Mea au na Iehova i te haapii i to ˈna nunaa. No reira ua haamau ta ˈna faanahonahoraa te tahi mau haapiiraa no te faaineine i te mau piahi no te rave maite i ta ratou hopoia. Te vai ra te Haapiiraa no te feia poro i te parau apî oaoa o te Basileia (EER). I teie mahana, aita te faanahonahoraa a te Atua e haapao noa tei haapiihia oia atoa râ te mau faanahoraa ravehia ia tere maite teie mau haapiiraa Kerisetiano. Maoti te reira e maitaihia te mau taeae haapii e te mau piahi. E nafea ïa ta outou mau ô e tauturu atu?

 E rave rahi matahiti i te faaohiparaahia te mau piha a te Basileia e piha tairururaa no te mau haapiiraa Kerisetiano. Aita i maoro aˈenei, ua hamanihia aore ra ua faaapîhia te tahi mau paturaa no teie mau haapiiraa. No te aha? E hiˈopoa anaˈe e toru tumu.

 E hinaaro-rahi-hia te tauturu. Ua faataa te taeae Christopher Mavor, mero tauturu i te Tomite taviniraa (Tino aratai): “E rave rahi amaa tei tapao e te hinaaro-rahi-hia i te tauturu i roto i te tuhaa fenua. Ei hiˈoraa, i 2019 ua faaite te amaa no Beresilia e hinaarohia hau atu 7 600 piahi no roto mai i te Haapiiraa (EER) no te tauturu i roto i ta ratou tuhaa fenua.” Ia au i te amaa no Marite, e hinaaro-rahi-hia te mau pionie aravihi no te haapii ia vetahi ê ia poro i roto i te pororaa taa ê faanahohia i roto i te mau oire rarahi, te pororaa i te mau uahu e te fare tapearaa. E hinaaro-atoa-hia te mau taeae no te rave i te ohipa i roto i te Tuhaa haapao i te paturaa tiaauhia e to ratou amaa e i roto i te Tomite tuatiraa e te fare maˈi. E nehenehe te mau piahi no te Haapiiraa (EER) e tauturu i roto i teie mau tuhaa.

 Mea rahi te mau aniraa no te Haapiiraa (EER). E rave rahi pionie tei faatae i ta ratou aniraa no te apiti i te Haapiiraa (EER), aita râ ta ratou mau amaa i nehenehe e farii i te taatoaraa. Ei hiˈoraa, i te matahiti hoê ua faataehia tau 2 500 aniraa i te amaa no Beresilia, e 950 noa râ pionie tei fariihia no te mea aita e navai te mau paturaa e vahi haapiiraa no te farii ia ratou pauroa.

 Vahi nohoraa au maitai. Ia apiti anaˈe te mau pionie i te Haapiiraa (EER) i roto i te mau piha a te Basileia aore ra piha tairururaa e pinepine ratou i te noho i te fare o te mau taeae e tuahine. Mea tano paha teie faanahoraa no te mau fenua aita e rave pinepinehia teie haapiiraa i te mau matahiti atoa. Eita râ e tano no te mau fenua e faatupuhia teie haapiiraa e rave rahi taime i roto i te matahiti. No reira ïa, ua fanaˈohia te mau vahi nohoraa au maitai piri i te vahi haapiiraa.

 No te patu aore ra faaapî hoê noa piha haapiiraa oia atoa te mau vahi nohoraa no 30 piahi e te mau taeae haapii, e titauhia tau mirioni tara Marite no te mau haamâuˈaraa ia au i te mau fenua.

 No te faatupu i teie mau haapiiraa pinepine e maitihia te tahi vahi i rapaeau i te mau oire rarahi, aita e rahi te maniania e e mea fatata te mau ravea faautaraa taata. Te mau vahi iho â râ mea rahi te mau taeae e tuahine o te nehenehe e tauturu no te atuaturaa e te tere-maite-raa o teie mau haapiiraa.

 Ua faanahohia te tahi mau piha no te vairaa buka, no te haapiiraa, no te matini roro uira, no te matini neneiraa e no te tahi atu mau tauihaa. Ua faataa-atoa-hia hoê vahi tamaaraa no te mau piahi e te mau taeae haapii e te tahi atu vahi no te faaetaetaraa tino e no te faafaaearaa.

 Ua faanaho-maitai-atoa-hia te mau piha haapiiraa. Te na ô ra Troy, taeae rave ohipa i te Tuhaa o te paturaa tiaauhia e te pu rahi i Warwick, New York: “Ua ani matou te manaˈo o te mau taeae no te Tuhaa o te mau haapiiraa Kerisetiano no te hamani i te tahi mau piha haapiiraa au maitai no te mau piahi. Ua horoa teie mau taeae te mau faaueraa no nia i te faito e te faanahoraa o te mau piha, oia atoa no nia i te mori, te taoˈa haapuairaa reo e video.” No nia i te mau tauihaa faaohipahia no te haapuai reo, te na ô ra Zoltán, taeae haapii (EER) i Honegeria: “I te haamataraa, aita ta matou taoˈa haapuai reo, pinepine ïa matou i te ani i te mau piahi ia paraparau ma te reo puai. I teie nei râ aita tera fifi faahou, no te mea te vai ra te mau taoˈa haapuai reo i nia i te iri papairaa a te mau piahi.”

 Eaha te manaˈo o te mau taeae haapii e piahi no nia i te faanahoraa i ravehia? Ua parau Angela, piahi (EER) i Palm Coast, Florida i Marite: “Mea au roa te vahi e te mau faanahoraa mai te piha haapiiraa e to matou mau piha taotoraa, e nehenehe ïa matou e tiatonu i nia i ta matou haapiiraa.” Mea au roa na te taeae haapii i Honegeria, o Csaba te iˈoa, te mau taime tamaaraa e te mau piahi. Ua parau o ˈna: “Pinepine te mau piahi e faaite mai i to ratou huru e tupuraa. I reira ïa matou e ite atu â no nia ia ratou e e faatano i te haapiiraa ia au i to ratou mau hinaaro.”

 Ua taa i te mau piahi e taeae haapii e haamaitairaa tera mau faanahoraa no ô mai i to tatou “Orometua Rahi roa ˈˈe,” o Iehova. (Isaia 30:20, 21) Ua parau te hoê tuahine no Philipino, o tei haere i te Haapiiraa (EER) faatupuhia i roto i te hoê paturaa faaapîhia: “Te haapapu ra teie mau faanahoraa e ere noa matou i te piahi, ei manihini taa ê no Iehova ra. E hinaaro o ˈna ia oaoa noa matou a haapii maite ai i ta ˈna Parau.”

 Maoti ta outou mau ô, e nehenehe ïa e patu, faaapî e atuatu i te mau paturaa no teie mau haapiiraa. E rave rahi mau ô tei pûpûhia i nia ia donate.dan124.com. Te haamauruuru roa nei matou ia outou no te mau ô pûpûhia ma te aau horoa noa.