XIINXALLOTE BIRXICHO 31
‘Jawaata Safo Afiꞌrino Katama’ Agadhitine Heedhinoonni?
“Jawaata safoha Maganu akeekinohanna minino katama agadhe no.”—IBI. 11:10.
FAARSO 22 Iima Noo Mangistekki Daggo!
GUULCHO a
1. Batinyu roduuwi maa assitino? Insa hatto assitinohu mayiraati?
YANNANKERA lowo miliyoone ikkannohu Maganu manni uminsa injo agurino. Batinyu roduuwi adhantukkinni heeꞌra doodhitino. Adhantinori kayinni ooso iltukkinni keeshsha doodhitino. Maate noonsari qole bikku heeshsho heeꞌrate murcidhino. Insa baalu hatto assitinohu dandaaminsa deerrinni Yihowara soqqamate yiteeti. Kuri roduuwi noonsarinni harshammi yitanno, hattono hasiisannonsare baala Yihowa aannonsata addaxxitanno. Insa hatto assansanni gaabbitannoni? Digaabbitanno! Hatto yineemmohu mayiraati? Korkaatuno Yihowa hundi waro soqqamaanosira hasiisannonsare uyinonsa; lawishshaho Yihowa ‘ammantannorira baalaho anna’ ikkinoha Abirihaami maassiꞌrinosi.—Rom. 4:11.
2. (a) Ibiraawoota 11:8-10, 16 yitanno garinni Abirihaami umisi fajjonni Uuri kataminni agure fulinohu mayiraati? (b) Konni birxichira maa xiinxallineemmo?
2 Abirihaami Uuri katamira noosita injiitino heeshsho umisi fajjonni agurino. Isi hatto assinohu mayiraati? ‘Jawaata safo afiꞌrino katama’ agadhino daafiraati. (Ibiraawoota 11:8-10, 16 nabbawi.) Hakko ‘katami’ maati? Abirihaami hakko katama agadhe noo yannara mayi qarri iillinosi? Abirihaaminna yannankera noori isi lawishsha harunsitanno roduuwi gede ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?
‘JAWAATA SAFO AFIꞌRINO KATAMI’ MAATI?
3. Abirihaami agadhino katami maati?
3 Abirihaami agadhe noo katami Maganu Mangisteeti. Hatte Mangiste gashshitannori Yesuusi Kiristoosaatinna 144,000 buuramino Kiristaanaati. Phaawuloosi tenne Mangiste “Heeshshote Magani katama gordu Yerusaalame” yee xawisino. (Ibi. 12:22; Aju. 5:8-10; 14:1) Yesuusi rosaanosi Mangistekki daggo yite huuccidhanno gede rosiisinonsa; tini Mangiste, Maganu hedinori gordoho ikkinonte gede baattote aanano ikkanno gede assitanno.—Mat. 6:10.
4. Kalaqama 17:1, 2, 6 yitanno garinni Abirihaami Maganu qaale eino katami woy Mangiste daafira afinori maati?
4 Abirihaami Maganu Mangiste hiittoonni qinaabbinoro mitto mittonka coye seekke afinoni? Diafino. Lowo diro kuni coyi “dahaawe” keeshshino. (Efe. 1:8-10; Qol. 1:26, 27) Ikkirono Abirihaami sirchisi giddonni mitu mootoolla ikkitannota afino. Yihowa isira tenne bade kule qaale einosi. (Kalaqama 17:1, 2, 6 nabbawi.) Abirihaamira Maganu eino qaalira kaajjado ammana noosi daafira Maganu Mangistera moote ikkannoha buuraminoha woy Mesihicha lainohu gede asse hedino. Yesuusi uullate noo waro Yihudu mannira, “Anniꞌne Abirihaami ane barra lae hagiidhate halchino; afe kae hagiidhino” yiinohu iseraati. (Yoh. 8:56) Ee, Abirihaami sirchisi Yihowa xintanno Mangiste wido ikkannota afino, hattono Yihowa konne qaale wonshanno yanna cince agadhino.
5. Abirihaami Maganu akeekino katama agadhinota anfeemmohu hiittoonniiti?
5 Abirihaami Maganu akeekino katama woy Mangiste cince agadhinota leellishinohu hiittoonniiti? Umihunni Abirihaami uulla noote aye mangisterano dikarsamino. Isi bayichunni bayicho harannoha ikke heeꞌrino, qoleno mitte basera calla teese heeꞌre hatte gobba moote dikaaꞌlino. Hattono Abirihaami umisi gashshoote xintate diwoꞌnaalino. Hatteentenni isi Yihowara hajajamanni heeꞌrino, qoleno Yihowa eino qaali woꞌmanno yanna cince agadhino. Abirihaami hatto asse Yihowara kaajja ammana noosita leellishino. Hanni xa isira iillinosiha mito qarranna isi lawishshinni maa ronseemmoro laꞌno.
ABIRIHAAMIRA MAYI QARRI IILLINOSI?
6. Uuri katami hiittooho?
6 Abirihaami agure fulino katami agarooshshu nooho, heeꞌrate injaannohonna lowo roso rosino manni heeꞌrannoho. Kuni katami jajjabba gimbenni huxxaminohonna sasenka wido wayi doyissinoho. Uuri katamira heeꞌranno manni borrotenna shallaggotenni fullahinoho. Konni katami giddo daddaloho horoonsiꞌnannita lowo sanadda anfoonni; tini kuni katami daddalu iibbannowa ikkinota leellishshanno; hakko katamira nooti mannu heeꞌranno minna xuubetenni minne lassannihu gedensaanni waajjo qalame gannoonnite. Kuri minna giddo mite 13 woy 14 kifilla afidhinote, hattono hoowe kincho karroonnite.
7. Abirihaami Yihowa isonna maatesi agarannonsata addaxxa hasiissinnosihu mayiraati?
7 Abirihaami isonna maatesi Yihowa agarannonsata addaxxa hasiissinosi. Hatto yineemmohu mayira? Abirihaaminna Saara Uuri katami giddo agarooshshu nootanna injiitanno qaensa agure fule agarooshshu nookkiwa Kanaani xawira dunkaanaho heeꞌrinota qaango. Xa isinna maatesi bashsho gede huxxaminonna wayi doyissino katami giddo nooha diꞌꞌikkino. Hatteentenni noohu diinnansa gawajjitansara dandiitanno qooxeessiraati.
8. Mitte yannara Abirihaamira mayi iillinosi?
8 Abirihaami Maganu fajjo assinoha ikkirono, mitte yannara maatesira hasiisannore shiqisha qarra ikkitinosi. Yihowa haꞌri yiinosi gobbara buutote hude ubbino daafira Abirihaami baasa qarramino. Hude batidhino daafira Abirihaami yannate geeshsha maatesi adhe Gibitsete gobba haꞌrino. Ikkollana marinowa Gibitsete gashshaanchi Feriooni minaamasi adhino. Yihowa mereero eꞌꞌe, Feriooni Saara Abirihaamira qolanno gede assa geeshsha Abirihaami mageeshshi geeshsha yaadinoro hanni hedi.—Kal. 12:10-19.
9. Abirihaami maate giddo mayi qarri kalaqamino?
9 Abirihaamira maatesi giddono qarru kalaqamino. Baxanno minaamasi Saara ooso diꞌꞌiltino. Insa tennenni kainohunni lowo diro xissiisiꞌre keeshshino. Yannate gedensaanni Saara soqqamaanchose Aggaara ooso iltansara Abirihaamira uyitino. Ikkollana Aggaara Isimaeeli godobbuti Saara misha hanaffino. Kuni coyi lowo qarra abbino daafira Saara Aggaara mininni fushshite haꞌrissino.—Kal. 16:1-6.
10. Abirihaami Yihowa addaxxa qarra ikkitannosi gede assannori oososi Isimaeelinna Yisihaaqi mereero mayi ikkino?
10 Jeefote Saara godobbe Abirihaamira labbaa beetto iltu; Abirihaamino isira Yisihaaqi yee suꞌma fushshi. Abirihaami lamenta oososi yaano Isimaeelinna Yisihaaqi baxannonsa. Ikkollana Isimaeeli Yisihaaqi qacifatinosi daafira Abirihaami Isimaeelinna Aggaara mininni fushshe haꞌrisino. (Kal. 21:9-14) Gedensoonni Yihowa Abirihaami beettosi Yisihaaqi kakkalanno gede xaꞌmino. (Kal. 22:1, 2; Ibi. 11:17-19) Abirihaami lamente yannara yannate gedensaanni Yihowa oososi daafira eino qaale wonshannota addaxxino.
11. Abirihaami Yihowa cince agadhanno gede kaaꞌlinosiri maati?
11 Tenne baalante yanna giddo Abirihaami Yihowa cince agadha rosa hasiissinosi. Isi maatesi adhe Uuri kataminni fuli woyite 70 diro sainosiha ikkara dandaanno. (Kal. 11:31–12:4) Hattono isi mitu xibbu diri geeshsha Kanaani gobbara doyanni dunkaanaho heeꞌrino. Abirihaami reyinohu 175 dirisinniiti. (Kal. 25:7) Ikkirono isi doyanni heeꞌrino gobba Yihowa sirchisira oye eino qaale wonshinota diafino. Hattono Maganu akeekino katami yaano Maganu Mangiste xintantu woyite isi lubbotenni dino. Ikkirono Qullaawu Maxaafi “Abirihaami diro duuwe mannu aalo” ikkinota kulanno. (Kal. 25:8) Abirihaamira duuchu gari qarri iillinosiha ikkirono, isi ammanatenni jawaate heeꞌrino hattono Yihowa hagiirrunni agadhino. Isi iillinosi qarra baala cince saꞌꞌa dandiinohu hiittoonniiti? Yihowa Abirihaami baalante yannara agarinosinna jaalisi gede asse kaaꞌlinosi daafiraati.—Kal. 15:1; Isa. 41:8; Yai. 2:22, 23.
12. Ninke maa agadhine heeꞌnoommo? Kawiinni aanchine maa xiinxallineemmo?
12 Abirihaami gede ninkeno jawaata safo afiꞌrino katama agadhine heeꞌnoommo. Ninke kayi kuni katami xintamanno yanna diagadhineemmo. Korkaatuno Maganu Mangiste 1914 xintantino; hattono tini Mangiste xa woꞌmunni woꞌma iima gashshite no. (Aju. 12:7-10) Ikkollana tini Mangiste woꞌmunni woꞌma uulla gashshitanno yanna agadhine heeꞌnoommo. Tenne agadhine heeꞌnoommo yanna giddo Abirihaamiranna Saarara iilli gedeehu batinyu qarri iillannonke. Yannankera nooti Yihowa soqqamaano Abirihaami lawishsha harunsa dandiitino? Agarooshshu Shaera fultannoti heeshshote xagge leellishshannonte gede, Abirihaaminna Saara gede batinyu roduuwi ammananna cinca noonsareeti. Hanni kuri xagge giddonni mite laꞌno; hattono insawiinni maa ronseemmoro xiinxallino.
ABIRIHAAMI LAWISHSHA HARUNSITINO RODUUWA
13. Roduu Biili woꞌnaalshinni maa rosootto?
13 Umiꞌne horo agurate maahoyye yiiyye. Maganu katama yaano Mangiste balaxisiisa hasiꞌneemmoha ikkiro, Magano hagiirsiisate umisi horo facci asse agurinohu Abirihaami lawishsha harunsa hasiissannonke. (Mat. 6:33; Maq. 10:28-30) Hanni Biili Waldeni yinanni rodii lawishsha laꞌno. b Biili 1942nni Yihowa Farciꞌraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafi woyite, Ameeriku yuniversitera hintsu ogimma digirenni maassamara rahe no. Biili rosiisaano giddonni mittu isi maassamihu gedensaanni looso afiꞌranno gede assirono Biili kayinni sumuu diyiino. Isi lowo woxe afiꞌnanni looso agure woꞌmunni woꞌma Maganoho soqqamate murciꞌrinota kulino. Shiima yanna gedensaanni gaado gaadanno gede kulloonnisi. Isi hatto assannokkita ayirrinyunni xawise kuli; konninni kainohunni iso 10,000 doolaare qorichishamannonna onte diro usuramanno gede assinoonnisi. Isi sasu diri gedensaanni usuru mininni fulino. Yannate gedensaanni iso Giiliyaadi Rosi Minira koyinsoonnisi; hakkiinni Afirikaho misiyoone ikke soqqamino. Hakkiinni isi Iiva yinanni rodoo adhino; insa lamunku mitteenni Afirikaho soqqamino; insa hakko soqqamate uminsa fajjo agura hasiissinonsa. Yannate gedensaanni insa Biili ama towaatara Ameerika higino. Biili albi heeshshosi xagge togo yee xaphi asse kulino: “Lamalawo saꞌꞌanno diro Yihowara soqqamate qoosso afiꞌroommota hedeemmo woyite hindiiddo qalxitannoe. Heeshshoꞌya diro woꞌma isira soqqameemmo gede kaaꞌlinoehura woꞌmanka woyite galaxxeemmosi.” Atino woꞌma yanna soqqamaancho ikkite soqqama dandaatto ikka?
14-15. Roduu Appoostoliidisinna minaamasi woꞌnaalshinni maa rosootto?
14 Qarru nookki heeshsho heeꞌreemmo yite heddooti. Abirihaami lawishshinni laꞌneemmonte gede Yihowara woꞌma heeshshonsa uyite soqqantannorira nafa qarru iillannonsa. (Yai. 1:2; 1 Phe. 5:9) Hanni Aristootelisi Appoostoliidisi woꞌnaalshi tini halaale ikkase leellishanno gara laꞌno. c Isi Giriikete gobbara 1946 cuuamino. Appoostoliidisi 1952nni isinte gedee mixo nooseta Eleeni yinanni rodoo adhara coyiꞌramino. Ikkirono Eleenira surrete muje dhibbi nooseta kullise. Muje darre fushshinoonniha ikkirono, adhamihunni shiima yanna gedensaanni xaano hakko dhibbi wirro kainose. Akime xaano wirro darte gobbinoseha ikkirono ise mitto darate laanshaabbino daafira garunni coyiꞌra dandiitannokkita ikkitino. Ise dhibbu waadannosehanna hatte yannara mangiste darantanno gede assitinonsaha ikkirono diinaggaabbe soqqama diagurtino.
15 Appoostoliidisi minaamasi 30 diro towaaxxino. Tenne yanna giddo isi cimeessanna woradu gambooshshi komite miila ikke loosino, hattono Jajjabba Gambooshshe Assiꞌnanni Addaraashe mina kaaꞌlino. Hakkiinni 1987nni Eleeni sabbakkanni heedheenna dano iillitinose. Ise sase diro dammite keeshshituhu gedensaanni mannu aalo ikkitino. Appoostoliidisi heeshshosi xagge xaphi asse togo yiino: “Lowo diro babbaxxino qarri iillinoe; mitu hedeweelcho iillinoe qarraati. Ikkirono kaajje uurratenna hexxo mudha hoogate murciꞌroommo. Yihowa qole kuri qarra qeele saꞌꞌate hasiissannoe jawaante woꞌmanka woyite aannoe.” (Far. 94:18, 19) Yihowa qarru iillinsarono isira soqqamate dandiiture baala assitanno soqqamaanosi baxanno gari addiiti!
16. Roduu Noori minaamasira hiittenne dancha amaale amaalinose?
16 Albillittete afidhinanni baraarsha illachishshe. Abirihaami Yihowa albillittete aannosi baraarsha illachishino; hatto assasi iillannosi qarra cince saꞌꞌanno gede kaaꞌlitinosi. Rodoo Odiriyi Hayidi Yihowa uyinose hexxo illachishate woꞌnaaltino; ise umi minaannase Naataani Noori kaanserete dhibbinni shiidhino, hattono layinki minaannise Gileeni Hayidi Alzayimersi yinanni dhibbi waadannosi. d Ise Naataani Noori reyara shiima lamalara albaanni coyiꞌrinori lowo geeshsha kaaꞌlinoseta coyidhino. Ise togo yitino: “Naataani Noori togo yee qaagiissinoe: ‘Reyinummohu gedensaanni hexxonke huluullammannire diafidhino; qoleno hakkuyi gedensaanni horo dimitiiꞌmineemmo. Albillitte afiꞌratta baraarsha illachishi. . . . Wole manna kaaꞌlannore assitanni diinaggaawi Tini hagiirraame ikkatta gede assitannohe.’” Tini amaale woloota kaaꞌlate diinaggaamboommore ikkatenna ‘hexxotenni hagiidhate’ lowo geeshsha kaaꞌlitannote.—Rom. 12:12.
17. (a) Hexxonke illachisha hasiissannonkehu mayiraati? (b) Mikiyaasi 7:7 kultannore assanke albillitte atoote afiꞌneemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?
17 Xaa yannara hexxonke illachinsheemmo gede assannonkehu lowo korkaati no. Alamete aana ikkanni noori heeꞌnoommohu tenne alameti goofimarchu barruwa gooffe daggino yanna giddo ikkinota leellishshanno. Muli yanna giddo jawaata safo afiꞌrino katami yaano Maganu Mangiste uulla woꞌmunni woꞌma gashshitanno. Hakka woyite afiꞌneemmo atooti giddo mittu shiiꞌnoommo manni reyotenni kaꞌanna laꞌꞌate. Hatte yannara Yihowa Abirihaaminna maatesi reyotenni kayise ammanasiranna cincasira kiisannosi. Atino hatte yannara reyotenni kaꞌannore anga fante haaꞌra dandaatto ikka? Abirihaami gede Maganu Mangistera yite umikki horo agurittoro, qarru iilliherono ammanakki baꞌannokki gede agadhittoro, hattono Yihowa cincite agadhittoro hatte yannara heeꞌra dandaatto.—Mikiyaasi 7:7 nabbawi.
FAARSO 74 Maganu Mangiste Faarso Faarse!
a Yihowa eino qaali woꞌmanno yanna cince agadha qarra ikkitankera woy ammananke baꞌanno gede nafa assitara dandiitanno. Yihowa eino qaali woꞌmanno yanna cince agadhate daafira Abirihaami lawishshinni maa ronseemmo? Hattono yannankera noori mitu ammanantinori Yihowa soqqamaano lawishsha ikkitannonkehu hiittoonniiti?
b Roduu Biili Waldenita heeshshote xagge Sadaasa 1, 2013nnite Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) qoola 8-10 aana nabbawa dandaatto.
c Roduu Appoostoliidisita heeshshote xagge Ammajje 1, 2002 (Amaaru Afoo) Agarooshshu Shaera qoola 24-28 lai.
d Rodoo Hayidi heeshshote xagge Maaja 1, 2004nnite (Amaaru Afoo) Agarooshshu Shaera qoola 23-29 lai.
e MISILETE XAWISHSHA: Geedhino minaanninna minaama qarru iillinsarono Yihowara ammaname soqqamanni no. Insa Yihowa albillitte asseemmo yee qaale eino coye illachishshe ammanansa kaajjite heedhanno gede assidhino.