1. Yesuusi faale haꞌranke Yihowawa shiqate kaaꞌlitannonke yineemmohu mayiraati?

 ROORE WOTE akattasinna ikkitosi naandeemmo manchi faale haꞌra rakkannonke. Uullate aana heeꞌrino manni baalunkunni roore harunsa hasiissannonkehu Yesuusi Kiristoosi faaleeti. Mayira? Yesuusi umisi togo yiino: “Ane lainohu Annaꞌyano laino.” (Yoh. 14:9) Yesuusi Annisi akatta guuta ikkino garinni leellishino daafira, iso laꞌꞌa Annasi laꞌꞌate gedeeti. Hakko daafira, Yesuusi faale haꞌnummoro, kalqete alame giddo aliidi Mooticha ikkinohuwa Yihowawa albinni roore shinqeemmo. Konnira Beettisi akattanna heeshshosi gara harunsa lowo geeshsha kiissannote!

2, 3. (a) Yihowa Beettisi heeshsho daafira kultanno xagge borreessantanno gede assinohu mayiraati? Yihowa ninke ma assinammora hasiꞌranno? (b) Konniranna aananno birxichira maa ronseemmo?

² Ikkina Yesuusi akati hiittoohoro afa dandiineemmohu ma garinniiti? Tennera qullaawu ayyaaninni borreessamino qaali noonke. Yihowa Girikete Afiite Qullaawa Borro giddo noota tenne xagge borreessantanno gede assinohu, Yesuusi ayimma anfe isi faale haꞌnammora hasiꞌrino daafiraati. (1 Pheexiroosi 2:21  nabbawi. a) Qullaawu Maxaafi giddo Yesuusi lawishsha ‘faalete’ woy haꞌrumu ledo lawinsoonni. Wole yaattonni, Yihowa Yesuusi kadinowa kandanni isira hoode haꞌnammora kulinonkehu gedeeti. Yesuusi ninkera lawishsha ikkino gari guutaho; ninke kayinni guuntete xeꞌne noonkereeti. Yihowa kayinni Yesuusi lawishsha guuta ikkino garinni haꞌrunse yee diqarrisannonke. Hatteentenni, Yihowa Beettisi lawishsha harunsate guuntete xeꞌne noonsa manni dandaanno geeshsha assinammora hasiꞌranno.

³ Hanni Yesuusite kaajja akatta giddo mite laꞌno. Konni birxichira shooshanqesinna shaqqillesi laꞌneemmo; aanannohura kayinni, worbimmasinna wodanchasi daafira laꞌneemmo. Mittu mittunku akati daafira ronseemmo wote, sase xaꞌmora dawaro afiꞌneemmo: Konni akati tiro maati? Yesuusi konne akata leellishinohu hiittoonniiti? Ninke isi faale haꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti?

4. Shooshanqete yaa mayyaate?

⁴ Shooshanqete yaa mayyaate? Naaxxa batidhinote tenne alame giddo mitu manni, shooshanqe laanfete gede woy shanshete gede asse laꞌꞌara dandaanno. Tini kayinni gara diꞌꞌikkitino. Shooshanqe leellishate jawaantenna worbimma hasiissanno. Shooshanqe “naaxxatenna booꞌnate gurcho ikkino akata” yitanno tiro afidhino. Girikete Afiite Qullaawa Borro giddo “shooshanqe” yaanno qaale ‘meessaneeto kaffi asse laꞌꞌa hooga’ yineno tira dandiinanni. (Fil. 2:3) Shooshanqe ninkeneeto laꞌneemmo garinni hanaffanno. Qullaawu Maxaafi qaalla tiro amadinohu mittu maxaafi, “Shooshanqe Maganu lowimma hendiro ninke mageeshshi geeshsha anjoommore ikkinoommota huwatate” yaanno. Maganu albaanni addinta shooshaqoota ikkinummoro, wole manna rooreemmo yitanno hedono diheedhannonke. (Rom. 12:3) Shooshaqa ikka guuntete xeꞌne noonsa mannira shota diꞌꞌikkitino. Ikkollana, Maganu bayirreenya hendiro ninke mageeshshireetiro hendeemmohanna Beettisi faale haꞌneemmoha ikkiro, shooshaqoota ikka dandiineemmo.

5, 6. (a) Sokkaanote sooreessi Mikaeeli ayeti? (b) Mikaeeli shooshanqete hedo noosita leellishinohu hiittoonniiti?

⁵ Yesuusi shooshaqa ikkasi leellishinohu hiittoonniiti? Maganu Beetti iima wolqaataamo ayyaanu kalaqo ikke noo warono ikko uullate aana guuta mancho ikke heeꞌri waro shooshanqe leellishino. Hanni mito lawishsha laꞌno.

⁶ Hedosi. Qullaawu Maxaafi borreessaanchi Yihuda Yesuusi iima noo waro assinoha mitto coye kulino. (Yihuda 9 nabbawi. b) Sokkaanote sooreessa Mikaeeli yaamaminohu Yesuusi ‘Daawuloosi ledo yekkeeramino.’ Yekkeerote kaima ikkinohu ‘Muse maalaati.’ Muse reyihu gedensaanni, Yihowa iso anfoonnikki bayicho madaarinota qaagi. (Marro 34:5, 6) Daawuloosi Muse maala kaphu magansiꞌra halashshate horoonsiꞌra hasiꞌrinoha ikkara dandaanno. Daawuloosi assara hedinohu bushu coyi baxihano ikkiro, Mikaeeli worbimmatenni giwino. Mittu maxaafi yaanno garinni, “yekkeerami” yine tirroonnihu Girikete qaali higgete ledo xaado afiꞌrino coyiꞌra horoonsiꞌnanniho; hattono “Mikaeeli ‘Muse reeshsha adhate qoosso dinohe’ yee Daawuloosi ledo hettisaminota” kulannoha ikkara dandaanno. Ikkirono, Sokkaanote sooreessi firde farada isita ikkitinokkita huwatino. Isi konne coye Duuchunkura Aliidi Daanyi Yihowa faradara agurino. Konni daafira Mikaeeli hanqisanno coyi tuncu yiisi wote nafa isi silxaanera aleenni ikkinore diassino. Tini addinta shooshanqete!

7. Yesuusi coyiꞌrino coyinninna assootisinni shooshanqe leellishinohu hiittoonniiti?

 ⁷ Yesuusi uullate aana soqqami yannara, coyiꞌrino coyinninna assootisinni addu shooshanqe leellishino. Coyiꞌrino coye. Yesuusi hasiisannosikki ayirrinye horonta dihasiꞌrino. Isi ayirrinye baalanka Annisira uyinanni gede assino. (Marq. 10:17, 18; Yoh. 7:16) Rosaanosi woffi asse coyiꞌre diegennino; hattono insa garire ikkitinokkihu gede assite heddanno gede diassino. Hatteentenni ayirrisinonsa, dancha akatansa kule naadinonsa, qoleno ammanannonsata leellishino. (Luq. 22:31, 32; Yoh. 1:47) Assootesi. Yesuusi maalaamittete coyibba duuꞌne heeshshosi raqaxantanno gede assiꞌra agure shota heeshsho heeꞌrino. (Mat. 8:20) Isi mannu heeshshi asse laꞌꞌannore assino. (Yoh. 13:3-15) Roorenkanni kayinni hajajame shooshaqa ikkasi leellishino. (Fil. 2:5, 6; Filiphisiyusi 2:7, 8 nabbawi. c) Yesuusi hajajama baxannokkihu booꞌnaleessu manni gede ikkikkinni, Maganu fajjora maahoyye yee “reyote geeshsha” hajajamino. Tini manchu Beetti Yesuusi ‘wodanisinni shooshaqa’ ikkinota dileellishshanno?—Mat. 11:29.

8, 9. Shooshanqe leellisha dandiineemmohu ma garinniiti?

⁸ Yesuusi lawishsha harunsine shooshanqe leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Hedonke. Shooshanqe heedhunkero silxaanenkera aleenni ikkinore diassineemmo. Faradate silxaane noonkekkita huwantummoro, wolootu sodhanno wote insa mishate woy giddiidi hedonsa huluullamate dimuddammeemmo. (Luq. 6:37; Yaq. 4:12) Shooshanqe “quwa saꞌne keeraano” ikkine ninkera noonke dandoo woy qoosso noonsakkire ajinshe laꞌneemmokki gede assitannonke. (Mek. 7:16) Shooshaqa cimeeyye ammanate roduuwinsara aliidire ikkitino gede assite diheddanno. Hatteentenni, tini allaalaasine ‘wolootu insa roortino gedenna’ insa kayinni woriidire ikkitino gede assite heddanno.—Fil. 2:3; Luq. 9:48.

⁹ Hanni 1894nni hanafe woradu aliidi laꞌꞌaancho ikke soqqaminoha Wolteri Torni lawishsha assine laꞌno. Roduu Torni konni garinni lowo diro soqqami gedensaanni, Niwu Yorkete Beeteelete irshi giddo lukkuwa towaatanno gede gaamami. Isi umosi kaffi asse laꞌꞌanni noota hedanno wote, “Koo bukicho. Naaxxatto gede assannoheri mayi no?” yee isonooto seejjannota coyiꞌrino. (Isa. 40:12-14; Isayyaasi 40:15 nabbawi. d) Addaho, tini shooshanqete hedooti!

10. Coyiꞌneemmo coyinninna assootinkenni shooshanqe leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁰ Coyiꞌneemmo coye. Wodaninkenni shooshaqoota ikkinummoro, coyiꞌneemmo coyi shooshanqe nooha ikkanno. (Luq. 6:45) Mannu ledo hasaambeemmo wote, ninkera qinaawinonkerenna qoossonke daafira calla dicoyiꞌneemmo. (Law. 27:2) Hatteentenni, roduuwinkehu danchu akatinsa daafira, assitino coyiranna dandoonsa daafira naandeemmonsa. (Law. 15:23) Assootenke. Shooshaqu Kiristaani tenne alame aana maccaha ikka dihasiꞌranno. Shota heeshsho heeꞌranno; hattono woꞌma lubbonsanni Yihowara soqqamate yee alame mishshanno looso nafa loosa digiwanno. (1 Xim. 6:6, 8) Duuchunkunni roore shooshanqe leellinsheemmohu hajajammummorooti. Songote giddo ‘albisa ikkitinorira hajajamatenna’ Yihowa dirijjite uyitannonke biddishsha maahoyye yine adhine harunsate shooshanqe hasiissanno.—Ibi. 13:17.

11. Shaqqillu tiro maatiro xawisi.

¹¹ Shaqqilleho yaa mayyaate? “Shaqqado”  yaanno qaali mannu daafira assaawanna woloota marara yitanno tiro afiꞌrino. Shaqqillu baxille leellinshanni doogga giddo mittoho; qoleno shaqqillu mararrotenna maarote ledo mitto goowaati. Qullaawu Maxaafi “shaqqillu noo mararro,” “shaqqillu noo [maaronna]” “shaqqillu noo baxilli” daafira kulanno. (Luq. 1:78; 2 Qor. 1:3; Fil. 1:8) Mittu maxaafi Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni mararro daafira coyiꞌranni togo yaanno: “[Tini mararro] qarramino manni daafira dadilla calla diꞌꞌikkitino. Qarra beeqqatenna wolootu heeshsho wole woyyino raga higge hadhanno gede assannore assate kakkayisanno akataati.” Shaqqillu mitore assine kaaꞌlinanni gede kakkayissanno wolqa afiꞌrino. Shaqqadu manchi wolootu heeshsho seekkanno gede kaaꞌlate kaꞌꞌanno.

12. Yesuusi woloota shaqqillunni mararannoha ikkinota leellishannohu maati? Shaqqillu isi ma assanno gede kakkayisinosi?

¹² Yesuusi shaqqille leellishinohu hiittoonniiti? Shaqqillu hedosinna assootesi. Yesuusi woloota shaqqillunni mararino. Isi jaalasi Maariyaaminna ledose noori rodiise Alaazaari reyenna wiꞌlitanna lai yannara, mannu albaanni ‘wiꞌlino.’ (Yoh. 11:32; Yohaannisi 11:33-35 nabbawi. e) Hakkiinnino mararannoha ikkino daafira, gunnittete qaaqqo kayisinte gede Alaazaarino reyotenni kayisino. (Luq. 7:11-15; Yoh. 11:38-44) Yesuusi shaqqillunni konne assasi, Alaazaari iimi heeshsho ragiꞌranno faro afiꞌranno gede assitinoha ikkara dandaanno. Hakkuyira albaannino ikkiro, Yesuusi isiwa gamba yiino manna ‘shaqqillunni mararino.’ Isi mararinonsa daafira “insara lowo coye rosiisa jammari.” (Marq. 6:34) Tenne assasi kulinonsa sokka maahoyye yite adhiturira heeshshonsa soorrite biddi assitannote! Yesuusi shaqqille leellishinohu mannaho dadille calla diꞌꞌikkino; shaqqillu woloota kaaꞌlate kaꞌꞌanno gede assinosi.—Mat. 15:32-38; 20:29-34; Marq. 1:40-42.

13. Yesuusi manna shaqqillunni coyishiishinohu hiittoonniiti? (Umi misile lai.)

¹³ Shaqqillunni coyiꞌrinore. Yesuusi wodanisi shaqqado ikkino daafira manna hakko iso hexxo mudhitinore shaqqillunni coyishiishino. Hawaariya Maatewoosi aante nooti Isayyaasi masaalo Yesuusi aana woꞌmitinota coyiꞌrino: “Cancanantino shomboqqo dihiiqqanno; xoara kaino heqicha dixoyissanno.” (Isa. 42:3; Mat. 12:20) Yesuusi lawishshu yaattonni cancanantino shomboqqo gede woy xoara kae noohu kurraazete heqichi gede ikkino manna jawaachishanno garinni coyiꞌrino. Isi “wodana hiiqqantinore sissate,” hexxo uyitanno sokka duduwino. (Isa. 61:1) ‘Daafurtinorinna duhu ayirrinonsari’ isiwa dagganno gede koyisinonsa; hattono ‘fooliishsho afidhannota’ kule jawaachishinonsa. (Mat. 11:28-30) Maganu soqqamaanosi, wole agurina alamete lao garinni “shiimaadda” yaano waagu noonsakkire labbannore nafa mararrotenni kaffi asse laꞌꞌannota Yesuusi harunsaanosi buuxxanno gede assino.—Mat. 18:12-14; Luq. 12:6, 7.

14. Mannaho shaqqadda ikkate maa assa dandiineemmo?

¹⁴ Yesuusi lawishsha harunsine shaqqille leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Shaqqillu hedonke. Shaqqille leellisha shota ikka hooggara dandiitanno; ikkirono, Qullaawu Maxaafi konne akata lossiꞌnammora amaalannonke. Baalunku Kiristaani uddiꞌranno gede kulloonnite haaro mannimma wido ikkitino akatta giddo mitte “godowinni mararate.” (Qol. 3:9; Qolasiyaasi 3:10, 12 nabbawi. f) Mannaho shaqqado ikkate maa assa dandaatto? Wodanakki halashshite fani. (2 Qor. 6:11-13) Mittu manchi hedosinna  dhiwinosire hasaaphannohe wote seekkite macciishshi. (Yaq. 1:19) Hedosi huwatate ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Isira iillinori anera iilloommeꞌꞌero, mayi macciishshamannoe? Hakkawote mannu maa assaera hasiꞌreemmo?’—1 Phe. 3:8.

15. Cancanantino shomboqqo woy xoara kaino heqichi gede ikkitinore kaaꞌlate maa assa dandiineemmo?

¹⁵ Shaqqillu assootenke. Shaqqillu mannu heeshsho, roorenkanni cancanantino shomboqqo woy xoara kaino heqichi gede ikkino manni heeshsho woyyeessate kaꞌneemmo gede assannonke. Togoo manna kaaꞌla dandiineemmohu hiittoonniiti? Roomu Sokka 12:15, “Wiꞌlitannori ledo wiꞌle” yitanno. Hexxo mudhitinorira roore hasiisannohu dawaro qola ikkikkinni noo gara huwante marara ikkitara dandiitanno. Qaaqqo shiidhu gedensaanni ammanate roduuwise sheshifachishshinoti mitte rodoo togo yitino: “Jaallaꞌya dagge wiꞌlansa umise lowo geeshsha sheshifachishshinoe.” Qoleno, mannaho danchare assine shaqqille leellisha dandiineemmo. Mini giddo mitore biddi assiꞌrate kaaꞌlo hasiissannoseti minaanna shiidhino rodoo nooni? Songote gambooshshe haꞌrate, soqqansho fulate, woy akimete minira haꞌrate hodhishshu kaaꞌlo hasiissannohu jawu rodii nooni? Kaaꞌlo hasiissannohura ammanate rodiinkera shaqqillunni shiimare nafa assa heeshshosi giddo lowo coye soorritara dandiitanno. (1 Yoh. 3:17, 18) Kayinni wolootaho shaqqille leellinsheemmoti duuchantenni roortino doogo, diinaggaawe sabbakate. Suwashshu wodani noonsa manni heeshsho seekkanno gede assitannoti tenne roortannoti wole doogo dino!

16. Dadillitinore mayine sheshifachisha dandiineemmo?

¹⁶ Shaqqillunni coyiꞌra. Wolootaho shaqqillu heeꞌrinkero, ‘dadillitinore sheshifachishannore coyiꞌneemmo.’ (1 Tes. 5:14) Togoo manna mayine sheshifachisha dandiineemmo? Insa daafira addinta assaambeemmota kulle jawaachisha dandiineemmo. Noonsaha dancha akatanna dandoonsa huwattanno gede godowinta naadano dandiineemmo. Qoleno, Yihowa Beettisiwa qole goshooshinonsa daafira isi albaanni lowo waagi noonsata qaagiissinammonsara dandiineemmo. (Yoh. 6:44) Yihowa ‘xissiisidhinonna’ “hexxo mudhitino” soqqamaanosi daafira lowo geeshsha assaawannota buuxinsammonsara dandiineemmo. (Far. 34:18) Shaqqillunni coyiꞌneemmo qaali shesho hasiissinonsarira hurre abbara dandaanno.—Law. 16:24.

17, 18. (a) Yihowa cimeeyye hoshshasi ma garinni amaddara hasiꞌranno? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

¹⁷ Yihowa cimeeyye geꞌreewosi shaqqillunni towaattara hasiꞌranno. (Looso 20:28, 29) Cimeeyye geꞌreewosi itisa, jawaachishanna baqqi baqqi assa insa halaafinate ikkitinota dea dihasiissannonsa. (Isa. 32:1, 2; 1 Phe. 5:2-4) Konni daafira, shaqqadu cimeessi Maganu geꞌreewi heeshsho illaallisate diwoꞌnaalanno; yaano umisi higge difushshanno woy insaneeto bushiishshe dhukinsa fajjannokkire assitara dixixxiiwanno. Hatteentenni, Yihowara noonsa baxillinni isira wolqansa assitu geeshsha soqqantanno yee ammananno; konni garinni insa hagiidhitanno gede assate woꞌnaalanno.—Mat. 22:37.

¹⁸ Yesuusi shooshanqenna shaqqille hiincineemmo wote, ayewoteno faalesi haꞌrate murciꞌne kaꞌneemmoti egennantinote. Aananno birxichira, baxisannoha Yesuusiha wole lame akata yaano worbimmanna wodanchate daafira ronseemmo.