“Gacino naatussi qoppidi paabirkkan giigissiyo maattay aayee xanttaa maattaara issi mala gidenna” giidi maaretissiyageetubaa yootiya issi xuufee qonccissees. Hegawu issi gaasoy, aayee xanttaa maattay gacino naatu hanotaadan etawu koshshiyo qommuwawu laamettanaadan bollay oottana danddayiyo abbe deꞌiyogaa gidiyogaa.

 Hagaa qoppa: Naati xanttaa xammiyogaa doommoosappe doommidi wurssana gakkanaashin aayee maattaa qommoy laamettees. Biron xammiyogaa doommiyo heeran he maattay daroo protinee, baytaaminee, maaddineenne haattay deꞌiyogaa gidees, shin guyyeppe he maattay daro modhdhoy deꞌiyogaa gidees; hegee naꞌay gazddanaadan oottees. Naꞌaa layttaanne dichchaa xekkaa maaraadan aayee xanttaa maatta hanotaykka laamettees.

 Aayee xanttaa maattan deꞌiya melatonin geetettiyagaa mala hormoneti qammi qammi keehi gujjoosona, hara hormoneti qassi gallassi gallassi gujjoosona. He dumma dumma hormoneti gallassaa hanotaadan naꞌay xiskkanaadan woy beegottidi deꞌanaadan oottoosona; hegee he gacino naꞌay denddiyonne xiskkiyo wodiya eri eri baanaadan maaddees.

 Naꞌi yeletti simmin deꞌiya amarida koyro gallassatun aayee xanttaappe hanggaaraa geetettiya adilꞌꞌe milatiya maattay kiyees. Hanggaray gaaccettanawu daro metenna; qassi bollawu maaddiya darobata ba giddon oyqqi uttiis; yaatiyo gishshawu, gacino naꞌaa uluwan deꞌiya keehi guutta ganjjiyan haniyabay he naꞌaa keehi maaddees. Harggee sohuwara qohana danddayiyo he gacino naꞌaa naaganawu hanggaray keehi maaddees. Hegaa bollikka, hegee he gacino naꞌi sheeshshawu uttanaadan maaddees; hegee qassi A ganjjee geeyanaadan maaddees.

 Yelettida naatu hanotay ayba gidikkokka, ubbaa eti mentte gidikkokka, xammiyageeti gujjido payduwan xanttaa maattaa yesoykka gujji gujji biyo gishshawu, etawu koshshiyagaa keena xanttidaana gaada aayyiya hirggana koshshenna.

 Ne qofay aybee? Keehi malaaliya ogiyan giigida aayee xanttaa maattay lodda laamiyan yiidabeeyye? Woy hegaa giigissiday deꞌii?