Te mau orometua haapii etaeta. Te faaheporaa a te mau hoa. Te mau hiˈopoaraa e te rahiraa ohipa e titauhia ia rave no te haapiiraa. Mai te peu aita oe e au ra i te fare haapiiraa, e tumu iho â ïa. a Te parau ra te hoê taurearea o Rachel b te iˈoa:

 “Mea au na ˈu e haere i tahatai aore ra na muri i to ˈu mau hoa, ia tauturu i to ˈu na metua no te tunu i te maa e no te tamâ i te fare. Mea au aˈe na ˈu e haere i te mau vahi atoa, eiaha râ i te fare haapiiraa.”

 Mai te peu tera atoa to oe manaˈo, ua riro paha ïa ta oe tau haapiiraa mai te huru ra e ua tapeahia oe i te fare auri. Aita ˈtu ïa e ravea, maori râ ia faaoromai noa oe tae roa ˈtu i te hopea. E ravea anei râ ia taui rii oe i to oe manaˈo no nia i te fare haapiiraa?

 Ua ite anei oe? Ia faatupu oe i te hoê feruriraa maitai no nia i te fare haapiiraa, eita ïa oe e hiˈo faahou i te reira mai te hoê vahi o ta oe e faaoromai noa. E riro râ te reira ei ravea ia noaa mai te tahi toroa ta oe e faaohipa no te riro mai ei taata feruriraa paari.

 No te faatupu i te hoê feruriraa maitai no nia i te haapiiraa, a feruri i to muri nei mau manaˈo tauturu:

 Ta oe haapiiraa. Rahi atu oe i te haapii, rahi atu â oe i te noaa mai i te paari no te faaafaro i te mau fifi ta oe e farerei i te vahi raveraa ohipa e i roto i to oe oraraa. A ui ia oe iho: ‘Noa ˈtu aita vau e au ra i te fare haapiiraa, eaha te mau maitai ta ˈu e fanaˈo?’

 Aratairaa Bibilia: “A tapea maite i te paari mau e te aravihi ia feruri.”—Maseli 3:21.

 Ta oe i matau noa na i te rave. E tauturu te fare haapiiraa ia oe ia faaohipa maitai i to oe taime, ia haavî ia oe iho e ia au roa oe e rave i te ohipa. E mau aravihi teie hinaarohia ia riro mai oe ei taata paari. A ui ia oe iho: ‘E nafea te mea ta ˈu e haapii ra e tauturu mai ai ia haavî ia ˈu iho e ia rave maitai i te ohipa? E nafea vau e haamaitai atu â i roto i tera mau tuhaa?’

 Aratairaa Bibilia: “E faufaa noa te noaa ia ravehia te mau huru ohipa rohirohi atoa.”—Maseli 14:23.

 To oe huru i nia ia vetahi ê. Ia haamatau oe i te paraparau ia vetahi ê, e tauturu te reira ia oe ia faaite i te aumihi e ia faatura ia ratou. Te parau ra Joshua, te hoê taata apî: “Te haapiiraa e nafea ia paraparau i te hoê taata, e tuhaa faufaa te reira mai te haapiiraa i te aai e te ihi. E faufaahia oe i te mau mahana atoa.” A ui ia oe iho: ‘Mea nafea te fare haapiiraa i te tautururaa ia ˈu ia tauaparau maite ia vetahi ê, oia atoa i te feia mea ê to ratou taere e to ratou huru feruriraa i to ˈu?’

 Aratairaa Bibilia: “A tapi i te parahi hau noa e te taata atoa.”—Hebera 12:14.

 To oe a muri aˈe. E tauturu te fare haapiiraa ia oe ia ite i roto i teihea tuhaa mea aravihi roa oe a haamau atu ai i te mau fa e tano no oe. Te parau ra Brooke, te hoê taurearea: “Mai ia ˈu, e nehenehe atoa oe e fanaˈo i te tahi faaineineraa i roto i te hoê tuhaa taa maitai. Ia noaa mai ta oe parau tuite, ua ineine atoa ïa oe no te rave i te ohipa.” A ui ia oe iho: ‘Ia oti ta ˈu tau haapiiraa, eaha te ohipa ta ˈu e rave? Eaha te faaineineraa ta ˈu e maiti ia noaa mai te hoê ohipa?’

 Aratairaa Bibilia: “E haamanaˈo maitai i te eˈa i haerehia e to avae.”—Maseli 4:26, Te Bibilia Moˈa ra.