1. Batinyu wedelli assitinohu danchu coyi maati?

 DIRU kiiro lowo kume ikkanno wedelli cuuamanno. Atino cuuamootto? Hatto ikkiro tini ammanate roduuwakkinna Yihowa lowo geeshsha hagiirsiissino! (Law. 27:11) Hanni assoottoha dancha coye hedi. Haammata diro Qullaawa Maxaafa diinaggaabbe xiinxalloottoha ikkara dandaanno. Xiinxallitto yannara Qullaawu Maxaafi Maganu Qaale ikkinota ammanootto. Hatteeno agurranna Qullaawa Maxaafa borreessiisino Magano afootto hattono iso baxootto. Yihowara noohe baxilli lexxe heeshshokki isira sayisse uyite cuuamootto soqqamaanchosi ikkatto gede assinohe. Kuni lowo geeshsha dancha doorshaati!

2. Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

 ² Cuuamattora albaanni ammanakki fonqolannori duuchuri iillinoheti dihuluullissannote. Ikkirono lophitanni haˈratto woyite wolu fonqolino iillannohe. Sheexaanu Yihowa baxanna isira soqqama aguratto gede assahera woˈnaalanno. (Efe. 4:14) Isi hatto assahera wodha dihasiissannohe. Yihowara ammanantenna heeshshokki isira sayisse uyitto woyite eootto qaale agadhite heeˈratto gede kaaˈlannoheri maati? Ayyaanaamittetenni agurittokkinni lophate sharrama hasiissannohe. (Ibi. 6:1) Ikkina tenne assa dandaattohu hiittoonniiti? Konni birxichira tenne hajo daafira xiinxallineemmo.

3. Baalunku Kiristaani cuuamihu gedensaanni ma assa hasiissannonsa?

³ Cuuammummohu gedensaanni ninke baalunku, soqqamaasinchu Phaawuloosi Efesooni heeˈranno Kiristaanira kulino  amaale harunsa hasiissannonke. Isi, insa “woˈma” woy gikki yitino Kiristaana ikkitanno gede jawaachishinonsa. (Efe. 4:13) Wole yaattonni, ‘ayyaanaamittetenni lopha agurtinoonte’ yiinonsa. Phaawuloosi ayyaanaamittete lopho shiinqu qaaqqi lophanno gari ledo heewisiisino. Annunna ama ilamino qaaqqonsa lowo geeshsha baxxanno; hattono hagiidhitanno. Ikkirono iltino qaaqqinsa hegerera qaaqqo ikke diheeˈranno. Kuni qaaqqi yannate gedensaanni ‘oosichimmate’ akata aguranno. (1 Qor. 13:11) Kiristaanu lophono hattooti. Cuuammummohu gedensaannino ayyaanaamittetenni lopha hasiissannonke. Hanni tennera kaaˈlitannonketa mite hedo laˈno.

4. Ayyaanaamittetenni lophatto gede kaaˈlannoheri maati? Xawisi. (Filiphisiyusi Sokka 1:9)

⁴ Yihowara nooˈne baxilli lexxanno gede assidhe. Wonanni Yihowa lowo geeshsha baxxinoonni. Kayinni isira nooˈne baxilli albinni roore lexxa dandaanno. Hiittoonni? Soqqamaasinchu Phaawuloosi Filiphisiyusi Sokka 1:9te Yihowara noonke baxille lossiˈra dandiineemmota mitte doogo kulino. (Qummeeshsha nabbawi.) Phaawuloosi Filiphisiyusi heeˈranno Kiristaani baxilli “lede lede lophanno gede” huuccino. Hakko daafira Yihowara noonke baxille lossiˈra dandiineemmo. “Halaalu egennonna woˈma wodancha” heedhannonke gede assiˈne tenne assa dandiineemmo. Yihowa albinni roore anfummo kiiro roore banxeemmosi; hattono akatasinna mitto coye assanno gara roore naandeemmo. Iso hagiirsiisate noonke hasatto lexxitanno; hattono iso dadillisannore assa horo dihasiˈneemmo. Yihowa fajjo maatiro afatenna fajjosi ledo sumuu yaannore assate sharrammeemmo.

5-6. Yihowara noonke baxilli lexxanno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Xawisi.

⁵ Yesuusi Yihowa akatta guutu garinni leellishino; hakko daafira Yesuusa seekkine anfummo kiiro Yihowa albinni roore banxeemmo. (Ibi. 1:3) Yesuusa afa dandiineemmoti qara doogo xaggesi kulannoha shoole Wongeella xiinxallate. Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawate rosichi noohekkiha ikkiro, xaanni Yesuusi daafira kultanno xagge nabbabbe hanafa dandaatto. Yesuusi daafira kultanno xagge nabbawatto woyite akattasi illachishi. Isi ruxxi yinikki shinqanniho; qoleno isi baxillunni, qaaqquullu isiwa dagganno gede asse hanqafinonsa. (Maq. 10:13-16) Yesuusi shaqqadohonna faasiiqaho; hattono rosaanosi isira giddonsata ruxxi yitukkinni hasaaphitanno. (Mat. 16:22) Konni garinni Yesuusi iimi Annisi lawishsha harunsino. Yihowano ruxxi yinikki shinqanniho. Iso huuccattotenni hasaawisa dandiineemmo. Qoleno huucciˈneemmo woyite giddonketa gudinse kuˈla dandiineemmo. Yihowa togo yaannonke yine diwaajjineemmo. Isi baxannonke hattono ninke daafira hedanno.—1 Phe. 5:7.

⁶ Yesuusi mannaho shaqqille leellishino. Soqqamaasinchu Maatewoosi togo yee borreessino: “Allaalaanchu nookki geˈreewi gede ikke qarramenna gara hawe noo manna afe marari.” (Mat. 9:36) Yihowarana mayi macciishshamannosi? Yesuusi togo yiino: “Gordoho heeˈrannohu Anniˈneno kuri shiimmaaddu giddonni mittuno baˈˈara dihasiˈranno.” (Mat. 18:14) Tini lowo geeshsha hagiirsiissannote! Yesuusa seekkine anfummo kiiro Yihowara noonke baxilli lexxanno.

7. Ayyaanaamittetenni gikki yiino Kiristaaniwa aana kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

⁷ Songote giddo noori ayyaanaamittetenni gikki yitino roduuwiwa aante, Yihowara noohe baxilli lexxanno gede assiˈranna ayyaanaamittetenni lopha dandaatto. Insa hagiirraamma ikkitino gara wodanchi. Qoleno Yihowara soqqamate doodhansanni digaabbitanno. Insa Yihowara soqqante afidhinoha mito woˈnaalsha  kultannohe gede xaˈmi. Mitto shota ikkinokki doorsha doodhatto woyite insa amaaˈli. “Malanno manni haammatiro” coyi qinaannota deˈooti.—Law. 11:14.

8. Qullaawu Maxaafi rosiisannori halaale ikkasi huluullamittoro ma assa dandaatto?

⁸ Huluullo qeeˈli.  Gufo lamete kullinte gede Sheexaanu ammanakki kaajjishiˈrattokki gedenna albinni roore Yihowawa shiqattokki gede assate woˈnaalanno. Isi togo assannoti mitte doogo Qullaawu Maxaafiha mito roso huluullamatto gede assate. Lawishshaho mitu manni dangoommohu suutu soorronniiti ikkinnina Maganu kalaqeennanke diˈˈikkino yee ammansiisahera woˈnaalara dandaanno. Shiimu heedhe konni rosi daafira garire afoottokkiha ikkara dandaanno; xa kayinni lophitoti konne roso rosu mine rosoottoha ikkara dandaanno. Rosiisaano suutu soorro daafira rosiissannori gara lawahera dandaanno. Ikkollana insa Kalaqaanchu noota leellishshanno taje seekkite buuxxinokkiha ikkara dandaanno. Lawishsha 18:17 nooha xintu seera qaagi; qummeeshshu, “Baarigaarisi daa geeshsha balaxe kuˈlannohu, halaalaancho lawanno” yaanno. Rosu mine rosiinsannire sammi yite ammanantenni Qullaawu Maxaafi giddo noo halaale seekkite xiinxalli. Borruwanke horoonsidhe xiinxalli. Alba suutu soorro ammantanno roduuwa amaaˈli. Insa baxannonke Kalaqaanchi noota ammantanno gede assinonsari maatiro xaˈmi. Togoohu jawaachishanno hasaawi addu taje afiˈratto gede kaaˈlannohe.

9. Meliisa woˈnaalshinni maa rosootto?

⁹ Meliisa yinanni rodoo kalaqamu daafira kulanno birxicho xiinxallase lowo geeshsha kaaˈlitinose. * Ise togo yitino: “Rosu mine suutu soorro daafira rosiinsanniri gara lawanno. Umi qara konni huluullisinoe coyi daafira xiinxalla waajjoomma. Suutu soorro daafira rosiinsanni rosi garalla ikki yee waajjoomma. Kayinni Yihowa ammananke taje noota ikkitara hasiˈrannota huwatoomma. Hakko daafira xiinxalla hanafumma. Ate Daafira Hedanno Kalaqaanchi No? (Ingilizete Afoo) yaanno maxaafa, Heeshsho Dagginohu Kalaqanteeti? (Amaaru Afoo) yitanno birosherenna Heeshshote Kaima—Dawaronsa Afa Hasiissannota Onte Xaˈmuwa (Amaaru Afoo) yitanno biroshere nabbawoomma. Xiinxalla hasiissinoeti togoo borrooti; mayi kageeshsha keeshshummakkilla xiinxallo yee hedoomma.”

10-11. Amanyootunni xuru nookkiha ikkite heeˈratto gede kaaˈlannoheri maati? (1 Teselonqe 4:3, 4)

 ¹⁰ Amanyoote bainore gibbe. Wedellimmate yannara siimu xaadooshshi hasatto qarrissara dandiitanno; qoleno wolootu togoore assatto gede xixxiibbahera dandiitanno. Sheexaanu togoo yortora qeelamattora hasiˈranno. Amanyootunni xuru nookkiha ikkite heeˈratto gede kaaˈlannoheri maati? (1 Teselonqe 4:3, 4 nna lekkaalliidi qaagiishsha nabbawi.) Huuccatto assiˈratto woyite giddokkita Yihowara hasaaphi. Qoleno jawaante aannohe gede iso huucciˈri. (Mat. 6:13) Yihowa ate qorichisha ikkikkinni kaaˈlahera hasiˈrannota qaagi. (Far. 103:13, 14) Qoleno kaaˈlo afiˈrate Maganu Qaale nabbawa dandaatto. Aleenni kullite Meliisara amanyoote bainore heda agura qarra ikkitinose. Ise togo yitino: “Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawaˈya busha yorto qeeˈleemma gede kaaˈlitinoe. Tini Yihowata ikkoommatanna heeshshoˈyanni isira soqqama hasiˈreemmata qaageemma gede assitinoe.”—Far. 119:9.

¹¹ Qarraˈne umiˈnenni tirate woˈnaaltinoonte. Qarra ikkinoˈnere anniˈneranna amaˈnera hasaaphe. Togoore insara hasaapha waajjishshaˈnera dandiitanno; kayinni hatto assaˈne kaaˈlitannoˈne. Meliisa togo yitino: “Worba ikkeemma gede kaaˈlaera Yihowa huucciˈrummahu gedensaanni qarra ikkinoere anniˈyara hasaaphoomma. Hakkuyi gedensaanni fooliishsho afiˈroomma. Tini Yihowa hagiirsiissinota afoomma.”

12. Gara ikkinore doodha dandiitinannihu hiittoonniiti?

¹² Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunse. Lophitinanni hadhinanni woyite annuwiˈnenna amuuwiˈne mito coye umiˈnenni doodhitinanni gede fajjitannoˈne. Ikkirono xaano affinoonnikkihu lowo coyi no. Yihowa ledo nooˈne jaaloomi baˈˈanno gede assitanno soˈro loossinannikki gede qoropha dandiitinannihu hiittoonniiti? (Law. 22:3) Kaarii yinanni rodoo danchare doodhitanno gede kaaˈlinoseri maatiro coyidhino. Ayyaanaamittetenni gikki yiino Kiristaanira mittu mittunku coyira seeru hasiisannonsakkita huwattino. Ise togo yitino: “Seera calla ikkikkinni Qullaawu Maxaafiha xintu seerano huwata hasiissinoe.” Qullaawa Maxaafa nabbabbinanni woyite kiˈneneeto togo yitine xaˈme: ‘Tini xagge Yihowa hedo daafira maa rosiissannoe? Gara ikkinore assate kaaˈlannoeha xintu seera amaddino? Hatto ikkiro loosu aana hosiisaˈya kaaˈlitannoehu hiittoonniiti?’ (Far. 19:7; Isa. 48:17, 18) Qullaawa Maxaafa nabbawaˈnenna xintu seera hiincaˈne Yihowa hagiirsiisannore assa qarra ikkitannoˈnekki gede kaaˈlitannoˈne. Ayyaanaamittetenni lophitinanni hadhinanni woyite, Yihowara mittu coyira noosi lao hiittootero affinanni daafira mittu mittunku coyira seeru hasiisannoˈnekkita wodanchitinanni.

13. Dancha jaalla kaaˈlitannoˈnehu hiittoonniiti? (Lawishsha 13:20)

¹³ Yihowa baxxanno jaalla doodhe. Gufo lamalate laˈnummonte gede dancha jaalla doodha ayyaanaamittetenni lophitinanni gede kaaˈlitaˈnera dandiitanno. (Lawishsha 13:20 nabbawi.) Saara yinanni rodoora hagiirrise baino. Hakkiinni ise hedose biddi assidhanno gede kaaˈlannosere afidhino. Ise togo yitino: “Dancha jaalla hasiissannoe yannara afiˈroomma. Mitte wedellitte rodoo ledo lamalate kiiro Agarooshshu Shae qixxaambeemmo. Wole jaalaˈya qolte gambooshshunniwa dawaro qola hanafeemma gede kaaˈlitinoe. Jaallaˈya kaaˈlitinoe daafira hojju xiinxallo assiˈranna ganye huucciˈra hanafoomma. Yihowa ledo nooe jaalooma kaajjishiˈra hanafoomma; hattono galagale hagiirraame ikkoomma.”

14. Juleeni dancha jaalla kalaqiˈrinohu hiittoonniiti?

¹⁴ Danchare assatto gede kaaˈlitannohe jaalla afiˈra dandaattohu hiittoonniiti? Xa songote cimeessa ikke soqqamanni noohu Juleeni  yinanni rodii togo yiino: “Wedellichu noommo yannara ledoˈya soqqansho fultannore dancha jaalla kalaqiˈroommo. Insa diinaggaabbe soqqantannoreeti hattono soqqanshotenni afiˈnanni hagiirre huwateemmo gede kaaˈlitinoe. Hakko daafira woˈma yanna soqqansho soqqamate mixo fushshiˈroommo. Qoleno darawoˈya calla jaalla assiˈraˈya batinye dancha jaalla hoogeemmo gede assitanni nooete wodanchummo. Gedensoonni Beeteeleteno dancha jaalla kalaqiˈroommo. Insa woˈnaalshi dancha boohaarsha doodheemmo gedenna albinni roore Yihowawa shiqeemmo gede kaaˈlinoe.”

15. Phaawuloosi jaaloomu daafira Ximootewoosi mayyee qorowisiisinosi? (2 Ximootewoosi 2:20-22)

¹⁵ Songote giddo noohu mittu manchi dancha jaala ikkinohekkitalla huwatitto? Phaawuloosi umi xibbi diro Kiristaanu songo giddo noori mitootu ayyaanaamittetenni dancha lawishsha ikkitannokkita huwatino; hakko daafira Ximootewoosi togoo manniwiinni xeertiˈranno gede qorowisiisino. (2 Ximootewoosi 2:20-22 nabbawi.) Yihowa ledo noonke jaaloomi ninkera muxxete. Yihowa ledo danchu jaaloomi heeˈrannonke gede assiˈrate lowo geeshsha sharrammoommo; hakko daafira konne jaaloomanke hunanno manna jaallanke diassiˈneemmo.—Far. 26:4.

16. Hiittoo mixo fushshiˈra dandaatto?

¹⁶ Kaaˈlitanno mixo fushshidhe. Ammanaˈne kaajjitanno gede assitannotanna ayyaanaamittetenni lophitinanni gede kaaˈlitannoˈne mixo fushshidhe. (Efe. 3:16) Lawishshaho ganyitine hojju xiinxallo assidhinanni garanna Qullaawa Maxaafa nabbabbinanni gara woyyeessiˈrate mixo fushshiˈra dandiitinanni. (Far. 1:2, 3) Woy ganyitine huucciˈranna huuccidhinanni gara woyyeessiˈra hasiissinoˈneha ikkara dandaanno. Qoleno doodhitinanni boohaarshinna yannaˈne horoonsidhinanni gara lainohunni albinni roore kiˈneneeto eemadha hasiissinoˈneha ikkara dandaanno. (Efe. 5:15, 16) Yihowa ayyaanaamittetenni lophate sharrantinanni gara laˈˈanno woyite lowo geya hagiidhanno.

17. Woloota kaaˈlinummoro mayi horo afiˈneemmo?

¹⁷ Woloota kaaˈlitinanni woyite albinni roore ayyaanaamittetenni gikki yitinanni. Yesuusi,  “Adhannonkunni aannohu baˈraaˈrinoho” yiino. (Soq. 20:35) Yannaˈnenna wedellimmate wolqaˈne horoonsidhine woloota kaaˈlitinanni woyite, lowo hagiirre afidhinanni. Lawishshaho songoˈnera noore geerra roduuwanna dhuku anje noonsare kaaˈlate mixo fushshiˈra dandiitinanni. Qoleno dikkotenni hadhine mitore hira kaaˈlitine woy elektirooniksete uduunnichonsa horoonsidhanno gara kultine kaaˈla dandiitinanni. Labballu roduuwi songote soqqamaano ikkate mixo fushshiˈra dandiitanno; tini ammanate roduuwansa albinni roore kaaˈlitanno gede assitannonsa. (Fil. 2:4) Qoleno Yihowa Farciˈraasine ikkinokki mannira Maganu Mangisteha dancha duduwo dudubbine baxxinanninsata leellisha dandiitinanni. (Mat. 9:36, 37) Dandiitinanniha ikkiro woˈma yanna soqqansho soqqamate mixo fushshidhe.

18. Woˈma yanna soqqansho ayyaanaamittetenni lophitinanni gede kaaˈlitannoˈnehu hiittoonniiti?

¹⁸ Woˈma yanna soqqansho ayyaanaamittetenni lophate lowo faro fantannoˈne. Suwisaano ikkine soqqama Maganu Mangiste Sawaakooti Rosi Mine eˈˈe rosate faro fantanno. Qoleno Beeteelete soqqama woy Maganu mine minate loosira kaaˈlama dandiitinanni. Katiliini yinanniti suwisaancho rodoo togo yitino: “Woˈnaalshu noonsa roduuwi ledo soqqamaˈya cuuamummahu gedensaannino ayyaanaamittetenni lopheemma gede baasa kaaˈlitinoe. Insa lawishshi Qullaawu Maxaafi egennoˈya lexxitanno gede assiˈreemma gedenna rosiisate dandooˈya woyyeessiˈreemma gede kakkayisinoe.”

19. Ayyaanaamittetenni lopha agura hoogginiro hiikkonne atoote afidhinanni?

¹⁹ Ayyaanaamittetenni lopha agura hoogginiro lowo atoote afidhinanni. Haafare shorritinanni wedellimmate yannaˈne beebba diguxxitinanni. (1 Yoh. 2:17) Busha doorsha doodha abbitanno gawajjonni gattinanni. Assitinanniri qinaannoˈne hattono hagiirraamma ikkitinanni. (Law. 16:3) Danchu lawishshiˈne ajano ikko akkala ammanate roduuwaˈne jawaachishanno. (1 Xim. 4:12) Wolu baalunkunni roore Yihowa hagiirsiinsironna isi ledo muli jaalooma kalaqiˈniro afiˈnanni harshammonna hagiirre afidhinanni.—Law. 23:15, 16.