1. Diru akkalle amaddannonke woyite maa assate mixo fushshiˈra dandiineemmo?

DIRU akkalle amaddannonke woyite, xaate albi geeshsha Yihowara kaaˈleemmori dino yine yaandeemmoha ikkara dandaanno. Dhukinke albihu geeshsha ikka hoogara dandaanno; ikkirono afiˈnoommo hayyonna woˈnaalsha horoonsiˈne wedellootu Yihowara woˈma wolqansanni soqqantanno gedenna wole soqqanshote qoossora ikkadda ikkitanno gede kaaˈla dandiineemmo. Lowo diro cimeessa ikke soqqaminohu mittu rodii togo yiino: “Diru akkalle amaddeennae albi geeshsha soqqama hoogummo yannara, hakkoye looso loosa dandiitannori ikkaddu wedellu roduuwi noo daafira tashshi yiinoe.”

2. Konni birxichira maa ronseemmo?

² Sai birxichira, wedellu roduuwi geerru roduuwiwa aanansa kaaˈlitannonsa gara ronsoommo. Konni birxichira geerru roduuwi umonsa heeshshi assannore, dhukansa afinore, galatannorenna elannore ikkansa wedellootu ledo kaaˈlame loosate kaaˈlitannonsa garanna tennenni songo woˈma atoote afidhanno gara ronseemmo.

3. Filiphisiyusi Sokka 2:3, 4 kultanno garinni meessaneeto heeshshi assate yaa mayyaate? Kuni akati mittu Kiristaanchira kaaˈlannohu hiittoonniiti?

³ Geerru roduuwi wedella roduuwa kaaˈla hasidhuro umonsa heeshshi assa hasiissannonsa. Umosi heeshshi assanno manchi wolootu iso roortinohu gede asse hedanno. (Filiphisiyusi Sokka 2:3, 4 nabbawi.) Togoo akati noonsari geerru roduuwi, mitto looso Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yaanno garinninna  danchu garinni loosa dandiinanniti duucha doogga noota huwattanno. Hakko daafira insa, ‘Baalunku manni alba ninke loonseemmo garinni loosa hasiissannonsa’ diyitanno. (Ros. 7:10) Insa wedellu roduuwira kultannoti lowo geeshsha kaaˈlitanno hayyo noonsaha ikkirono, ‘tenne gobba (alame) dani saˈˈanni’ woy soorramanni nootanna haarore rosa hasiissannonsaha ikkara dandaannota huwattanno.—1 Qor. 7:31.

4. Woradu aliidi laˈˈaano hundi Leewaawooti faale hadhannohu hiittoonniiti?

⁴ Umonsa heeshshi assitannori jajjabbu roduuwi, dirinsa lexxanni haˈranno woyite albi geeshsha loosa dandiitannokkita huwattanno. Hanni woradu aliidi laˈˈaanonke lawishsha laˈno. Insara 70 diro ikkannonsa woyite, wole looso loossara koyinsanninsa. Tini shota ikka hooggansara dandiitanno. Mayira yiniro, roduuwansa towaata lowo geeshsha hagiirsiissannonsa. Kuni insa lowo geeshsha baxxanno loosooti; qoleno xaano konni garinni soqqama lowo geeshsha hasidhanno. Ikkirono insa konne looso aju roduuwi loossuro woyyannota affino. Konni garinni insa hunda Israeelete manni mereero noo Leewaawooti faale hadhanno; hakkawaro Leewaawootu 50 diro woˈmannonsa woyite xaadooshshu dunkaani soqqanshonsa uurrissanno gede kullanninsa. Kuri jajjabbu Leewaawooti uyinanninsa loosi ikkihano ikkiro hagiirrunni loossanno. Insa wolqansa assitu deerrinni diinaggaabbe loosse, wedella Leewaawoota kaaˈlitanno. (Kir. 8:25, 26) Alba woradu aliidi laˈˈaano  ikkite soqqantino roduuwinke, albi gede batinye songuwa towaattannoha ikka hoogirono, xa noo songo lowo geeshsha kaaˈlitanninna jawaachishshanni no.

5. Daaninna Keeti lawishshinni maa rosootto?

⁵ Hanni 23 diro woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqaminohu Daani yinanni rodii lawishsha laˈno. Daanira 70 diro ikkisita, isonna minaamasi Keeti baxxitino suwisaano ikke soqqamanno gede assinoonni. Insa haaro soqqanshonsa rosinohu hiittoonniiti? Daani, xa albinni roore Maganu loosi woˈminosita coyiˈrino! Isi songote looso loosanno, labballo roduuwa songote soqqamaasine ikkate ikkadda ikkitanno gede kaaˈlanno, hattono roduuwu katamahonna usuru mine farcidhanno gara qajeelsanno. Geerra roduuwa, woˈma yanna soqqansho giddo heedhinoonniha ikkirono ikka hoogirono, woloota kaaˈlate lowore assa dandiitinanni. Hiittoonni? Haaro heeshshoˈnenni hagiidha rosse, haaro mixo fushshidhe, hattono assa dandiitinannikkire agurtine assa dandiitinannire illachishshe.

6. Dhukanke afa hayyote yineemmohu mayiraati? Lawishshunni kuli.

⁶ Dhukasi afino manchi, assa dandaannokkiri noota huwatanno. (Law. 11:2, NW) Hakko daafira kuni manchi wolqasira aleenni ikkinore assate dihedanno. Konninni kainohunni, hagiirraamo ikke heeˈranno, hattono loosisinni dancha guma afiˈranno. Dhukasi afino mancho, biskilliite gulufe haˈranni heeˈre buusu noowa iillino manchi ledo heewisiisa dandiineemmo. Kuni manchi hakkoye laga fulate biskilliitete aaninni dirra hasiissannosi. Isi hakkawoyite umi gede rahe rahe haˈrannokkiti egennantinote; ikkirono alba hige haˈra diaguranno. Hatteente gede, dhukasi afino manchi Yihowara soqqamanninna woloota kaaˈlanni heeˈrate mitore biddi assiˈra hasiissannosihu mamooteetiro afino.—Fil. 4:5.

7. Barzilayi dhukasi afinoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

⁷ Hanni Barzilayi lawishsha laˈno; Moote Daawiti iso mootete mine amaalaanchosi ikkara koyisisi woyite 80 diro ikkannosi. Barzilayi kayinni dhukasi afinoha ikkino daafira, maahoyye diyiino. Isi diru akkallenni kainohunni garire asse afannokkita afino daafira, isi bayicho aju beetti Kimihaami haˈriro woyyannota coyiˈrino. (2 Sam. 19:35-37) Barzilayi gede, geerru roduuwino looso wedellu labballi loossanno gede hagiirrunni uyitanno.

8. Moote Daawiti qullaawa mine minara kai woyite dhukasi afinoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

⁸ Moote Daawitino dhukasi afinoha ikke dancha lawishsha ikkinonke. Isi Yihowara mine minate lowo geeshsha quqquxamino. Ikkollana, Yihowa mine minannosihu wedellicha Selemooni ikkinota kulisita, Daawiti Yihowa yiinore maahoyye yee adhino; hattono konne looso woˈmu wodanisinni kaaˈlino. (1 Dud. 17:4; 22:5) Selemooni ‘shiimanna togoo looso loose egenninokkiha’ ikkino daafira, Daawiti Yihowa mine minate ani woyyeemmo yee dihedino. (1 Dud. 29:1) Daawiti, Yihowa mine minne gundanni gede kaaˈlannori albisa ikke looso loosiisanno manchi diro woy egenno ikkitukkinni Yihowa maasso ikkitinota afino. Yannankerano, geerru roduuwi Daawiti lawishsha harunsite loosinsa soorramiro nafa diinaggaabbe soqqantanno. Qoleno alba insa loossanno looso loossanni noo wedelloota Yihowa maassiˈrannota affino.

9. Mittu Sinu Biiro Komite miili dhukasi afinoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

⁹ Yannankera, Shiigiyo yinanni rodiino dhukasi afinoha ikkinota leellishino. Isi 1976nni 30 dirihu heeˈreenna, Sinu Biiro Komite miila assine shoommoonnisi. Hakkiinni 2004nni  Sinu Biiro Komite qineessaancho ikkino. Isi gedensoonni dhukisi albihu geeshsha ikkinokkitanna loososi albi gede yannante loose iillisha dandaannokkita huwati. Shiigiyo huuccatto assiˈre, konne looso aju rodii loosiro woyyannohu mayiraatiro seekke hedino. Shiigiyo xa qineessaancho ikka hoogirono, Sinu Biiro Komite miila ikke soqqamanni no. Barzilayi, Moote Daawitinna Shiigiyo lawishshi leellishannonte gede, umosi heeshshi assannohunna dhukasi afino manchi wedellootu woˈnaalshu noonsakkire ikkansa ikkikkinni jawaantensa illachishanno. Togoo manchi wedelloota isi ledo heewisantannori gede ikkikkinni loosu miillasi gede asse hedanno.—Law. 20:29.

10. Geerru roduuwi songote giddo noore wedella roduuwa ma garinni laˈanno?

¹⁰ Geerru roduuwi wedella roduuwa Yihowa elto gede assite heddanno; qoleno tenne eltora Yihowa galattanno. Geerru roduuwi dhukinsa ajanni haˈranno woyite, looso loosatenna songo kaaˈlate jawaantenna hasatto noonsa wedellooti heeˈransanni tashshi yaannonsa.

11. Ruuti 4:13-16 wedellootu kaaˈlitankera maahoyye yaa atoote abbitannota leellishshannohu hiittoonniiti?

¹¹ Qullaawu Maxaafi giddo kulloonniti Naoomi, wedellitte beetto kaaˈlitasera maahoyye yite kaajja lawishsha ikkitino. Naoomi umo beettise beetto Ruuti agurte mannisewa higganno gede amaaltinose. Ikkollana, Ruuti Naoomi ledo Beeteliheme hadhara murcidhino; hakko daafira Naoomi Ruuti ledose hadhino daafira hagiidhitino hattono kaaˈlose maahoyye yite adhitino. (Rut. 1:7, 8, 18) Konni garinni lamenti lowo atoote afiˈrino! (Ruuti 4:13-16 nabbawi.) Umonsa heeshshi assannohu geerru roduuwi Naoomi lawishsha harunsanno.

12. Soqqamaasinchu Phaawuloosi galatannota leellishinohu hiittoonniiti?

 ¹² Soqqamaasinchu Phaawuloosi roduuwu kaaˈlitinosi daafira galatino. Lawishshaho isi, Filiphisiyusi songo Kiristaani maalaamittete hasiisannosire soyinosi daafira insa galatino. (Fil. 4:16) Qoleno Ximootewoosi kaaˈlinositerano galatino. (Fil. 2:19-22) Hakkiinni saeno Phaawuloosi usurrasira Rooma haaˈne haˈnisi woyite roduuwu jawaachishshasira daggino daafira Magano galatino. (Soq. 28:15) Phaawuloosi jawaata manchooti; isi sabbakanninna songuwa jawaachishanni lowo kume kiilo meetire ikkitanno doogo haˈrino. Ikkirono isi naaxxe roduuwu kaaˈlitannosita digiwino.

13. Geerru roduuwi wedellu roduuwi daafira galattannore ikkitinota leellisha dandiitannohu hiittoonniiti?

¹³ Geerra roduuwa, songoˈne giddo noo wedellooti daafira galattinannire ikkitinoonnita leellishshinanniti duucha doogga no. Insa mitowa hadhinanni woyite kaaˈlitaˈnera, dikko fulte mitore hirtaˈnera, woy wolere assite kaaˈlitaˈnera hasidhuro, hagiirrunni maahoyye yiiyye. Togoo kaaˈlo Yihowa baxannoˈneta leellishanno coyi gede assitine hedde. Kaaˈlitannoˈne roduuwi ledo lubbote jaalla ikkitinara dandiitinanni. Kuri jaallaˈne ayyaanaamittetenni roore lophitanno gede woˈmanka woyite kaaˈlensa; hattono wedellu roduuwi songo albinni roore kaaˈlate sharrantanna laˈinanni woyite tashshi yaannoˈneta kullensa. Qoleno ledonsa yanna sayissine woˈnaalshaˈne kullensa. Hatto assitiniro, Yihowa minisira abbino wedellooti daafira iso ‘galattinannire’ ikkitinoonnita leellishshinanni.—Qol. 3:15; Yoh. 6:44; 1 Tes. 5:18.

14. Moote Daawiti elannoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

¹⁴ Moote Daawiti geerru roduuwira hasiisannoha wole kaajja akata yaano elannoha ikkinotano leellishino. Isi qullaawa mine minate hasiisannoha lowo woxenna jajja umisi miinji aaninni kayise uyino. (1 Dud. 22:11-16; 29:3, 4) Isi tenne assinohu mannu qullaawa mine minsiisinohu Selemooniiti yaannota afanni heeˈreeti. Xaa yannara Maganu mine minate dhukinke assannokkiha ikkiro, dandiinummo deerrinni woxe fushshine konne looso kaaˈla dandiineemmo. Qoleno lowo diri giddo afiˈnoommo woˈnaalshinni wedella roduuwa kaaˈla dandiineemmo.

15. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Ximootewoosira maa elino?

¹⁵ Hanni soqqamaasinchu Phaawuloosino elannoha ikke lawishsha ikkinonke gara laˈno. Isi Ximootewoosi ledosi misiyoone ikke soqqamanno gede koyisino; qoleno sabbakannonna rosiisanno hayyo konni wedellichira kulinosi. (Soq. 16:1-3) Phaawuloosi Ximootewoosi Maganu Mangiste sokka danchu garinni duduwanno gede qajeelsinosi. (1 Qor. 4:17) Hakkiinni Ximootewoosino Phaawuloosi rosiisinosi hayyo horoonsiˈre woloota qajeelsino.

16. Shiigiyo woloota qajeelsinohu mayiraati?

¹⁶ Yannankera noohu geerru roduuwi, ‘Songote giddo ninke loonseemmo looso loossara wedelloota qajeelsinummoro ninke looso hoongeemmo’ yee diyaadanno. Lawishshaho aleenni kullihu Shiigiyo haarote Sinu Biiro Komite miila ikkitino roduuwa lowo diro qajeelsanni keeshshino. Isi tenne assinohu isi noo gobbara loonsanniha Maganu Mangiste looso kaaˈlateeti. Hakko daafira isi qineessaancho ikke soqqama dandaa hoogi yannara, wonanni dancha gede qajeelino rodii isi bayicho loosa dandiino. Shiigiyo 45 saˈˈanno diro Sinu Biiro Komite miila ikke afiˈrino woˈnaalsha xaano wedellu roduuwira kula diagurino. Togoo roduuwi Maganu mannira lowo eltooti!

17. Luqaasi 6:38 kultanno garinni geerru roduuwi wolootaho maa aa dandiitanno?

 ¹⁷ Kiˈne geerru labballunna meya roduuwi, Yihowara ammanatenninna minshe nookkire ikkine soqqamate geeshsha ikkannori nookkita heeshshoˈnenni leellishshinoonni. Qullaawu Maxaafiha xintu seera rosanna ronsoommo garinni heeˈra kiissannota ikkitinota lawishsha ikkitine leellishshinoonni. Woˈnaalshu nooˈnere ikkitinoonni daafira konni albaanni mitto looso ma garinni loonsanniro affinoonni; ikkirono haarore rosa hasiissannohu mayiraatirono huwattinoonni. Muli yannara cuuantinoonniri geerru roduuwino, wolootaho aa dandiitinanniri lowori nooˈne; geedhimmaˈne dirinni Yihowa afaˈne mageeshshi geeshsha hagiirsiissinoˈnero kula dandiitinanni. Wedellu roduuwi woˈnaalshaˈnenna heeshshoˈne giddo rossinoonnire macciishsha baxxanno. Wolootaho woˈnaalshaˈne kultine ‘aa’ baxxinannire ikkitinoonnita leellishshiniro Yihowa lowo geeshsha maassiˈrannoˈne.—Luqaasi 6:38 nabbawi.

18. Geerru roduuwinna wedellu roduuwi mimmito kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti?

¹⁸ Kiˈne muxxe geerru roduuwi wedellu roduuwiwa aantinanniha ikkiro, mimmito jawaachisha dandiitinanni. (Rom. 1:12) Mittoho nookkihu danchu coyi woleho heeˈranno. Geerru roduuwira lowo diri giddo afidhino hayyonna woˈnaalshi noonsa. Wedellu roduuwira kayinni wolqanna jawaante noonsa. Wedellootunna geerru roduuwi jaalla ikkite mitteenni loossuro, baxillaanchu iimi Anninke ayirranno hattono songote giddo noori baalunku horo afidhanno.