1, 2. Mahaaliye Mahaaliyi maxaafa seekke xiinxalla ayeoora kaaꞌlitanno? Mayira? (Umi misile lai.)

 IDAYICHUNNA idayicho hagiirrunni mimmito lae muushshi yii. Laꞌꞌannonsa baali insa mimmito baasa baxinota afa dandaanno. Adhammanni woti nigiggire shiqishinonsa rodii insa baxillunni mimmitoho anga amaddino gara lae togo yee hedi: ‘Diru lexxanni haꞌranno wote, baxillinsa lexxanni haꞌrannonso, sunu sununni qiidakka?’ Minaanninna minaama mimmito addinta baxxannoha ikkiro, baxillinsa buutote qarra nafa dandiite saꞌanno gede assannonsa. Ikkirono yannankera lowo manni galte diigantanni noo daafira, ‘Baxillu addinta geedara dandaanno?’ yee heda garaho.

² Hunda Isiraeelete Nugusi Salamooni waro nafa addu baxilli bashile diyaanno. Salamooni hakkawaro noo manni amanyootire togo yee xawisino: “Kumu manni giddo keeraancho mitto mancho calla afoommo; kuri giddo keeraancho ikkitino meyaata kayinni diafoommo. Konne coye huwatoommo: Halaalaanchu Magani mannu ooso suwadda asse kalaqino; insa kayinni batinye hayyo hasidhu.” (Mek. 7:26-29, lekkaalliidi qaagiishsha) Hakko iso Baali magansiꞌrannohu wole daga wido ikkino meenti assootinni kainohunni  hakkawaro amanyootu maaeelle lowo geeshsha batidhino; konni daafira amanyoote seyinoha labbaaha woy meyaata afa Salamoonira kabbaade ikkitino. a Ikkollana, isi hatte yannara mitu 20 diri albaanni borreessino giximi yaano Mahaaliye Mahaaliyi maxaafi, labbaahunna meyaate mereero geedanno baxilli heeꞌrara dandaannota leellishanno. Qoleno, kuni maxaafi addu baxilli hiittoohoronna konne baxille ma garinni leellisha dandiinanniro xawise kulanno. Adhantinorino ikko adhantinokkiri Yihowa soqqamaano, konne maxaafa seekkite xiinxallite togoo baxillire lowore rosa dandiitanno.

3. Labbaahunna meyaate mereero addu baxilli heeꞌrara dandaanno yineemmohu mayiraati?

³ Mahaaliye Mahaaliyi 8:6 nabbawi. b “Yahi buwano” yaanno qaali baxillu daafira lowore kulannoho. Addu baxille “Yahi buwanooti” yinoonnihu, togoo baxillira Buicho Yihowa ikkino daafiraati. Isi mannu oosora baxate dandoo oye danisinni kalaqino. (Kal. 1:26, 27) Maganu Heewani kalaqe kae umo Addaamira uyi wote, Addaami baasa hagiidhe coyiꞌrino qaali giximu gedeeti. Heewanino Addaami lowo geeshsha baxxinoti dihuluullissannote; isinni Yihowa ise kalaqinohu Addaamiwiinni miqicho haareeti. (Kal. 2:21-23) Yihowa mannu oosora baxate dandoo uyino daafira, labbaahunna meyaate mereero qiidannokkihunna geedanno baxilli heeꞌrara dandaanno.

4, 5. Mahaaliye Mahaaliyi maxaafi amadino xagge haransite kuli.

⁴ Labbaahunna meyaate mereero heeꞌranno baxilli kaajje uurranna geedano agurranna wole orteno afiꞌrino. Mahaaliye Mahaaliyi maxaafi togoo baxilli hiittoohoro kaajja gede asse kulanno. Muuziiqu diraamira qixxaawanno giximi garinni borreessantinoti tini faarso, Sunemi woy Sulemi qachira heedhannote mitte wedellittenna ise baxxino allaalaanchi mereero noo baxillire kultannote. Salamooni tini beetto agartannohu woyinete irshi qooxeessira noo yannara xummese baxino daafira, ise isiwa haaꞌne massinoonni. Ikkollana, ise allaalaancho lowo geeshsha baxxinota konni maxaafira umi gafinni nafa huwata dandiinanni. Salamooni ise baxxannosi gede assiꞌrate lowore assinoha ikkirono, ise kayinni baxillaanchise ledo heeꞌra baxxinota xawisse coyidhino. (Mah. 1:4-14) Allaalaanchu ise hasanni Salamooni noo qacha mari. Lamunku xaadi gedensaanni, mimmito baxxannota kulate kaajja qaalla horoonsiꞌrino.—Mah. 1:15-17.

⁵ Salamooni tenne wedellitte adhe Yerusaalame haꞌri; allaalaanchuno hoode haꞌrino. (Mah. 4:1-5, 8, 9) Salamooni ise baxxannosi gede assate assinori baalunkuri mulla daafuro ikke gatino. (Mah. 6:4-7; 7:1-10) Jeefote isi ise qae higgara agurino. Tini faarso gumulote kultannonte gede, beetto baxillaanchise ‘bullichi gede ikke isewa dodanni daara’ woshshidhino.—Mah. 8:14.

6. Salamooni faarso giddo coyiꞌranni noohu ayetiro afa shota ikkitinokkihu mayiraati?

⁶ ‘Faarso baalanta roortannoti Salamooni faarso’ kaajja gede borreessantinota ikkiturono, tenne faarsora noo hasaawi ayeoo hasaabbinohoro, hattono callisi coyiꞌrinohunna halchosi kulanni noohu ayetiro iimi adda laꞌne afa didandiinanni. (Mah. 1:1) Mittu maxaafi xawisinonte gede, tenne faarso giddo “xagge, odoote gara, misilaanonna woleno togoore hakkeeshshi geeshsha dixawinsoonni.” (Ze Niwu Interipreeters  Dikishinerii Ovi Ze Bayibili) Coyidhinori suꞌma kulloonnikkihu giximunna faarsote biinfilli baꞌꞌannokki gede assate hende ikkara dandaanno. Ikkirono, coyidhino coye woy wolu insara yiinore laꞌne ayi ayera coyiꞌranni nooro huwata dandiinanni.

7, 8. Allaalaanchunna jaalasi mimmitoho baxillensa leellishinohu hiittoonniiti? Mito lawishsha kuli.

⁷ Mahaaliye Mahaaliyi maxaafi wedellitte beettonna allaalaanchu mimmitoho ‘baxillensa duuchu garinni leellishshinota’ kulanno. Insa baxillensa leellishshino gari mitu 3,000 diri albaanni borreessaminoha ikkino daafira ninkera wosiꞌnankera dandaanno; ikkirono, lamunku mimmito baxxino gara huwata diqarrissannonke. Lawishshaho, allaalaanchu jaalasi ille “lembooli ille” gede shaqqadonna mararsitannota ikkitinota kule naadino. (Mah. 1:15) Ise kayinni allaalaanchu ille lemboola umosi labbannota coyidhino. (Mahaaliye Mahaaliyi 5:12 nabbawi. c) Waajju kuuli doyissinohu illesi diikkichi, adote giddo hayishshidhanni noo lemboolcho gede ikke biife leellinose.

⁸ Tenne faarso giddo baxille leellishshanno qaalla baalanti gobbayidi xumme calla kultannota diꞌꞌikkitino. Hanni allaalaanchu wedellitte jaalasi coyidhanno gara mayyee xawisinoro lai. (Mahaaliye Mahaaliyi 4:7, 11⁠a nabbawi. d) Isi suumese aaninni ‘malawu qaso coccoꞌannota’ coyiꞌrino. Mayira? Malawu qaso malambeenna keeshshino malawinni roore coommitanno hattono roore muude afidhino. ‘Arrawise hunda malawunna ado no’; hatto yaa, beetto coyidhanno coyi coommannohonna danchaho yaate. Ee, allaalaanchu jaalasi, “Ati gudisidhe xumate; xeꞌneno dinohe” yiinohu gobbayidi xummese calla hede diꞌꞌikkino.

9. (a) Minaanninna minaama mereero heeꞌranno baxilli hiittooho? (b) Adhantinori mimmitoho baxillensa leellisha hasiissannonsahu mayiraati?

⁹ Adhanna adhama baxillu nookki sheemaate diꞌꞌikkitino. Isinni Kiristaanu galte mereero baxillu qara coyeeti. Ikkina kuni baxilli hiittooho? Qullaawu Maxaafihu xintu seeri aana xintaminoho? (1 Yoh. 4:8) Maatete mereero heeꞌrannoho kalaqamu baxilleeti? Kuni baxilli mimmitunniwa gamba yitanno jaalla mereero heeꞌranno baxilli gedeeho? (Yoh. 11:3) Meyaatenna labbaahu mereero heeꞌranno baxilleeti? (Law. 5:15-20) Ee, adhantinori tenne duuchante doogonni mimmitoho baxille leellisha hasiissannonsa. Baxillu roore xawe leellannohu coyiꞌnanni coyinninna assootunni leellinshanniha ikkirooti. Minaanninna minaama heeshshote dilgo mimmitoho baxillensa leellisha deanno gede assitansara wodha dihasiissannonsa! Konni garinni baxille leellishansa lamunku teese heeꞌrannonna galtensa mereero hagiirru heeꞌranno gede kaaꞌlitanno. Mannootu wolu hase xaadiseenna adhantannonna sargete barri geeshsha mimmito gari geeshsha affukki keeshshitanno qooxeessira, lamunku baxillensa afuunni mimmitoho kula deꞌannokkiha ikkiro baxillinsa lophanno hattono galtensa seekkanno.

10. Minaanninna minaama mimmitoho baxille leellishansa wole mayi horo uyitanno?

¹⁰ Minaanninna minaama mimmitoho baxillensa leellishansa wole horono afidhino. Nugusu Salamooni Sulemi qachi beettora “birrunni biifinsoonniha worqete guticha” seekkisiisasera qaale eino. Isi ise “dukkaadurino agani gede xumanna arrishshote gede coꞌitte” ikkitinota kule lowo geeshsha guwisinose. (Mah. 1:9-11; 6: 10) Ikkollana ise baxxanno allaalaanchira ammanantinota ikkitino. Ise jawaante afidhanno gedenna jaalisewiinni baxxite noo yannara sheshifattanno gede kaaꞌlinoseri maati? Ise kaaꞌlinosere xawisse kultino. (Mahaaliye Mahaaliyi 1:2 nabbawi; e Mah. 1:3) Tennera kaaꞌlinosehu allaalaanchu ‘baxillesi leellishannose gara’ qaagaseeti. Isi baxillesi leellishannose gari isera wodana tashshi assitanno ‘woyinenni rooranno’; qoleno suꞌmisi umoho “dunnanni zayite foolinni” roore gawwu yaannoho. (Far. 23:5; 104:15) Ee, minaanninna minaama mimmitoho baxillensa leellishannore ikkiro, tini baxillinsa lophanno gede assitanno. Lamunku mimmitoho baxillensa leellishshino gara qaagansano baxillinsa geedanno gede kaaꞌlitanno.

11. Sulemi qachi beetto baxille kakkayissinoonteꞌꞌe yite xaarsiisase adhaminokki Kiristaanira maa rosiissanno?

¹¹ Mahaaliye Mahaaliyi maxaafi adhaminokki Kiristaanirano, hakko iso adhamate hasidhanni noorira lowore rosiisanno. Wedellitte beetto Salamooni dibaxxino. Ise Yerusaalamete seenne xaarsiissanni togo yitino: “Umisi hasiꞌra geeshsha baxille [kakkayissinoonteꞌꞌe].” (Mah. 2:7; 3:5) Mayira? Korkaatuno, kaꞌnihu ledo baxillu jaalooma kalaqiꞌra gara ikkitinokki daafiraati. Konni daafira, seenne adha woy mine assiꞌra hasiꞌranno Kiristaani addinta baxanno manna afiꞌra geeshsha cince agadhansa hayyote.

12. Sulemi qachi beetto allaalaancho baxxinohu mayiraati?

¹² Sulemi qachi beetto allaalaancho baxxinohu mayiraati? Kuni beetti “bullichi” gede xumaho; cigilesi “worqete zange” gede kaajjadote, mogolesino “calallaqu kinchi heelliicho” gede biifadotenna kaajjadote. Ikkirono, ise iso baxxinohu jawaatanna xuma ikkinohura calla diꞌꞌikkino. “[Baxillaanchise] labballi ooso mereero, dubbu haqqe mereero noote poomete haqqicho gedeeti.” Yihowara ammanantinoti tini beetto togo baxxinosihu isi Yihowa baxannohanna dancha akatta noosiha ikkino daafiraati.—Mah. 2:3, 9; 5:14, 15.

13. Allaalaanchu wedellitte beetto baxinohu mayiraati?

¹³ Sulemi qachi beettona hiittoote? Ise lowo geeshsha xuma ikkitino daafira hakkawote “moote ikkinori 60 meenti, wolu 80 meentinna kiirre tunqannikkihu aju meenti” noosihu nugusu nafa baxinose; ikkirono iseneeto duuchankawa  fulannohu “saarooni awawi” gede assite kiirtino. Tini beetto naaxxitannokkitenna shooshaqate. Konni daafira ise baxillaanchisera kaꞌni gede afiꞌnanni awawi gede ikkikkinni “xeichoho utu mereero fulino awawi gede” ikkase garankolla! Ise Yihowara ammanantinote.—Mah. 2:1, 2; 6:8.

14. Adhama hasidhannori allaalaanchunna wedellitte beetto baxillinni maa rossanno?

¹⁴ Kiristaanu ‘Mooticha ammanino manni ledo calla’ adhamanno gede Qullaawu Maxaafi xawise kulanno. (1 Qor. 7:39) Mittu adhama hasiꞌrino Kiristaanchi ammaninokki manni ledo baxillu jaalooma dikalaqiꞌranno yaate; hattono galte ikkannosiha ammanantinori Yihowa soqqamaano mereerinni calla hasiꞌranno. Qoleno, adhantinori addi addiha heeshshote qarra dandiite galtensa salaame noota assiꞌratenna ayyaanaamittete mittimma agadhate, ammananna Maganoho galtinore ikka hasiissannonsa. Konni daafira mittu Kiristaanchi adhamate kaꞌꞌanno wote tini akatta nooseta hasiꞌra hasiissannosi. Allaalaanchunna wedellitte beetto kuꞌu kuꞌuyira tini akatta noota huwattino.

15. Sulemi qachi beetto adhaminokki Kiristaanira dancha lawishsha ikkitinohu hiittoonniiti?

¹⁵ Mahaaliye Mahaaliyi 4:12 nabbawi. f Allaalaanchu baxillaanchosi “huxxamino gati gedeeti” yiinohu mayiraati? Huxxine qulfe gannoonni gatira kaihu baalu eꞌꞌe diafanno. Eara dandaannohu makafachu noosi mancho callaati. Sulemi qachi beetto baxillese leellishshannohu adhasera noohura allaalaanchoho calla ikkino daafira, ise hakkuyi gati gedeeti. Ise nugusu dogisiisannosetera qeelama gibbe, fanne agurroonni “saanqi” gede ikkikkinni “gimbete huxxi” gede ikkase leellishshino. (Mah. 8:8-10) Hatteente gede, adhaminokki Kiristaanino baxillensa albillitte galtensa ikkanno manchira calla leellishanno.

16. Mahaaliye Mahaaliyi maxaafi, layiꞌnoonnite ledo yanna sayisate daafira maa rosiisannonke?

¹⁶ Allaalaanchu Sulemi qachi beetto badheessu woggara ledosi hadhara koyisiseta roduuwise hadhannota hooltino. Insa ise hadhannota hoolte woyinete gate agartanno gede assitino. Mayira? Insa ise ammana hooggeeti? Ise jaalise ledo amanyoote bainore assitara heddino yiteeti? Insa konne assitinohu rodoonsa fatana ikkasera dandaanno coyi giddora eꞌannokki gede agarateeti. (Mah. 1:6; 2:10-15) Adhaminokki Kiristaani tennennino danchare rosanno: Layidhinoonnite ledo yanna sayissinanni wote aanteꞌne xuru nookkita ikkitanno gede qorophe. Callatino bayicho calluwiꞌne ofoltinoonte. Amanyootu noo garinni baxille leellisha gara ikkitara dandiitannoha ikkirono, fatana ikkaꞌnera dandaanno coyiwiinni xeertidhe.

17, 18. Mahaaliye Mahaaliyi maxaafa xiinxallankenni maa rositto?

¹⁷ Xaphoomunni laꞌniro, Kiristaanu adhamannohu mimmitu ledo lowo geeshsha baxameeti. Yihowa adhanna adhama geeddara hasiꞌranno daafira, minaanninna minaama baxillinsa buwani xoannokki gedenna baxillinsa lophanni haꞌranno gede sharramansa lowo geeshsha hasiissinote.—Marq. 10:6-9.

¹⁸ Adhama hasidhinanniha ikkiro, addinta baxxinanni manna hasidhe; hattoo mancho afidhinanni wote, baxilliꞌne jawaata ikkanno gede assiꞌrate sharramme. Adhamate hasidhinanni heedhinoonnirino ikko, adhantine heedhinoonniri, “Yahi buwano” ikkinohu addu baxilli heeꞌraꞌnera halchineemmo.—Mah. 8:6.