Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

XIINXALLOTE BIRXICHO 27

Yihowa Gede Cincitinannire Ikke

Yihowa Gede Cincitinannire Ikke

“Cincitiniro, lubboˈne gatisidhinanni.”—LUQ. 21:19.

FAARSO 114 ‘Cincitinannire Ikke’

GUULCHO *

1-2. Yihowa Isayaasi 65:16, 17 kulinori hexxo mudhineemmokki gede jawaachishannonkehu hiittoonniiti?

“HEXXO MUDHITOOTI!” Tini 2017nnihu qoqqowu gambooshshite jawaachishshanno cuˈmooti. Hakko gambooshshiwa, iillannonke qarra cincine saˈˈa dandiineemmo gara ronsoommo. Gambooshshe assininku shoolu diri sainoha ikkirono, xaa geeshsha tenne busha alame giddo cincine heeˈnoommo.

2 Atera muli yannara iillinohe qarri maati? Maatekki miila woy lubbote jaalakki shiiˈrootto? Buutote dhibbi waadinohe? Geedhimma qarrissinohe? Kalaqamu dano, finqille woy dartu iillinohe? Woy Koroonu vayiresenni kainohunni qarramootto? Kuni qarri baalu baeenna qarranke hambeemmo yanna quqquxamme agadhineemmo!—Isayaasi 65:16, 17 nabbawi.

3. Xaa yannara maa assa hasiissannonke? Mayira?

3 Tenne heeˈnoommo alamera qarru batiˈrino; albillitte isinni kowiinni saino qarri iillankera dandaanno. (Mat. 24:21) Hakko daafira albinni roore cincineemmore ikka hasiissannonke. Mayira? Korkaatuno Yesuusi, “Cincitiniro, lubboˈne gatisidhinanni” yiino. (Luq. 21:19) Wolootu ninkera iillinonke gedee qarra cincite noo gara hedanke ninkeno cincine heeˈneemmo gede jawaachishshankera dandiitanno.

4. Baalunkunni roore cincate dancha lawishsha ikkannonkehu Yihowaati yineemmohu mayiraati?

4 Baalunkunni roore cincate dancha lawishsha ikkannonkehu ayeti? Magano Yihowaati. Togo yaa umi qara wosiˈnitahera dandiitanno. Kayinni taxxi yite hedittoro tini halaale ikkitinota huwatatto. Tenne alame gashshe noohu Daawuloosi ikkino daafira, alamete aana qarru batiˈrino. Yihowa konne qarra hasiˈri yannara hunate wolqa noosiha ikkirono hunanno yanna dagga geeshsha agare no. (Rom. 9:22) Murino yanna iillita geeshsha kayinni Maganu cince agaranno. Hanni Yihowa cince nooha honse coye laˈno.

YIHOWA CINCINORI MAATI?

5. Maganu suˈma hunnoonnihu hiittoonniiti? Togo assinoyitera atera mayi macciishshamannohe?

5 Suˈmasi hunnoonnita. Yihowa suˈmasi baxanno hattono baalunku ayirrisara hasiˈranno. (Isa. 42:8, NW) Ikkirono mito lee kume ikkanno diro suˈnaado suˈmasi hunnanni keeshshinoonni. (Far. 74:10, 18, 23) Umo Maganu suˈma hunnoonnihu Edeni Gannateteeti; hatte yannara Daawuloosi (“Suˈma Hunannoha” yaate), Maganu Addaamiranna Heewanira hagiidhitanno gede assannonsa coye hoˈlinonsahu gede asse coyiˈre Magano bushiishino. (Kal. 3:1-5) Hatte yannanni kayise, Maganu mannu oosora hasiisannonsare hoolinohu gede assine iso kaphunni bushiinshanni heeˈnoonni. Annisi suˈma hunnoonniti Yesuusa lowo geeshsha dadillissinosi. Hakko daafira isi rosaanosi, “Annanke Gordoho heeˈrattohu, suˈmikki qullaawa ikko” yite huuccidhanno gede rosiisinonsa.—Mat. 6:9.

6. Yihowa aliidimmasi xabbe leeltanno gede assate lowo yanna fajjinohu mayiraati?

6 Aliidimmasi gimboonnita. Iimanna uulla gashshate qoosso noosihu Yihowa callaati; qoleno isi gashshanno gari baalunkunni rooreho. (Aju. 4:11) Daawuloosi kayinni sokkaanono mannu oosono, Maganoho tini silxaane dinosi yite heddanno gede asse soˈrisiisate woˈnaalino. Yihowa aliidimma xabbe leeltanno gede assate yanna hasiissanno. Maganu mannu ooso lowo yanna umonsa gashshitanno gede fajjino; tini mannu ooso Maganiweelo umonsa gashsha dandiitannokkiti leeltanno gede assitino. (Erm. 10:23) Maganu cincasi aliidimmasi aana kaˈino xaˈmo, higge higgaakkita dawaro afidhanno gede assitanno. Yihowa uullate aana addu keerinna salaame heedhanno gede assitannoti Mangistesi calla ikkitinota leellishe, suˈmisi qullaawanno gede assanno.

7. Yihowara finqiltinori ayeooti? Isi insa ma assanno?

7 Mite oososi finqiltinota. Yihowa sokkaanonna mannu ooso kalaqinohu guutanna xeˈne noonsakkire asseeti. Kayinni finqilino sokkaanchi yaano Sheexaanu (“Hettisamaancho” yaate) guuta ikkitinori Addaaminna Heewani Yihowara finqiltanno gede assino. Wole sokkaanonna mannu oosono insante gede finqiltino. (Yih. 6) Yannate gedensaanni Maganu doodhinote Israeelete daga giddonni nafa mitu manni Magano giwino hattono kaphu maganna magansiˈrino. (Isa. 63:8, 10) Insa iso kaaddinosi. Ikkollana isi xaa geeshsha cince no hattono finqiltinore baala hunanno yanna dagga geeshsha cincanno. Isi finqiltinore hunasi, ammanantino soqqamaanosino fooliishsho afidhanno gede assitanno; insano tenne busha alame giddo cincite no!

8-9. Yihowa daafira coyiˈnanni kaphi hiikkonneeti? Ninke tennera maa assa dandiineemmo?

8 Daawuloosi kapho. Sheexaanu Iyyoobinna wole ammanantinota Maganu soqqamaano baala Yihowara soqqantannohu uminsa horora yite ikkinohu gede asse kassasino. (Iyo. 1:8-11; 2:3-5) Sheexaanu xaa geeshsha hatto yee kassasanni no. (Aju. 12:10) Yihowa banxeemmo daafira qarru iillinkerono isira ammanamme heeˈne Sheexaanu kaphi xawo fulanno gede assa dandiineemmo. Yihowa Iyyoobi maassiˈrinonte gede cincinoommotera ninkeno maassiˈrannonke.—Yai. 5:11.

9 Sheexaanu, kaphu ammaˈno murroota horoonsiˈre, Yihowa kaajjadoho hattono mannu oosora iillanno qarrira xaˈmamannohu isooti yaanno. Mitootu isinni qaaqquullu reyitanno woyite Maganu iima sokkaasincho lexxara adhino yitanno. Tini Magano shollishate! Ninke kayinni Yihowa baxillaancho Anna ikkinota anfoommo. Buutote dhibbi amadinkero woy shiiˈnummoro tennera horo Magano dibushiinsheemmo. Hatteentenni isi baalanka coye biddi assannota addaxxineemmo. Macciishsha hasiˈrannohura baalaho Yihowa baxillaancho Magano ikkinota kulleemmo. Tini Yihowa xonannosihura dawaro qolanno gede assitanno.—Law. 27:11.

10. Faarso 22:23, 24 Yihowa daafira maa kultanno?

10 Baxanno soqqamaanosi qarrantannota. Yihowa shaqqado Maganooti. Hakko daafira dartu iilleennanke, buutote dhibbi amadeennanke woy guuntete xeˈnenni kainohunni raarreemmo woyite lowo geya dadillanno. (Faarso 22:23, 24 nabbawi.) Yihowara xissonke leeltannosi; isi qarra hoola hasiˈranno, qoleno hoolanno. (Fulo 3:7, 8; Isayaasi 63:9 ledo heewisiisi.) Isi ‘hindiiddo baala illenkenni feyanno; reyo woy dadillu woy wiˈla woy shetto’ heedhannokki yanna dagganno gede assanno.—Aju. 21:4.

11. Reyitinori ammanantino soqqamaanosi daafira Yihowara mayi macciishshamannosi?

11 Jaallasi reyo. Reyitinori ammanantino soqqamaanosi daafira Yihowara mayi macciishshamannosi? Isi insa reyotenni kaˈeenna laˈˈate quqquxamanno! (Iyo. 14:15) Hanni Yihowa jaalasi Abirihaami mageeshshi geya qalli yiinoro hedi! (Yai. 2:23) Woy ‘alba isiwa hige’ hasaawisinosiha Muse mageeshshi geya qalli yaannoro hedi! (Ful. 33:11) Qoleno Yihowa Daawititanna wole faarsaanota galatu faarso macciishshate quqquxamannoti dihuluullissannote. (Far. 104:33) Kuri jaallasi reyotenni goxxinoha ikkirono Yihowa insa dihawannonsa. (Isa. 49:15) Isi insa daafira mitto mittonka coye qaaganno. Isi albaanni insa heeshshotenni ‘heedhanni’ noohu gedeeti. (Luq. 20:38) Isi barrunni mitto barra reyotenni kayisannonsa hattono giddonsata kulte huuccidhanno huuccatto macciishshanno qoleno magansidhannositi hagiirsiissannosi. Atino shiiˈroottoha ikkiro tini hedo sheshifachishshannohe hattono jawaachishshannohe.

12. Tenne goofimarchu yannara Yihowa roore dadillisannosiri maati?

12 Bushuullu manna miiccannota. Addaaminna Heewani Edeni Gannatete finqili yannara, Yihowa coyi woyyaawa geeshsha bushanni haˈrannota afino. Yihowa xaa yannara alamete aana batidhino bunshe, miiconna finqille giwanno. Isi dhuku ajinonsarenna kaaˈlannohu noonsakkire hattono annanna ama shiidhinorenna gunnoota roore mararanno. (Zak. 7:9, 10) Yihowa ammanantino soqqamaanosi beebba assiˈnanni woyitenna usurranni woyite lowo geeshsha dadillanno. Yihowa isinte gede cincitine heedhinoonnire kiˈne baalanka baxannoˈneta huluullantinoonte.

13. Mannu Maganu albaanni amanyootunni maaeelinohu hiittoonniiti? Isi bushuulle ma assanno?

13 Mannu ooso maaeelle. Sheexaanu Maganu daninni kalaqantinoti mannu ooso maaeela coye assitara hasiˈranno. Maganu Nohi waro “bunshe baattote aana batidhinota” laiti lowo geeshsha dadillino hattono “manna baattote aana kalaqasira gaabbi; wodanisinnino dadilli.” (Kal. 6:5, 6, 11) Hakkuyi kawa woyyaawinori nooyyani? Horonta dino! Daawuloosi mannu konni garinni amanyootunni maaeelinota lawishshaho meyatinna labbaahu foorannota hattono labbaahu labbaahu ledonna meyati meyate ledo foortanna laˈˈanno woyite hagiidhannoti dihuluullissannote. (Efe. 4:18, 19) Sheexaanu, Yihowa magansidhannori cubbo loossanno gede assanno woyite isinni roore hagiidhanno. Yihowa cince cince yee busha manna baala hune amanyoote bainore giwannota leellishanno.

14. Mannu uullate aana nooha Maganu kalaqo hiissanni no?

14 Baatto huntannore. Mannu ooso woloota kadde gashshitanni nootano agurranna, Maganu mannu oosora eeggo uyinota uulla beco huntanni no hattono saada gawajjitanni no. (Ros. 8:9; Kal. 1:28) Mite fullahaano boodu diri giddo uullate aaninni kalaqamu giddonni mitte miliyoone saˈˈanno sirchi baˈˈara dandaannota kulte qorowisiissino. Insa kalaqamu daafamanni noota coyiˈransa garankolla! Yihowa “baatto huntannore” hunatenna uulla woˈma gannate assate qaale einota afanke hagiirsiissannote.—Aju. 11:18; Isa. 35:1.

YIHOWA CINCANNI MAA RONSEEMMO?

15-16. Yihowa gede cincineemmo gede assannonkeri maati? Lawishsha kuli.

15 Hanni iimi Anninke lowo kume diro cince heeˈrinoha dadillisanno coye baala hedi. (“ Yihowa Cince Noori Maati?” yitanno saaxine lai.) Yihowa tenne busha alame hasiˈri yannara huna dandaanno. Cincasi kayinni ninke baalanka lowo geeshsha kaaˈlitinonke! Hanni mitto lawishsha laˈno. Mittu minaanninna minaamara qaaqqinsa bisu xeˈne nooha ikke ilamannota kulloonninsahu gede assitine hedde; kuni qaaqqi baasa qarramanno, goofimarchohono anje heeˈre reyanno. Annunna ama kayinni, lowore daafurtannota affinoha ikkirono, qaaqqinsa ilamanno woyite hagiidhitanno. Insa qaaqqonsa baxxanno daafira qarra ikkannore cincite saˈanno hattono qaaqqonsa kaaˈlate dandaaminsare baala assitanno.

16 Hatteente gede Addaaminna Heewani sircho ikkitinori mannu ooso ilantu woyite guuntete xeˈne noonsareeti. Ikkirono Yihowa baxannonsa hattono towaatannonsa. (1 Yoh. 4:19) Lawishshu giddo kulli anninna ama asse afannokkire Yihowa kayinni assa dandaanno. Isi mannu oosora iillanno qarra baala hunanno barra murino. (Mat. 24:36) Yihowara noonke baxilli cincineemmo yanna ikkitu geeshshitano ikkituro isinte gede cincine saˈneemmo gede diassannonke?

17. Ibiraawoota 12:2, 3te Yesuusi daafira kulloonniri cincine heeˈneemmo gede jawaachishannonkehu hiittoonniiti?

17 Yihowa cincate kaajja lawishsha ikkinonke. Annisinte gede Yesuusino cincino. Yesuusi mancho ikke uullate aana noo yannara qacifantoonnisi, minshoonnisi hattono ninkera yeenna haqqaho sunte shinoonnisi; isi tenne baala cince saino. (Ibiraawoota 12:2, 3 nabbawi.) Yihowa cincasi Yesuusino cincanno gede jawaante ikkitinositi dihuluullissannote. Tini ninkerano jawaante ikkitankera dandiitanno.

18. Layinki Pheexiroosi 3:9 Yihowa cinca kaaˈlitinonke gara leellishshannohu hiittoonniiti?

18 Layinki Pheexiroosi 3:9 nabbawi. Yihowa tenne busha alame hunate maltino yanna hiittenneetiro afino. Yihowa cincasi iso magansiˈrannohunna guwisiˈrannosihu lowo miliyoone ikkanno manni gamba yaanno gede assitino. Insa baalunku ilante iso baxxanno gara rossa geeshshanna heeshshonsa isira sayisse uyita geeshsha cincino daafira hagiidhitanno. Yihowa jeefote geeshsha cincinoha lowo miliyoone ikkanno manna baˈraasanno woyite isi cincasi gara ikkitinoti woˈmunni woˈma leeltanno!

19. Maa assate murciˈra hasiissannonke? Hatto assinummoro afiˈneemmo baˈraaˈri maati?

19 Yihowa lawishshinni hagiirrinke baikkinni cincine heeˈra dandiineemmo gara ronseemmo. Sheexaanu lowoha dadillisanno qarra abbirono Yihowa “hagiirraamo Magano” ikke heeˈranno. (1 Xim. 1:11, NW) Yihowa suˈmisi qullaawanno gedenna aliidimmasi xabbe leeltanno gede assa geeshsha, hattono bunshenna xaa yannara iillanni noonke qarra baala hunanno yanna dagga geeshsha hagiirrinke baikkinni cincine heeˈra dandiineemmo. Iimi Anninkeno cince noota afanke sheshifachishshannonke; ninkeno cincine heeˈrate murciˈno. Hatto assinummoro aante noo hedo woˈmitanna laˈneemmo: “Jifamate yannara cincanno manchi baˈraaˈrinoho. Jifamihu gedensaanni, Maganu baxannorira uyino hexxonna heeshshote baˈlatto adhanno.”—Yai. 1:12.

FAARSO 139 Haaro Alamera Heeˈratto Heeshsho Hedi

^ GUFO 5 Ninke baalunkura addi addi qarri iillannonke. Iillannonkehu batinyu qarri xaa yannara tira dandiinannikkiho; hakko daafira cinca hasiissannonke. Kayinni cincine heeˈnoommori ninke calla diˈˈikkinoommo. Yihowano lowo coye cince no. Konni birxichira isi cince noori giddo honse coye laˈneemmo. Qoleno Yihowa cincasi mayi ikkanno gede assitinoronna ninke isi cincanni maa ronseemmoro laˈneemmo.