanna woyine qamasanno. Insa timanna woyine qamassannohu mayiraati? Hanni tenne xaˈmora dawaro afiˈrate, Yesuusi uullate aana heeˈrinohu jeefote hashsha mayi ikkinoro laˈno. Yesuusi Faasiku Ayyaani hurbaati gedensaanni mitto ayyaana xintino; gedensoonni konne ayyaana Mootichu Hurbaate yinoonni. Isi 11 ammanantino soqqamaasinera timanna woyine oye ittannonna agganno gede kulinonsa. Yesuusi insara lamu gondoori daafira yaano haaru gondoori daafiranna Mangistete gondoori daafira kulinonsa. * (Luq. 22:19, 20, 28-30) Kuni lamunku gondoori Yesuusi soqqamaasinenna wolu boodu manni iima mootoollanna kakkalaano ikkanno gede faro fanino. (Aju. 5:10; 14:1) Qaagooshshu Ayyaaniwa shiqanno timanna woyine qamasannohu konni gondoori wido ikkinoho uullate aana gate nooho buuramino Kiristaana callaho.
5. Buuramino Kiristaani hexxonsa daafira afinori maati?
5 Buuramino Kiristaani Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yaannohu wolu korkaati aane nooho: Insa konne ayyaana ayirrissanno woyite hexxonsa daafira hiincitanno faro afidhanno. Yihowa insara dhagge ikkitanno hexxo uyinonsa; insa iima reyitannokkitanna baˈannokki heeshsho afidhanno; qoleno ayirrinye adhinohu Yesuusi Kiristoosi ledonna wolu 144,000 ledo soqqantanno. Baalunkunni roore Magano Yihowa laˈanni isira soqqamate qoosso afidhanno! (1 Qor. 15:51-53; 1 Yoh. 3:2) Buuramino Kiristaani iima tenne qoosso afiˈrate koyisaminota afino. Ikkollana insa iimira haˈrate, reyote geeshsha ammanantinore ikkite heeˈra hasiissannonsa. (2 Xim. 4:7, 8) Buuramino Kiristaana iimi hexxonsa daafira hiincansa lowo geeshsha hagiirsiissannonsa. (Tit. 2:13) ‘Wolu geˈreewina?’ (Yoh. 10:16) Insa Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yitannohu mitu korkaati maati?
WOLU GEˈREEWI QAAGOOSHSHU AYYAANIRA GAMBA YAANNOHU MAYIRAATI?
6. Wolu geˈreewi wido ikkitinori Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yitannohu mayiraati?
6 Wolu geˈreewi wido ikkitinori timanna woyine diqamassanno; kayinni Qaagooshshu Ayyaanira gamba yaansanni hagiidhitanno. Uullate aana heeˈrate hexxo noonsare Qaagooshshu Ayyaana ayirrissanno gede mite yine koyinsoonnihu 1938nniiti. Badheessa 1, 1938 Agarooshshu Shae togo yitino: “Wolu geˈreewi wido ikkitinori konne gambooshshe daansanna gambooshshunniwa assinannire laˈˈansa garaho. . . . Tini insarano hagiirru yannaati; qoleno ikka hasiissannohu hattooti.” Sargete woshshineenna dayino manni hagiidhannonte gede, wolu geˈreewi wido ikkitinorino Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yaansanni hagiidhitanno.
7. Wolu geˈreewi wido ikkitinori Qaagooshshu Ayyaaniwa shiqqanno lallawo quqquxante agadhitannohu mayiraati?
7 Wolu geˈreewi wido ikkitinorino hexxonsa daafira hiincitanno. Insa Qaagooshshu Ayyaaniwa shiqqanno lallawo quqquxante agadhitanno; tini lallawo roore anga Kiristoosinna ledosi gashshitannori 144,000 albillitte Kumu Diri Gashshooti yannara ammanantinote mannu oosora assitannore kultannote. Iima Yesuusi Kiristoosi ledo gashshitannori isi aannonsa biddishshi garinni baatto gannate ikkitanno gede hattono hajajantannori mannu ooso guuta ikkitanno gede kaaˈlitanno. Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yiinohu uulla ragiˈrate hexxo noonsahu lowo miliyoone ikkanno manni albillitte woˈmitannota Qullaawu Maxaafi masaalo lawishshaho, Isayaasi 35:5, 6; 65:21-23; nna Yohaannisi Ajuuja 21:3, 4 noo masaalo hedanno woyite lowo geeshsha hagiidhanno. Insa baxxanno manni ledo haaro alamera mitteenni heedhannota hedansa hexxonsa xabbe leeltanno gede assitannonsa; hattono horonta Yihowara soqqama agurtannokki gede kaaˈlitannonsa.—Mat. 24:13; Gal. 6:9.
8. Wolu geˈreewi wido ikkitinori Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yitannohu wolu korkaati maati?
8 Hanni wolu geˈreewi wido ikkitinori Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yitannoha wole korkaata laˈno. Insa buuramino Kiristaana baxxannotanna kaaˈlitannonsata leellisha hasidhanno. Maganu Qaali buurantinorinna uulla ragiˈrate hexxo noonsari mereero kaajjado mittimma heedhannota masaalino. Hiittoonni? Hanni mito lawishsha laˈno.
9. Zakkaariyaasi 8:23 noo masaalo wolu geˈreewi wido ikkitinori buuramino Kiristaanira noonsa lao xawissannohu hiittoonniiti?
9 Zakkaariyaasi 8:23 nabbawi. Tini masaalo wolu geˈreewi wido ikkitinori buurantinori daafira noonsa lao dancha gede assite xawissanno. ‘Yihudichanna’ “kiˈne” yinoonnihu buurantinore uullate aana gatte noore kulateeti. (Rom. 2:28, 29) “Tonnu wole gobba manni” yiniri wolu geˈreewi wido ikkitinoreeti. Insa buuramino Kiristaana seekkite ‘amaddanno,’ yaano ammanante insa ledo quraanyante Yihowa mitteenni magansidhanno. Hakko daafira Qaagooshshu Ayyaana ayirrinsanni hashsha wolu geˈreewi wido ikkitinori buurantinori ledo quraanyantinota leellishate konne ayyaana insa ledo ayirrisate gamba yitanno.
10. Yihowa Hiziqeeli 37:15-19, 24, 25 noo masaalo wonshate maa assino?
10 Hiziqeeli 37:15-19, 24, 25 nabbawi. Yihowa buuramino Kiristaaninna wolu geˈreewi mereero kaajjado mittimma heedhanno gede asse tenne masaalo wonshino. Tini masaalo lame siqqo daafira kultanno. Iima ragiˈrate hexxo noonsari ‘Yihuda’ siqqicho (Israeelete mootoolla doorantanno gaˈreeti) gedeeti; hattono uulla ragiˈrate hexxo noonsari [“Efireemi siqqicho”, NW] gedeeti. * Yihowa lamenta gaamo mitte assanno daafira “mitte siqqo” ikkitanno. Hatto yaa insa mittu Mootensa Yesuusi Kiristoosi gashshooti hunda mitto ikkite soqqantanno yaate. Diru kiiro buuramino Kiristaaninna wolu geˈreewi wido ikkino Kiristaani Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yaannohu, lame addi addi gaamo gede ikke ikkikkinni, ‘mittu allaalaanchi’ allaalannote “mitte hoshsha” gede ikkeeti.—Yoh. 10:16.
11. Maatewoosi 25:31-36, 40 kulli ‘geˈreewi’ Kiristoosi roduuwa kaaˈlannota leellishannoti qara doogo hiitteeti?
11 Maatewoosi 25:31-36, 40 nabbawi. Konni lawishshira ‘geˈreewoho’ yiniri goofimarchu yannara heedhanno keeraanooti yaano uullate aana heeˈrate hexxo noonsareeti. Insa uullate aana gatte noore Kiristoosire buurantino roduuwa ammanante kaaˈlitanno; togo assitannoti qara doogo, shaaˈˈa ikkinokki looso yaanno alamete doyichoha sabbakatenna manna rosaano assate looso umo fushshitanno gede kaaˈlate.—Mat. 24:14; 28:19, 20.
12-13. Wolu geˈreewi wido ikkitinori Kiristoosi roduuwa kaaˈlitannota leellishshannoti wole doogga hiikkuriiti?
12 Diru kiiro Qaagooshshu Ayyaanira boode lamala gatte heedheenna, wolu geˈreewi wido ikkitinori hasatto noonsa manni Qaagooshshu Ayyaanira daanno gede zamachunni koyisse Kiristoosi roduuwa kaaˈlitannota leellishshanno. (“ Qaagooshshu Ayyaanira Balaxxe Qixxaabbanni Nootto?” yitanno saaxine lai.) Roore songuwa giddo timanna woyine qamassanno roduuwi nookkiha ikkirono, wolu geˈreewi wido ikkitinori Qaagooshshu Ayyaana alamete doyichora danchu garinni ayirrinsanni gede hasiisannore baalankare qineessitanno. Wolu geˈreewi wido ikkitinori Kiristoosi roduuwa konni garinni kaaˈlansanni lowo geeshsha hagiidhitanno. Kuri wolu geˈreewi wido ikkitinori Yesuusi buurantino roduuwisira assitannore isira assitinohu gede asse laˈˈannota affino.—Mat. 25:37-40.
13 Hexxonke iimira haˈrano ikkito uulla ragiˈra, baalunku Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yineemmohu wolu korkaati maati?
BAALUNKU QAAGOOSHSHU AYYAANIRA GAMBA YINEEMMOHU MAYIRAATI?
14. Yihowanna Yesuusi bayira baxille leellishshinonkehu hiittoonniiti?
14 Yihowanna Yesuusi leellishshinonke baxillira galanteemmonsa. Yihowa baxannonketa duucha doogganni leellishinonke; kayinni baxannonketa leellishino doogga giddo mitte wole baalanta roortannote. Maganinke muxxe Beettisi ninke daafira qarramanonna reyanno gede soye bayira baxillesi leellishinonke. (Yoh. 3:16) Yesuusino heeshshosi ninke daafira sayise aate maahoyye yee bayira baxillesi leellishinonketa anfoommo. (Yoh. 15:13) Yihowanna Yesuusi leellishshinonke baxillira assine qoˈlineemmori horo dinonke. Ikkirono barru baala heeˈneemmo heeshshonni galanteemmonsata leellisha dandiineemmo. (Qol. 3:15) Qoleno Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yineemmohu insa leellishshinonke baxille qaagateetinna ninkeno banxeemmonsata leellishateeti.
15. Buurantinorino wolu geˈreewi wido ikkitinorino wodote kakkalo lowo geeshsha naaddannohu mayiraati?
15 Wodote kakkalo lowo geeshsha naandeemmo. (Mat. 20:28) Buurantinori wodote kakkalo dhagge ikkitanno hexxo afidhanno faro fantinonsa daafira lowo geeshsha naaddanno. Insa Kiristoosita wodote kakkalo ammantanno daafira Yihowa insa keeraanote yiinonsa hattono oososi gede asse adhinonsa. (Rom. 5:1; 8:15-17, 23) Wolu geˈreewi wido ikkitinorino wodo lowo geeshsha naaddanno. Insa Kiristoosita wodote kakkalo ammantanno daafira Maganu albaanni danchu suˈmi noonsa; hattono isira qullaawa soqqansho shiqishiˈra dandiitanno, qoleno “lowo qarra” woy bayira qarra gatte saˈˈate hexxo noonsa. (Aju. 7:13-15) Buurantinorino wolu geˈreewi wido ikkitinorino wodote kakkalora galatu noonsata leellishshannoti mitte doogo, diru kiiro Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yaate.
16. Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yineemmohu wolu korkaati maati?
16 Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yineemmohu wolu korkaati Yesuusi hajajo ayirrisa hasiˈneemmo daafiraati. Albillitte afiˈneemmo hexxo ikkitutano ikkituro, ninke mittu mittunku Yesuusi Qaagooshshu Ayyaana xinti hashsha “kunninni ane qaagge” yee hajajino hajajo wonsha hasiˈneemmo.—1 Qor. 11:23, 24.
QAAGOOSHSHU AYYAANIRA GAMBA YAA BAALANKA KAAˈLITANNONKE GARA
17. Qaagooshshu Ayyaani albinni roore Yihowawa shinqeemmo gede kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?
17 Albinni roore Yihowawa shinqeemmo. (Yai. 4:8) Aleenni ronsummonte gede Qaagooshshu Ayyaanira gamba yaanke Yihowa uyinonke hexxo hendeemmo gedenna isi leellishinonkeha bayira baxille hiincineemmo faro fantannonke. (Erm. 29:11; 1 Yoh. 4:8-10) Huluullissannokkita albillittete hexxonkenna Maganu leellishinonkeha geedanno baxille hiincineemmo woyite, Yihowara noonke baxille lexxanno; hattono isi ledo noonke jaaloomi albinni roore kaajjanno.—Rom. 8:38, 39.
18. Yesuusi lawishsha ikkinonke gara hiincanke maa assineemmo gede kakkayissannonke?
18 Yesuusi lawishsha harunsate kaˈneemmo. (1 Phe. 2:21) Qaagooshshu Ayyaanira albaanni noo barruwa giddo Yesuusi uullate aana heeˈrinote jeefote lamalara ikkinore, hattono reyosinna kaosi daafira kultannota Qullaawu Maxaafi xagge nabbambeemmo. Qoleno Qaagooshshu Ayyaani hawarro shiqqanno lallawo Yesuusi leellishinonke baxille qaangeemmo gede assitannonke. (Efe. 5:2; 1 Yoh. 3:16) Yesuusi umisi horo agure lawishsha ikkinonke gara nabbambeemmonna hiincineemmo woyite, isi ‘heeˈrino garinni heeˈrate’ kaˈneemmo.—1 Yoh. 2:6.
19. Maganu baxilli giddo heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?
19 Maganu baxilli giddo heeˈrate roore murciˈneemmo. (Yih. 20, 21) Maganoho hajajamate, suˈmisi qullaawa ikkanno gede assatenna wodanasi hagiirsiisate dandiinummore baala assine baxillisi giddo heeˈra dandiineemmo. (Law. 27:11; Mat. 6:9; 1 Yoh. 5:3) Qaagooshshu Ayyaana ayirrisanke mitto mittonka barra Yihowara, ‘Hegerera baxillikki giddo heeˈreemmo’ yineemmota leellishanno garinni heeˈneemmo gede kakkayissannonke.
20. Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yineemmo gede assannonke korkaati maati?
20 Hexxonke hegerera iima heeˈra woy uulla heeˈra ikkiturono, Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yineemmo gede assannonkehu duuchu korkaati no. Diru kiiro Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yineemmo woyite lowo geeshsha banxeemmohu Yesuusi Kiristoosi reyo qaangeemmo. Baalunkunni roore Yihowa Beettosi wodo asse oye leellishinonkeha bayira baxillesi qaangeemmo. Tayixe Qaagooshshu Ayyaana ayirrinseemmohu Dotteessa 15, 2022nni Arbete hawarrooti. Yihowanna Beettosi banxeemmo; hakko daafira Yesuusi reyo qaagooshshe ayirrisate gamba yineemmota mittu coyino hoolankera diwodhineemmo.
FAARSO 16 Buuramino Beettisi Daafira Yahi Guwisse
^ Hexxonke iimira haˈrano ikkito gannate ikkitanno uullara heeˈra, diru kiiro ayirrinsanniha Qaagooshshu Ayyaana quqquxamme agadhineemmo. Konni birxichira Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate gamba yaa hasiissannonkehu mayiraatiro kultannota Qullaawa Borro taje laˈneemmo; hattono togo assankenni mayi horo afiˈneemmoro ronseemmo.
^ Haaru gondoorinna Mangistete gondoori daafira ledde afate, Birra 1, 2014, Agarooshshu Shaera nooha “‘Nugussanna Kakkalaano’ Ikkitinanni” yaanno birxicho gufo 15- 17 lai.
^ Hiziqeeli fooliishsho 37 noote lame siqqo daafira kultanno masaalo daafira ledde afate, Maaja 2016te Agarooshshu Shaera nooha “Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo” yaanno birxicho lai.
