1. Tenne alamera heeꞌnoommo geeshsha hiittoo qarri iillannonke? Ikkirono ammanantinoti Yihowa soqqamaasine Iso hagiirsiisa dandiitannohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misilla lai.)

 TENNE alamera heeꞌnoommo geeshsha qarru iillannonketi egennantinote. Lowo roduuwanke buutote dhibbi waadannonsa. Mitu roduuwinke kayinni insa uminsa jajjabba ikkiturono geedhino fiixansa towaaxxitanno. Wolootu kayinni maatensara qawaaxxote uduunne agurina heeshshotenni heeꞌrate hasiisannonsare nafa shiqisha hoogge qarrantanno. Kuni baalu qarri mitteenni mittu rodiira iillanno woti heeꞌrara dandaanno. Roduuwu iillannonsa qarra dandee heeꞌrate shaarantanno; tini woxensa, wolqansanna yannansa guddara dandiitanno. Ikkirono insa Maganu eino qaale seekkite ammantanno; insa albillitte woyyitino heeshsho heedhannota horo dihuluullantanno. Yihowa insa ammana laꞌꞌanno wote lowo geeshsha hagiidhanno!

2. Isayaasi 40:29 jawaachishshannonkehu hiittoonniiti? Hiittenne soꞌro loonseemmokki gede qoropha hasiissannonke?

² Iillinohe qarri wolqakkira aleenni ikkinohehu gede assite hedatto woti no? Togo assite hedattohu ate calla diꞌꞌikkootto. Qullaawu Maxaafi hundite ammanantinote Maganu soqqamaasinera hattoo hedo macciishshantinonsa woti nootta kulanno. (1 Mot. 19:4; Iyo.  7:7) Ikkirono insa hexxo mudha agurte jaawaante aannonsa gede Yihowa huuccidhino. “Daafurtinorira jaawaante aanno” Magani insa tuge diagurinonsa. (Isa. 40:29) Yannankera mite Maganu soqqamaasine qarra dandee heeꞌrate shiima yanna geeshsha Yihowara soqqama agura woyyitanno yite heddanno; insa Yihowara soqqama atoote afiꞌnanni gede assitanoha ikkikkinni duhaho yitinohu gedeeti. Insa Qullaawa Maxaafa nabbawa, songo haꞌra hattono soqqansho fula agurtino; Sheexaanu Maganu manni hexxo mudhe togo assa agurara hasiꞌranno.

3. (a) Sheexaanu qeelannonkekki gede gargadha dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

³ Daawuloosi ganyine ayyaanaamittete coye assineemmoha ikkiro jawaante afiꞌneemmota seekke afino; hakko daafira isi tenne assinammora dihasiꞌranno. Qarru batiꞌriherono Yihowawiinni xeeꞌrtidhooti. ‘Irkisannohenna kaajjishannohe’ Maganiwa albinni roore shiqi. (1 Phe. 5:10; Yai. 4:8) Konni birxichira Maganoho diinaggaambe soqqammeemmokki gede guficho ikkankera dandaannoha lame coye laꞌneemmo, hattono Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsanke tenne qeelate kaaꞌlitannonkehu hiittoonniitiro ronseemmo. Balanxe hanni Isayaasi 40:26-31 kulloonnita Yihowara ninke jawaachishate noosi wolqa laꞌno.

4. Isayaasi 40:26 nni maa ronseemmo?

⁴ Isayaasi 40:26 nabbawi. Kalqete alame giddo noo beeddahe kiira dandaanno manchi dino. Sayinsete fullahaano Milki Weyi yinannite ninke gaalaakse giddo calla 400 biliyoone meddi yitanno beeddahe noota kultanno. Yihowa kayinni mitte mittente beeddakkora suꞌma fushshino. Ninke tennenni maa ronseemmo? Yihowa heeshsho nookki kalaqama seekke afinoha ikkiro, umikki fajjonni soqqantanni noottohu ate daafira hedannota huluullantooti. (Far. 19:1, 3, 14) Anninke Yihowa ninke seekke afino. Uminke “dananchi baalu nafa kiirreenna no.” (Mat. 10:30) Qoleno faarsaasinchu Yihowa “keeraano towaatanno” yee coyiꞌrino. (Far. 37:18) Ee, isi iillannohe qarra baala afino, hattono iillannohe qarra baala dandiite saꞌꞌatto gede jawaante aannohe.

5. Yihowa ninke jawaachishate wolqa noosita ammana dandiineemmohu mayiraati?

⁵ Isayaasi 40:28 nabbawi. Yihowara taalle nookki wolqa noosi. Hanni lawishshaho, Maganu arrishshote mageeshshi wolqa uyinoro hendo. Deevidi Boodaanisi yinannihu sayinsete fullahaanchi togo yiino: “Arrishshote giddonni mittu sokondi giddo calla fultanno wolqa lowo biliyoone ikkannohu atomete bombi afiꞌrino wolqa ledo taalote.” Wolu fullahaanchi qole “Arrishshote giddonni mittu sokondinni calla fultanno wolqa mannu ooso baala 200,000 diri geeshsha heeꞌrate hasiissannonsa wolqa afiꞌrate ikkitannote” yiino. Arrishshote kageeshshi wolqa uyino Magani, ninke qarra dandiine heeꞌneemmo gede jawaante diaannonke?

6. Yesuusi qambari shotaho yineemmohu mayiraati? Tenne afanke kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

⁶ Isayaasi 40:29 nabbawi. Yihowara soqqama lowo geeshsha hagiirsiissanno. Yesuusi rosaanosira “Qambaraꞌya qotiꞌnera dukke” yii gedensaanni “Lubboꞌnerano fooliishsho afidhinanni. Qambariꞌya diayirranno; duhiꞌyano shotaho” yiinonsa. (Mat. 11:28-30) Yesuusi yiinori halaaleho! Mito wote songote gambooshshe haꞌneemmonna soqqansho fulleemmo wote daafursankera dandaanno. Ikkollana songo woy soqqansho haꞌne hingeemmo wote jawaante afiꞌneemmo; tini iillannonke qarra dandee heeꞌrate kaaꞌlitannonke. Ee, Yesuusi qambari ayirrannoha diꞌꞌikkino!

7. Maatewoosi 11:28-30 noo qummeeshshi halaale ikkinota leellishanno woꞌnaalsha kuli.

 ⁷ Keela yinanni rodoo kirooniki fatiigi siyindireemi yinannihu wolqa shaqqishanno dhibbi, quwa saꞌino yaaddonna umu damuume waadannose. Konninni kainohunni ise mito wote songote gambooshshe haꞌra didandiitanno. Mitto barra ise songote gambooshshe ikkituta ikkite hadhe higgu gedensaanni togo yitino: “Hakko barra shiqqino lallawo hexxo mudhate daafira kultannote. Lallawo shiqishi rodii jawaachishannonna wolootaho hedannota leellishanno garinni shiqishino daafira hindiiddo daggue. Gambooshshunniwa shiqqino lallawo anera shiqqinohu gede asse hedumma.” Ise gambooshshe ikkituta ikkite haꞌrasenni lowo geeshsha hagiidhitino.

8, 9. Soqqamaasinchu Phaawuloosi ‘wolqa afiꞌreemmohu wolqiweeleemmo woyiteeti’ yaasi mayyaate?

⁸ Isayaasi 40:30 nabbawi. Aye geeshshi dandoo heedhunkerono, uminke wolqanni assine anfeemmori shiimareetilla. Ninke baalunku tenne huwata hasiissannonke. Soqqaamaasinchu Phaawuloosira duucha dandoo noosiha ikkirono, isi hasiꞌranno coye baala umisi wolqanni assa didandiino. Isi yaachishinosire Maganoho kuꞌli gedensaanni, Yihowa togo yiinosi: “Ane wolqa guutte leeltannohu ate wolqiweelle [aanaati].” Phaawuloosira tini mayyaatero leeltinosi. Isi ‘Wolqa afiꞌreemmohu wolqiweeleemmo woyiteeti’ yiino. (2 Qor. 12:7-10) Phaawuloosi togo yaasi mayyaate?

⁹ Phaawuloosi umisi wolqanni assannori shiimare ikkinota buuxino. Maganunnihu qullaawu ayyaani Phaawuloosira noosikki wolqa uyinosi. Qoleno, Maganu ayyaani Phaawuloosi umisi wolqanni asse dandaannokkire assanno gede kaaꞌlinosi. Yihowa ninkerano togoo wolqa aannonke. Yihowa ayyaanasi aannonke wote wolqa afiꞌneemmo.

10. Yihowa Daawiti iillinosi qarra dandee saꞌꞌanno gede kaaꞌlinosihu hiittoonniiti?

¹⁰ Faarsaasinchu Daawiti Maganu ayyaani kaaꞌlinosita buuxino. Isi togo yee faarsino: “Ate wolqanni baarigaarraꞌya qeeleemmo; ate Maganiꞌyanni qiisho tayise eꞌꞌeemmo.” (Far. 18:29) Qiisho ikkinohu yaano uminke wolqanni ‘tayinse’ saꞌneemmokki qarri iillannonke wote Maganinke kaaꞌlo hasiissannonke.

11. Qullaawu ayyaani qarra dandiine saꞌneemmo gede kaaꞌlannonkehu hiittoonniitiro xawisi.

¹¹ Isayaasi 40:31 nabbawi. Allamurchu iima hige buuwannohunna seeda yanna buuwanni keeshshannohu umisi wolqanni calla diꞌꞌikkino. Allamurcho iibbado ayyare iima hige buuwanno gedenna wolqasi gooffannokki gede kaaꞌlitannosi. Konnira hexxo mudhatto gede assannohe coyi iillannohe wote allamurcho qaagi. Yihowa ‘qullaawu ayyaanisinni’ jawaachishannohe gede huuccatto assiꞌri. (Yoh. 14:26) Qullaawu ayyaani kaaꞌlo hasiissannonke yanna baalantera huucciꞌra dandiineemmo. Hakko iso songote giddo roduuwinke ledo coyi kawa kaꞌaa higannonke wote Maganu kaaꞌlo hasiissannonke. Kayinni togoori kalaqamannohu mayiraati?

12, 13. (a) Kiristaanaho coyi kawa kaꞌaa higansara dandaannohu mayiraati? (b) Yooseefi xagge Yihowa daafira maa rosiissannonke?

¹² Guuntete xeꞌne noonkere ikkinoommo daafira mereeronke koffi assanno coyi kalaqamara dandaanno. Ikkollana wolu fonqolinte gede roduuwinke mereero coyi kawa kaꞌaanni higannonke wote, tini Yihowara ammanammoommotanna teꞌee leellishate kaaꞌlitannonke. Hiittoonni? Roduuwinke guuntete xeꞌne noonsare ikkiturono Yihowa baxannonsa; ninkeno roduuwanke banxenna insa ledo sumuu yine loonse Yihowara ammanammoommota leellisha dandiineemmo.

¹³ Yooseefi xagge Yihowa soqqamaanosira fonqolu iillannonsata hoolannokkita leellishshanno. Yooseefi wedellichu heeꞌreenna  roduuwisi hinaassinosi daafira borojjicho assite hirtinosi; hakkunni gedensaanni Gibitse haaꞌne haꞌnoonnisi. (Kal. 37:28) Yihowa jaalasinna keeraancho soqqamaasinchosi Yooseefi assinoonnita lainotinna iillitinosi gawajjo daafira dadillinoti dihuluullissannote. Ikkollana Yihowa togoori iillannosikki gede diassino. Gedensaanni, Yooseefi Phoxifaari galte seyaatara woꞌnaalino yine usuru minira eessinoonnisi; tenne yannarano Yihowa Yooseefi usuru minira eeessinannita dihoolino. Kayinni Maganu Yooseefi jeefote geeshsha sammi yee lainoni? Dilaino; hatteentenni Yihowa “ledosi noo daafira, [Yooseefira] assannori baalu qiniisi.”—Kal. 39:21-23.

14. ‘Hanqa agurrummoro’ mayi horo afiꞌneemmo?

¹⁴ Hanni wole lawishsha laꞌno. Maganu jaala Daawiti mannu beebba assiꞌrinosi. Ikkollana isi tennera hanqe Yihowawiinni difafino. Hatteentenni togo yee borreessino: “Ateno bunshete giddora eessannohena, fooggaltooti; hanqonna giirama aguri.” (Far. 37:8) Hanqo “agura” hasiissannonkehu qaru korkaati Yihowa lawishsha harunsa hasiꞌneemmo daafiraati; isi “cubbinke deerrinni diqorichishannonke.” (Far. 103:10) ‘Hanqa agurrummoro’ afiꞌneemmoti wole horono no. Hanqu mundee huffanno gedenna foolate qarri amadanno gede assanno. Qoleno hanqa afalenna efeleqqo gawajjitara dandiitanno; hattono afaliitu dhibba abbitanno. Hanqineemmo wote garunni heda didandiineemmo. Hanqine heeꞌne coyiꞌneemmori woy assineemmori woloota koffi assara dandaanno; tini qolte quwa saꞌino yaaddo amaddannonke gede assitara dandiitanno. Qullaawu Maxaafi “wodanu keeraanchimma mannimmate heeshsho uyitanno” yaanno. (Law. 14:30) Koffi yinoommo rodiinke ledo araaramme salaame kalaqa dandiineemmohu hiittoonniiti? Qullaawu Maxaafi amaale harunsine tenne assa dandiineemmo.

15, 16. Koffi assinonke rodiinke ledo araaramate maa assa dandiineemmo?

¹⁵ Efesooni Sokka 4:26 nabbawi. Yihowa Farciꞌraasincho ikkinokki manni hanqisannore coyiꞌranno woy assanno wote, tini dhagge ikka hooggankera dandiitanno. Ikkollana ammanate rodiinke woy maatenke miili koffi assannonke wote lowo geeshsha xissiisiꞌnammora dandiineemmo. Iillitinonke xisso hawa qarralla ikkitunke? Koma amande lowo diro keeshshineemmonso, Qullaawu Maxaafi amaale harunsine hakkawontenni rodiinke ledo araaramate sharrammeemmo? Rodiinke ledo seeda yanna hasaawa hoongummoro, tini araarama woy mereeronke salaame kalaqa roore qarra ikkitanni hadhannonke gede assitara dandiitanno.

¹⁶ Hanni rodiikki koffi asseennahe hattenne heda aguroottokkihu gede assite hedi.  Rodiikki ledo araaramate maa assa hasiissannohe? Umihunni Yihowa kaaꞌlannohe gede giddokkinni huucciꞌri. Rodiikki ledo hasaabbinanni gede kaaꞌlahera huucciꞌri. Isi Yihowa jaala ikkinota deꞌooti. (Far. 25:14) Yihowa baxannosi. Yihowa jaallasi shaqqillunni amadanno, ninkeno hatto assinammora hasiꞌranno. (Law. 15:23; Mat. 7:12; Qol. 4:6) Hakkiinni aanchite isiwa marittoro mayyaattoro hedi. Rodiikki ate afanni heeꞌre koffi assinohehu gede assite heddooti; hatteentenni kalaqamino coyi soꞌro ikkinota hedi. Hattono atino soꞌroottori heerara dandaannota deꞌooti. Hakkunni gedensaanni rodiikkira “Bero lowo geeshsha hanqe noommo, hatte giddo ati coyishiishittoeta . . . ” yite hanafa dandaatto. Togo assitto gedensaannino coyi ati hedootto gede ikka hoogiro, rodiikki ledo araaramattota wole injo hasiꞌri. Hatte yannara rodookki Yihowa maassiꞌranno gede huuccatto assi. Maganu rodiikkite dancha akatta aana illachishatto gede kaaꞌlahera huucciꞌri. Yihowa assattore baala maassiꞌre Maganu jaala ikkinohu rodiikki ledo araaramatto gede kaaꞌlannoheta huluullantooti.

17. Cubbo loonsummoro Yihowa kaaꞌlannonkehu hiittoonniiti? Yihowa aannonke kaaꞌlo adha hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁷ Mitootu shota ikkinokki cubbo loossino daafira Yihowara soqqama didandiineemmo yite heddanno. Meessaneeto bushiisha salaamenkenna hagiirrenke huntara hattono wolqanke guddara dandiitanno. Moote Daawiti isonooto bushiishanni togo yiino: “Cubboꞌya ifaaxxoommokki [woy, kuꞌloommokki] yannara, woꞌma woyite wiꞌlummo; miqqaꞌyano daaqque. Kaaliiqaꞌya hashshanna barra hanqikki aanaꞌya noo daafira arru mooshshino haqqe gede jawaanteꞌya coꞌo yite gooffu.” Daawiti Maganu soqqamaasinesi assitara hasiꞌrannore assino. Daawiti lede togo yiino: “Hakkunni gedensaanni, cubboꞌya atera egensiisate murciꞌroommo. Atino cubboꞌya baala agurootto.” (Far. 32:3-5) Shota ikkinokki cubbo loosoottoha ikkiro, Yihowa kaaꞌlahera qixxaawe no. Kayinni songote widoonni qixxeessino qixxaawo horoonsiꞌra hasiissannohe. (Law. 24:16; Yai. 5:13-15) Hegere heeshsho afiꞌrattohu togo assittoro ikkino daafira, techo gaꞌa yiittokki tenne assi! Ikkollana cubbo loosse maaro eitto gedensaannino loosootto soꞌronni ateneeto bushiishshanni qarramattohalla ikki?

18. Phaawuloosi lawishshi cubbo loosse gabbitannore kaaꞌlannonsahu hiittoonniiti?

¹⁸ Soqqamaasinchu Phaawuloosi alba loosino soꞌronni baasa yaadino yanna no. Isi togo yiino: “Ani soqqamaasine duuchantera woriidiho. Maganu beetekiristaane [“songo,” NW] qarrisanni heeꞌroommo daafira, soqqamaasincho ikke woshshamate diꞌꞌikkoommoho.” Ikkollana isi “Maganu eltonni xa noommo gedeeha ikkoommo” yiino. (1 Qor. 15:9, 10) Phaawuloosi alba soꞌro loosinoha ikkirono, Yihowa soqqamaasinchosi ikkanno gede assino; hattono Isi hiittoo manchootiro huwatanno gede kaaꞌlinosi. Atino cubbo loosse gaabbite Yihowaranna hasiisannoha ikkiro songote cimeeyyera kulattoha ikkiro Yihowa cubbokki maarannohe. Yihowa maarannoheta amanni, hattono maarosi adhi.—Isa. 55:6, 7.

19. Tayixehu diru qummeeshshi mayyaanno? Kuni qummeeshshi malinoho yineemmohu mayiraati?

¹⁹ Goofimarchu roore gambisanno wote, tenne alamera qarru batiꞌranni haꞌrannoti egennantinote. Ikkollana “Daafurtinorira jawaante, . . . dhukiweeltinorira wolqa ledanno” Magani iillannohe qarra cincite saꞌꞌatto gede kaaꞌlannohe. (Isa. 40:29; Far. 55:22; 68:19) Gambooshshu Addaraashe haꞌnummo kiiro, 2018nnihu diru qummeeshshi tenne lowo geeshsha kaaꞌlitannonke hedo hiincineemmo gede kaaꞌlannonke. Qummeeshshu togo yaanno: Yihowa ‘iso hexxitannorira wolqansa haaroonsanno.’—Isa. 40:31.