Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Ati Tenne Afootto?

Ati Tenne Afootto?

Hundi yannara mittu manchi wolu manchi gate boddoono wixa nooreeti?

Gashshaanchu Jestiiniyaani 1468nni borreessinoti Dayijesti yinanni borro, hunda higgete hajo daafira borreessinoonnite batinye borro giddo mittete

YESUUSI Maatewoosi 13:24-26 giddo togo yee lawishsha coyiˈrino: “Gordu Gashshooti gatesi dancha wixa wixiˈrino mancho lawanno. Ikkollana mannu baalu goxihu gedensaanni baarigaaru daye qamadete wixi giddo santaate [boddoono] wixe haˈri. Qamade lophite gumma dartu yannara santaatuno leelli.” Batinye borreessaano kuni coyi adda ikkasi huluullantanno; hunditi Roomunniti higgete borro kayinni kuni coyi adda ikkinota leellishshanno.

Mittu Qullaawu Maxaafi qaalla tiro amadino maxaafi togo yiino: “Roomu higge rabbisiˈrate yine . . . manni gate boddoono wixa jaddo ikkitinota kultanno. Tenne hajo daafira higge heeˈrase, kuni coyi noore ikkinota leellishshanno.” Alesteri Keeri yinannihu higgete fullahaanchi Jestiiniyaani yinannihu Roomu Gashshaanchi 533 M.D. Dayijesti yinanni borro qixxeessinota coyiˈrino; isi tenne borro Roomu higgenna Pireedi Ovi Lowu yinanni yannara (100-250 M.D. balla) heedhinoti higgete fullahaano qixxeessitino borro horoonsiˈre borreessino. Tini borro (Dayijesti, 9.2.27.14), Olpiyaani yinannihu higgete fullahaanchi layinki sani Maarote Diro heeˈrinohu Seeliseesi yinannihu Roomu gashshaanchi yiino yoo daafira coyiˈrinota kulanno. Mittu manchi wolu manchi gate boddoono wixeenna boddoonu gide amadino. Aleenni qummi assiniti Dayijesti yinanni borro kultanno garinni, boddoono wixi manchi gatu annira woy malkanyaho kaasa kaffalanno gede assitanno higge no.

Hundi yannara Roomu Gashshooti giddo kuni xagarrote assooti heeˈrasi, Yesuusi coyiˈrinori noore ikkinota leellishanno.

Umi xibbi diro Roomu gashshooti silxaane noonsahu Yihudaho heeˈrannohu Ayihudete mannira mageeshshi silxaane uyino?

HATTE yannara Yihudu gobba Roomu gashshino; Roomu tenne gobba gashshinohu mitto gashshaancho shoomeeti; konni gashshaanchi hunda lowo wottaaddari no. Konni gashshaanchihu qaru loosi Roomu gashshootira giwire gamba assate, hattono salaamenna seeru heeˈranno gede assate. Roomu gashshaano kayinni higgete gobbaanni ikkannoha hoolatenna gibbo kayisannoha qorichishate aana illachishanno. Shiimmaadda hajo kayinni Yihudu wido ikkitino gashshaano laˈanno gede assitino.

Sanihediriini yinannihu Yihudunnihu yoote mini miilla songite no

Hatte yannara Sanihediriini yinannihu Yihudunnihu aliidihu yoote mini no; kuni yoote mini Yihudu higge lainohunni biddishsha fushshanno. Qoleno, Yihudu woˈmate baalantera Sanihediriinira woriidita ikkitinoti yoote minna no. Amanyootunna jaddote hajo laˈˈannohu konne yoote mine ikkikki digatino; tenne yannara Roomu gashshaano anga diwodhitanno. Kayinni Yihudunnihu yoote minira fajjinoonnikkihu mittu coyi no; hakkuno jaddo loosino manchi reya hasiissannosi yite yoo yitannori Roomu gashshaanooti. Ikkirono, Sanihediriinihu yoote mini miilla, Isxifaanoosi kinchunni ganne shinanni gede assitino.—Soq. 6:8-15; 7:54-60.

Hakko daafira Sanihediriini yinannihu Yihudunnihu yoote minira lowo silxaane noonsa. Ikkollana mittu Emeli Shureri yinanni fullahaanchi tenne daafira coyiˈranni togo yiino: “Roomu gashshaano baxxu yannara mitte hajo insa haadhe laˈˈa dandiitanno; hakko iso hajo gashshootensa kissannota ikkituro tenne assitanno.” Lawishshaho, wottaaddaru roorrichi Qelawudewoosi Lusiyoosi Roomu qansichimma afiˈrinoha soqqamaasincho Phaawuloosi shinannikki gede usuru mine keeshshanno gede assino.—Soq. 23:26-30.