XIINXALLOTE BIRXICHO 51
‘Isi Yaannota Macciishsha’ Agurtinoonte
“Hagiirsiisannoehu, baxeemmohu Beettiˈya konneeti; isi yaannota macciishshe!”—MAT. 17:5.
FAARSO 54 “Doogo Tenneeti”
GUULCHO *
1-2. (a) Sasu Yesuusi soqqamaasine ma assitanno gede kulloonninsa? Insa ma assituyya? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?
SOQQAMAASINCHU Pheexiroosi, Yaiqoobinna Yohaannisi 32 M.D., Faasiku Ayyaana ayirrinsihu gedensaanni maalaˈlissanno ajuuja laˈino. Mittu seedu ilaali aana heedheenna albansaanni Yesuusi dani soorrame wole ikki; kuni ilaali Hermooni Ilaala ikkikki digatino. “Albisino arrishshote gede xawi; uddanosino waajjo qoffe ikkite caabbichimma xabbu.” (Mat. 17:1-4) Ajuujate jeefora soqqamaasine Maganu togo yaanna macciishshitu: “Hagiirsiisannoehu, baxeemmohu Beettiˈya konneeti; isi yaannota macciishshe!” (Mat. 17:5) Sasunku soqqamaasine Yesuusi yaannore macciishshitinota heedhino heeshshonni leellishshino. Ninkeno insa lawishsha harunsa hasiˈneemmo.
2 Sai birxichira Yesuusi yaannore macciishshate mito coye assa agura hasiissannonketa ronsoommo. Konni birxichira, Yesuusi assineemmo gede kulinonkeha lame coye ronseemmo.
“RUUKKASHSHO WAALCHO HIGGINE EˈE!”
3. Maatewoosi 7:13, 14 kultanno garinni maa assa hasiissannonke?
3 Maatewoosi 7:13, 14 nabbawi. Yesuusi lame addi addi doogowa massannohu lamu waalchi noota kulinota wodanche; mittu “ruukkashshoho” mittu “halaˈladoho.” Wole sayikki doogo dino. Hiittenne doogora haˈneemmoro doodha hasiissannonke. Hegere heeshsho afiˈneemmo woy hoongeemmo gede assannoha ikkino daafira kuni doorshi doodhineemmo doorsha baala rooreho.
4. “Halaˈlado” doogo hiittoote?
4 Lamente doogo mereero noo badooshshe wodancha hasiissannonke. “Halaˈlado” doogo haˈrate qarrissannokkita ikkitino daafira lowo manni haˈra doodhannote. Batinyu manni tenne doogora haˈranna lowo manni assannore assa doodhino; tini dadillissannote! Insa mannu tenne doogora haˈranno gede kakkayisannohu Sheexaane Daawuloosi ikkinotanna tini doogo baonniwa massitannota ikkitinota dihuwattino.—5. Mitu manni “ruukkashsho” doogo afiˈratenna tenne doogora haˈra hanafate maa assino?
5 Layinki doogo kayinni ‘ruukkashshote;’ Yesuusi tenne doogora haˈranno manni shiima ikkinota kulino. Mayira? Yesuusi aante noo kiirora harunsaanosi kaphaano himanaano qorophitanno gede kulinonsa. (Mat. 7:15) Mitu manni lowo kume ikkitanno ammaˈno noota coyiˈranno; qoleno batinye ammaˈno halaale rosiinseemmo yite coyidhanno. Lowo miliyoone ikkanno manni addi addi ammaˈno batidhinohura hexxo mudhinonna gurchaawino daafira heeshshonniwa massitanno doogo hasiˈrate nafa diwoˈnaalanno. Kayinni heeshshonniwa massitanno doogo afiˈra dandiinanni. Yesuusi togo yiino: “Rosiisoommoˈne coye agadhitiniro halaalenka rosaanoˈya ikkitinanni. Halaale affinanni; halaaluno borojjimmatenni fushshannoˈne.” (Yoh. 8:31, 32) Ati kayinni batinyu manni hoode dihaˈrootto; hatteentenni halaale hasiˈrootto; tini hagiirsiissannote. Maganu maa assinammora hasiˈrannoro afate Qaalesi seekkite xiinxalla hanafootto hattono Yesuusi rosiisino roso macciishshootto. Yihowa kaphu ammaˈno rosiissanno rosonna Qullaawa Borro ledo sumuu yaannokki ayyaanansa woy assootensa gimbammora hasiˈrannotano rosootto. Qoleno Yihowa assinammora hasiˈrannore assanna iso hagiirsiisannokki rosicho agura shota ikkitinokkita huwatootto. (Mat. 10:34-36) Biddi assiˈra hasiissannohe coye biddi assiˈra shota ikkitinohekkiha ikkara dandaanno. Ikkirono iimi Annakki baxatto daafiranna iso hagiirsiisa hasiˈratto daafira biddi assiˈra hasiissannohere biddi assiˈrootto. Tenne assakkinni isi lowo geeshsha hagiidhinoti dihuluullissannote!—Law. 27:11.
RUUKKASHSHO DOOGONNI FULLUMMOKKINNI HEEˈRA DANDIINEEMMO GARA
6. Faarso 119:9, 10, 45, 133 kultanno garinni ruukkashsho doogonni fullummokkinni heeˈneemmo gede kaaˈlannonkeri maati?
6 Ruukkashsho doogora haˈra hananfummohu gedensaanni tenne doogonni fullummokkinni heeˈrate kaaˈlankera dandaannori maati? Hanni mitto lawishsha laˈno. Ilaalu qooxeessira heedhannote ruukkashsho doogora makeena oofanno mannira agarooshshe ikkanno gede doogote qaccera huxxa huxxinanni. Konne huxxa huxxinannihu makeenu quwa sae huxxunniwa gamba yaannokki gede woy doogotenni agure fule galchamannokki gede kaaˈlateeti. Makeena oofanno manni kuni huxxi hasiˈnummota ikkineemmokki gede hoolinonke yee coyiˈramannokkiti egennantinote. Qullaawu Maxaafi giddo noohu Yihowa biddishshino konni huxxi gedeeti yaa dandiinanni. Isi biddishshi ruukkashsho doogonni fullummokki heeˈneemmo gede kaaˈlannonke.—Faarso 119:9, 10, 45, 133 nabbawi.
7. Wedellu ruukkashsho doogo ma garinni laˈˈa hasiissannonsa?
7 Wedella, mito woyite Yihowa biddishshi furro fuuqqo hoˈlinoˈnehu gede assitine heddinanni? Sheexaanu hatto yitine heddinara hasiˈranno. Isi halaˈlado doogora haˈranno manni assannore illachishshinaranna insa hagiirraamma ikkitinohu gede assitine heddinara hasiˈranno. Isi ledoˈne rossannori woy interneetete widoonni laˈinanni manni assannore * Kayinni tenne qaagge: Sheexaanu isi doogo hadhannori jeefote mayi iillannonsaro affara dihasiˈranno. Yihowa kayinni heeshshote doogonni fultukki heedhannorira qixxeessinore xawise kulinoˈne.—Far. 37:29; Isa. 35:5, 6; 65:21-23.
heddine ‘lowori gate bainonke’ yitine heddinanni gede assate woˈnaalanno. Sheexaanu, Yihowa biddishshi ‘woˈmunni woˈma hagiirraamma ikkineemmokki gede assinonke’ yitine heddinara hasiˈranno.8. Wedellu Olaafi lawishshinni maa rosanno?
8 Hanni mittu Olaafi yinanni wedellichi woˈnaalshinni maa ronseemmoro laˈno. * Iso ledosi rossannori amanyoote bainore assanno gede xixxiibbinosi. Isi Yihowa Farciˈraasine Qullaawu Maxaafi biddishshi garinni heedhannota kulinsata, mitu ledosi rosanno seenni insa ledo fooranno gede roore xixxiiwinosi. Olaafi kayinni gara ikkinore assate murciˈrino. Isira iillinosi fonqoli konne calla diˈˈikkino. Olaafi togo yiino: “Rosiisaanoˈya yuniversite eˈˈe roseemmo gede ammansiissaera woˈnaaltino; insa hatto assummoro mannu ayirrisannoeta kultinoe. Qoleno hatto assa hoogummoro qinaabbino heeshsho heeˈra dandeemmokkita kultinoe.” Olaafi konne fonqolo gargadhanno gede kaaˈlinosiri maati? Isi togo yiino: “Songote noo roduuwi ledo nooe jaaloomi lexxanno gede assiˈroommo. Insa maateˈya gede ikkitinoe. Qoleno Qullaawa Maxaafa seekke xiinxalla hanafoommo. Seekke xiinxallummo kiiro cuˈmiˈroommohu halaale ikkinota albinni roore buuxoommo. Hakko daafira Yihowara soqqamate murciˈroommo.”
9. Ruukkashsho doogonni fultukkinni heeˈra hasidhannori maa assa hasiissannonsa?
9 Sheexaanu heeshshote doogonni agurtine fultinanni gede assa hasiˈranno. Isi, lowo manni haˈrannota ‘baote widira massitanno’ doogo hadhinara hasiˈranno. (Mat. 7:13) Ikkirono, Yesuusi yaannore macciishsha agura hoongummoronna tenne doogo agarooshshe ikkitannonkehu gede assine laˈnummoro ruukkashsho doogonni fullummokki heeˈra dandiineemmo. Hanni aanchine Yesuusi assineemmo gede kulinonkeha wole coye laˈno.
RODIIKKI LEDO ARAARAMI
10. Maatewoosi 5:23, 24 kultanno garinni Yesuusi kulinonkehu assa hasiissannonke coyi maati?
10 Maatewoosi 5:23, 24 nabbawi. Yesuusi macciishshanni noosihu Yihudu mannira insa lowori gede asse laˈˈannohu magansiˈrate amanyooti daafira coyiˈranni no. Hanni mittu manchi qullaawa mine, kakkallanni saada abbe kakkalaanchoho aara qixxaawe no yine hendo. Hatte yannara kuni manchi rodiisira koffi yiinoti qulli yitusiro kakkalara abbino saada hakko wore agure ‘haˈra’ hasiissannosi. Mayira? Yihowara kakkalo shiqishiˈratenni roorannori nooni? Yesuusi “Balaxxe giwamootto rodiikki ledo araarami” yee xawise kulino.
11. Yaiqoobi Eesawu ledo araaramate assinore xawisi.
11 Yaiqoobi xagge xiinxalline keere kalaqate daafira lowore ronseemmo. Yaiqoobi ilamino gobbanni xeertiˈre haˈre mito 20 diro keeshshihu gedensaanni, Maganu sokkaasinchu widoonni agure gobbasi higganno gede kulinosi. (Kal. 31:11, 13, 38) Kayinni mittu qarri no. Bayiru rodiisi Eesawu iso shaa hasiˈrino. (Kal. 27:41) Yaiqoobi, Eesawu xaa geeshsha koma amaxxe nooha ikkara dandaanno yee hedino daafira ‘lowo geeshsha waajjino.’ (Kal. 32:7) Yaiqoobi rodiisi ledo araaramate maa assiyya? Umo isi tenne hajo Yihowara kule seekke huuccatto assiˈrino. Hakkiinni, Eesawura afansha soyinosi. (Kal. 32:9-15) Jeefote lowo diro babbaxxite keeshshitino roduuwi xaadduta Yaiqoobi Eesawu ayirrisannota leellishino. Isi Eesawura lame sase hige calla ikkikkinni lamala hige kumbuulino! Yaiqoobi isonooto heeshshi asse hattono rodoosi ayirrise isi ledo araaramino.—Kal. 33:3, 4.
12. Yaiqoobi lawishshinni maa ronseemmo?
12 Yaiqoobi rodiisi ledo xaadate assinorinninna iso shiqe hasaawisino garinni lowore ronseemmo. Yaiqoobi isonooto heeshshi asse Yihowa kaaˈlannosi gede huucciˈrino. Hakkiinni rodiisi ledo araaramate dandiire baala asse huuccattosi ledo sumuu yaannore assino. Yaiqoobi rodiisi ledo xaaditi bushu ayeti yee diheewisamino. Yaiqoobi mixo rodiisi ledo araaramate. Ninke isi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?
WOLOOTU LEDO KEERE KALAQA DANDIINANNI GARA
13-14. Ammanate rodoonke koffi assinummoro maa assa hasiissannonke?
13 Heeshshote doogora haˈnanni heeˈnoommore ikkinoommo daafira, roduuwinke Rom. 12:18) Ammanate rodoonke koffi assinoommoti leeltunkero maa assa hasiissannonke? Yaiqoobi gede Yihowa eeggifante huucciˈra hasiissannonke. Rodiinke ledo araaramate assineemmore maassiˈrannonke gede Yihowa huucciˈra dandiineemmo.
ledo salaametenni heeˈra hasiˈneemmo. (14 Qoleno yanna gaaˈmine ninkeneeto layiˈra hasiissannonke. Ninkeneeto aante noo gedee xaˈmuwa xaˈma dandiineemmo: ‘Rodiiˈya ledo araaramate aneneeto heeshshi asse soˈroˈya ammaneemmo? Rodiiˈya ledo araaramate sharrameemmota laˈanno woyite Yihowaranna Yesuusira mayi macciishshamannonsa?’ Tenne xaˈmora qolleemmo dawaro Yesuusi yaannore macciishshineemmo gedenna rodiinke ledo araaramate ninkeneeto heeshshi assineemmo gede kakkayissannonke. Togo assate Yaiqoobi lawishsha harunsa dandiineemmo.
15. Efesooni Sokka 4:2, 3 noo amaale harunsanke rodiinke ledo araaramate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?
15 Yaiqoobi Eesawu ledo xaadi yannara isonooto heeshshi assa hoogoommero mayi kalaqamara dandaannoro hedi! Coyi horo bushara dandaanno. Rodiinke ledo kawa kaˈaanni higinonke coye tirate hasaambeemmo woyite ninkeneeto heeshshi assa hasiissannonke. (Efesooni Sokka 4:2, 3 nabbawi.) Lawishsha 18:19, (NW) togo yitanno: “Miincoonni rodii qiinshoonni kataminni roore beˈe yaannokkiho; kinchu huxxi cufani gede ikkite kaajjitino gibbono no.” Miincoonni rodii “kinchu huxxi” gedeeti. Ninkeneeto heeshshi assine maaro xaˈmiˈra togoo rodii ledo araaramate kaaˈlitannonke.
16. Balanxe maa heda hasiissannonke? Mayira?
16 Qoleno rodoonke mayine hasaawinseemmoronna ma garinni hasaawinseemmoro balanxe seekkine heda hasiissannonke. Qixxaambummohu gedensaanni rodoonke isi ledo dancha aante heedhannonke gede assanno garinni hasaawisa hasiissannonke. Isi umi qara coyiˈrannori baxisa hoogankera dandaanno. Togoo woyite hanqa woy soˈnoommori ninke ikkinoommokkita kula rakkankera dandiitanno; kayinni tini rodiinke ledo araarammeemmo gede kaaˈlitanno? Dikaaˈlitanno. Bushu ayetiro kulantenni, roore hasiisanno coyi rodiinke ledo keere kalaqa ikkitinota qaaga hasiissannonke.—1 Qor. 6:7.
17. Gilberti lawishshinni maa rosootto?
17 Gilberti yinanni rodii keere kalaqate lowo geeshsha sharramino. Isi togo yiino: “Meya beettoˈya ledo coyi kawa kaˈaa hige keeshshinonke.
Lame diro saˈanno yanna, ise ledo keere kalaqate ise danchu garinni hasaawisate woˈnaaloommo.” Gilberti wolere maa assino? Isi lede togo yiino: “Ise hasaawisammora albaanni, huuccatto assiˈreemmo hattono gara ikkinokkire coyidhuro hanqeemmokki gede wodanaˈya qixxeessiˈreemmo. Gatona yaate qixxaawa hasiissinoe. Qoossoˈya agadhate sharramantenni keeru heeˈranno gede assate sharrama hasiissannoeta huwatoommo.” Tini mayi guma abbituyya? Gilberti togo yiino: “Xaa yannara maateˈya miilla baalante ledo dancha aante nooe daafira giddoyidi keere afiˈroommo.”18-19. Mitto mancho koffi assinummoro maa assate murciˈra hasiissannonke? Mayira?
18 Xaa geeshsha ronsummonte gede, mitto ammanate rodookki koffi assoottota huwatittoro maa assate murciˈra hasiissannohe? Rodiikki ledo araaramate Yesuusi amaale harunsi. Tenne daafira Yihowa huucciˈri hattono keere kalaqattoha ikkatto gede kaaˈlahera qullaawa ayyaanasi addaxxi. Hatto assittoro hagiirraamo ikkatto hattono albinni roore Yesuusa macciishshitanni noottota leellishatto.—Mat. 5:9.
19 Yihowa “beetekiristaanete [woy songote] umo” ikkinoha Yesuusa horoonsiˈre baxillunni biddishsha aanni noonke daafira lowo geeshsha galanteemmosi. (Efe. 5:23) Soqqamaasinchu Pheexiroosi, Yaiqoobinna Yohaannisi gede Yesuusi “yaannota” macciishshate murciˈno. (Mat. 17:5) Koffi assinoommohu ammanate rodiinke ledo keere kalanqe tenne assa dandiineemmo gara ronsoommo. Togo assineemmohanna heeshshonniwa massitannote ruukkashsho doogonni fullummokki heeˈneemmoha ikkiro xaa yannara lowo atoote, albillitte qole gawalo nookki hagiirre afiˈneemmo.
FAARSO 130 Gatona Yiiyye
^ GUFO 5 Yesuusi heeshshonniwa massannoha ruukkashsho waalcho eˈneemmo gede jawaachishinonke. Qoleno isi ammanate roduuwinke ledo keeru heeˈrannonke gede assiˈnammora hajajinonke. Tenne amaale harunsineemmo woyite qarra ikkankera dandaannori maati? Konne qarra qeelle saˈˈa dandiineemmohu hiittoonniiti?
^ GUFO 7 Wedellu Xaˈmannote 10 Xaˈmora Qolloonni Dawaro yitanno biroshere xaˈmo 6te nooha “Darawo Huntannoekki Gede Gargadhate Ma Asso?” yitanno xaˈmo lai. Qoleno www.dan124.com. aana Darawokki Bunshete Widira Xixxiibbahera Wodhitooti! yitannota waajju saleedi viidiyo lai (Viidiyote gafira, LAYIBIRERE > ADDI ADDI VIIDIYO > WEDELLOOTA yaannohu hunda no.)
^ GUFO 8 Mite suˈmuwa soorrinoonni.
^ GUFO 56 MISILLATE XAWISHSHA: Maganu biddishshi huxxu gede ikke kaaˈlannote “ruukkashsho” doogonni fullummokki heeˈranke, teeda baˈino misile laˈˈanna amanyoote bainore assa abbitanno gawajjonni agartannonke hattono heeshshonke giddo yuniversitete roso balaxisiinseemmo gede xixxiimbanninketa gargadhate kaaˈlitannonke.
^ GUFO 58 MISILLATE XAWISHSHA: Yaiqoobi rodiisi Eesawu ledo araaramate albasiinni duucha hige kumbuulino.