Xoossaa sunttay Yihoowa; he sunttaa birshshettay “Hananaadan Oottees” giyoogaa. Yihooway ubbaa danddayiya Xoossaa; qassi i ubbabaa medhiis. I koyidobaa aybanne oottiyo wolqqay awu deꞌees.

Ibraawettuwan, Xoossaa sunttay oyddu pitaletun xaafettiis. Inggilizettuwan, he pitaleti YHWH woy JHVH geetetti xaafettoosona. Koyro Ibraawettuwan xaafettida Geeshsha Maxaafan, Xoossaa sunttay 7,000 gidiya sohuwan deꞌees. Kumetta saꞌan deꞌiya asay Yihoowa sunttaa bantta qaalan meezetido dumma dumma ogiyan xeesees.

▸ SHem. 1, mentto 15

Geeshsha Maxaafay Xoossaagaa; shin i asan xaafissiis. Hegee issi aaway ba naꞌaa dabddaabbiyaa xaafissiyoogaa mala. Xoossay ba qofaa Geeshsha Maxaafaa xaafeti xaafanaadan ba geeshsha ayyaanaa baggaara kaalettiis. Xoossaa ayyaanay eta dumma dumma ogiyan kaalettiis; eti issi issitoo ajjuutaa woy aymuwaa beꞌanaadan, qassi beꞌidoogaa xaafanaadan oottiis.

▸ SHem. 2, mentto 5

Hageeti loꞌꞌobaa kuuyanaadan nuna maaddiya Geeshsha Maxaafaa timirtteta. Leemisuwawu, “Iita laggetettai lo77o hanotettaa moorees” giya Geeshsha Maxaafaa maaray nu laggeti nuuni loꞌꞌo woy iita gidanaadan oottana danddayiyoogaa tamaarissees. (1 Qoronttoosa 15:33) Qassi, “Asi ba zeriyoogaa zaarettidi cakkana” giya Geeshsha Maxaafaa maaray, nuuni oottiyoobay nu bolli issibaa kaalettiyoogee attennaagaa yootees.—Galaatiyaa 6:7.

▸ SHem. 2, mentto 2

Hagee Xoossaappe yiya kiita. Hegee Xoossaa sheniyaa, kandduwaara gayttida timirttiyaa, azazuwaa woy pirddaa qonccissiyaaba gidana danddayees. Sinttappe hananabaa qonccissiya kiitaa gidanawukka danddayees. Polettida daro hiraagati Geeshsha Maxaafan deꞌoosona.

▸ SHem. 2, mentto 13

Masiyaa xeelliyaagan odettida daro hiraagati Yesuusan polettidosona. “ Masiyaa Xeelliyaagan Odettida Hiraagata” giya saaxiniyaa xeella.

▸ SHem. 2, mentto 17, tohossa qofaa.

Yihooway saꞌaa, a siiqiya asay deꞌiyo gannate gidana mala medhiis. A halchoy laamettibeenna. Mata wode, Xoossay iitatettaa xayssananne ba asawu merinaa deꞌuwaa immana.

▸ SHem. 3, mentto 1

Seexaanay Xoossaa bolli makkaliyoogaa doommida kiitancha. I Yihoowaara eqettiyo gishshawu, Seexaanaa geetettees; hegaa birshshettay “Eqettiyaagaa” giyoogaa. I Dabloosakka geetettees; hegaa birshshettay “Sunttaa Mooriyaagaa” giyoogaa. I hegaadan geetettidoy Xoossaa xeelliyaagan worddobaa yootiyo gishshataassanne asaa balettiyo gishshataassa.

▸ SHem. 3, mentto 4

Yihooway saꞌaa medhanaappe daro wodiyaa kasetidi kiitanchata medhiis. Eti saluwan deꞌana mala merettidosona. Kiitanchati daro miilooniyan qoodettoosona. (Daaneela 7:10) Etayyo sunttaynne dumma dumma eeshshay deꞌees; qassi ammanettida kiitanchati asay etawu goynnana koyido wode bantta huuphiyaa kawushshiyo gishshawu goynnenna mala diggidosona. Eta maataynne etawu imettida oosoy dumma dumma. He oosotuppe amaridaageeti Yihoowa araataa sinttan oottiyoogaa, awu kiitettiyoogaa, saꞌan deꞌiya a ashkkarata naagiyoogaanne kaalettiyoogaa, a pirdday polettanaadan oottiyoogaanne sabbakiyo oosuwaa maaddiyoogaa. (Mazamure 34:7; Ajjuutaa 14:6; 22:8, 9) Sinttappe, eti Armmageedoona olan Yesuusaara issippe olettana.—Ajjuutaa 16:14, 16; 19:14, 15.

▸ SHem. 3, mentto 5; SHem. 10, mentto 1

Nuuni Yihoowaara woy a sheniyaara maayettenna aybanne qoppiyoobay woy oottiyoobay nagara. Nagaray nuuni Xoossaara medhido dabbotaa mooriyo gishshawu, eriiddi nagaraa oottennaadan nuna maaddiya higgiyaanne maaraa i nuussi immiis. Yihooway koyro ubbabaa wottiyoobi baynna hanotan medhiis; shin Addaameenne Hewaana Yihoowayyo azazettennan ixxido wode, eti nagarancha gididosona. Eti ceeggidi hayqqidosona; qassi nuuni Addaameppe nagaraa laattido gishshawu, ceeggoosinne hayqqoos.

▸ SHem. 3, mentto 7; SHem. 5, mentto 3

Hagee Seexaanaa alamiyaanne iitatettaa ubbaa xayssiyo Xoossaa olaa.

▸ SHem. 3, mentto 13; SHem. 8, mentto 18

Xoossaa Kawotettay Yihooway saluwan essido ayso. Yesuus Kiristtoosi he Kawotettaa Kawo gididi haariiddi deꞌees. Yihooway he Kawotettaa baggaara iitatetta ubbaa sinttappe xayssana. Xoossaa Kawotettay saꞌaa haarana.

▸ SHem. 3, mentto 14

Xoossay ubbabaa medhanaappe kase Yesuusa medhiis. Yihooway Yesuusi ubba asawu hayqqanaadan saꞌaa kiittiis. Yesuusi hayqqi simmin, Yihooway a hayquwaappe denttiis. Yesuusi Xoossaa Kawotettaa Kawo gididi haꞌꞌi saluwan haariiddi deꞌees.

▸ SHem. 4, mentto 2

Geeshsha Maxaafay Masee yaana wodiyaa kasetidi yootiis. Hegee 69too laappun layttaa wurssettaana; hegeekka 455 K.K. doommidi, 29 M.Ln polettiis.

Hegee 29 M.Ln polettidoogaa waati eriyoo? He wodee, Parsse Kawuwaa Arxxekssiisi “Yerusalaame katamai bottokonettanaunne keexettanau” 455 K.K. azazido wode doommiis. (Daaneela 9:25; Nahimiyaa 2:1, 5-8) Nuuni 455 K.K. doommidi 483 layttaa (69 x 7) qoodikko, 29 M.Ln wurees. He layttay Yesuusi xammaqettidonne Mase gidido laytta!—Luqaasa 3:1, 2, 21, 22.

 He hiraagay 483 layttay poletti simmin, hara laappun layttaabaakka yootees. He laappun layttatu gina shaahuwan, 33 M.Ln Masiyaa asay worana, qassi laappun layttaa wurssettan, 36 M.L. doomettan, Xoossaa Kawotettaa mishiraachoy Ayhudatu xallaassa gidennan, saꞌan deꞌiya asaa ubbawu odettana.—Daaneela 9:24-27.

▸ SHem. 4, mentto 7

Geeshsha Maxaafay Xoossaa Yihooway Medhidaagaa gidiyoogaanne hara ubbabaappe kase Yesuusa medhidoogaa tamaarissees. (Qolasiyaasa 1:15, 16) Yesuusi Ubbaa Danddayiya Xoossa gidenna. I bana Xoossaa lagge mule gi erenna. SHin i, ‘Taappe Aaway darees’ yaagiis. (Yohaannisa 14:28; 1 Qoronttoosa 15:28) Gidikkokka, issi issi haymaanooteti Sillaasiyaabaa, hegeekka issi Xoossaa giddon, Aaway, Naꞌaynne xillo ayyaanay deꞌoosona giidi tamaarissoosona. “Sillaasiyaa” giya qaalay Geeshsha Maxaafan baawa. Hegee worddo timirtte.

Geeshsha ayyaanay Xoossay koyidobaa oottanawu goꞌettiyo ayfiyan beettenna a wolqqa. Leemisuwawu, beni Kiristtaanetun ‘geeshsha ayyaanay kumiis’; qassi Yihooway, “Taani asa ubbaa bolli ta Ayyaanaa gussana” yaagiis.—Oosuwaa 2:1-4, 17.

▸ SHem. 4, mentto 12; SHem. 15, mentto 17

Tumu Kiristtaaneti Xoossawu goynniyo wode masqqaliyaa goꞌettokkona. Aybissi?

1.  Worddo haymaanootee masqqaliyaa beniisappe doommidi goꞌettees. Beni, masqqalee merettidabawu goynniyoogaaranne yeliyoogaara gayttida eeqa goynuwawu goꞌettiyooba. Yesuusi hayqqi simmin 300 layttaa giddon, Kiristtaaneti goynnanawu masqqaliyaa goꞌettibookkona. Takkidi, Rooma Kawuwaa Qosxxenxxinoosi masqqaliyaa Kiristtaanetu malaata oottiis. He malaatay Kiristtaane ammanuwaa asay dosanaadan oottanawu goꞌettidoba. Masqqaliyaa Yesuus Kiristtoosaara gattiyaabi aybinne baawa. Niwu Katolik Insaykilopidiya giyo maxaafay, “Masqqalee Kiristtaane ammanuwaappe kase wogankka Kiristtaanetubaa gidenna hara wogankka deꞌiyaaba” yaagees.

2.  Yesuusi hayqqidoy masqqaliyan kaqettidi gidenna. “Masqqaliyaa” geetettidi birshshettida Giriiketto qaalay  “sitta mittaa,” “tuussaa,” woy “mittaa” giyoogaa. Ze Kampaniyen Baybil giyo maxaafay, “[Ooratta Maachay] xaafettido Giriikettuwan ubba naaꞌꞌu mittaa bessiyaabi aybinne baawa” yaagees. Yesuusi kaqettidi hayqqidoy sitta mittaana.

3.  Yihooway nuuni goynniyo wode misiliyaa woy hegaa malabaa goꞌettanaadan koyenna.—Kessaabaa 20:4, 5; 1 Qoronttoosa 10:14.

▸ SHem. 5, mentto 12

Yesuusi ba hayquwaa hassayana mala ba erissiyo ashkkarata azaziis. Israaꞌeelati Paasikaa Baalaa Niisaana 14n bonchiyoogaadan, etikka layttan layttan he gallassi bonchoosona. Yesuusa ashuwaanne suuttaa leemiso gidida oyttaynne woynee Godaa Kahuwaa bonchiyo wode yuuyees. Saluwan Yesuusaara haaranaageeti oyttaa moosonanne woyniyaa uyoosona. Saꞌan merinawu deꞌanawu hidootiyaageeti Yesuusa Hayquwaa Hassayiyo Baalaa bonchoosona; shin oyttaa mookkonanne woyniyaa uyokkona.

▸ SHem. 5, mentto 21

“SHemppuwaa” geetettida Ibraawettonne Giriiketto qaalay Geeshsha Maxaafan (1) asa, (2) mehiyaa doꞌaa, woy (3) asa woy mehiyaa deꞌuwaa bessiyaaba. Kaallidi deꞌiya leemisota beꞌa:

• Asa. Nohe wode ‘amarida hosppun asati [“shemppoti,” NW] haattaappe attidosona.’ (1 PHeexiroosa 3:20) Ha xiqisiyan “shemppo” geetettidaageeti asata; hegeetikka Nohanne a machiyo, eta attuma naatanne naata machota.

• Mehiyaa doꞌaa. “Xoossai hegaappe guyyiyan hagaadan yaagidi haasayiis; ‘Paxa de7iya dumma dumma meretati [“shemppoti,” NW] haattan darona; kafoikka sa7aappe bollaaranne salo gufanttuwaappe garssaara paallo’ yaagiis. Xoossai hegaappe guyyiyan hagaadan yaagidi haasayiis;  ‘Paxa de7iya meretati [“shemppoti,” NW] bantta qommuwan qommuwan: meheti, biittaara gooshettiya meretatinne do7ati bantta qommuwan qommuwan biittaa bollan kiyona’ yaagiis; yaagin haniis.”—Doomettaabaa 1:20, 24.

• Asaa, mehiyaa woy doꞌaa deꞌuwaa. Yihooway Muusa, ‘Nena [“ne shemppuwaa,” NW] woranawu koyida asati ubbay hayqqiichidosona’ yaagiis. (Kessaabaa 4:19) Yesuusi saꞌan deꞌiyo wode, “Taani dorssaa loitta heemmiyaagaa; dorssaa loitti heemmiyaagee he dorssatu gishshau haiqqees [“ba shemppuwaa immees,” NW]” yaagiis.—Yohaannisa 10:11.

  Qassi issi asi issibaa ba “kumetta shemppuwaappe” oottees giyoogee ba dosan bawu deꞌiya wolqqa ubban oottees giyoogaa. (Maatiyoosa 22:37; Zaarettido Wogaa 6:5) Hayqqida asay woy anhay hayqqida shemppo geetettana danddayees.—Qoodaabaa 6:6; Hagga 2:13.

▸ SHem. 6, mentto 5; SHem. 15, mentto 17

Geeshsha Maxaafan “ayyaanaa” geetettidi birshshettida Ibraawettonne Giriiketto qaalay dumma dumma gidana danddayees. SHin he qaalay darotoo asawu beettennabaa, leemisuwawu carkkuwaa woy asaynne mehee siiriyaara shemppiyo shemppuwaa qonccissees. Ha qaalay ayyaana meretatanne Xoossaa wolqqa gidida geeshsha ayyaanaakka qonccissees. Issi uri hayqqi simmin, appe shaahettidi deꞌiyaabi deꞌees giidi Geeshsha Maxaafay tamaarissenna.—Mazamure 104:29; Maatiyoosa 12:43; Luqaasa 11:13.

▸ SHem. 6, mentto 5; SHem. 15, mentto 17

Gaannabiyaa giyoogee Yerusalaame matan asay buuraa xuuggiyoonne oliyo zanggaaraa suntta. Yesuusi saꞌan deꞌiyo wode mehee woy asi he zanggaaran olettidi taman xuugettiyoogaa bessiya naqaashi baawa. Hegaa gishshawu,  Gaannabee hayqqida asi merinawu taman xuugettiyo, asi beꞌenna sohon deꞌiyaaba gidenna. Yesuusi Gaannabiyan olettiya asaabaa yootiyo wode, eti merinawu xayanaagaa yootiis.—Maatiyoosa 5:22; 10:28.

▸ SHem. 7, mentto 20

Ha woosay Yesuusi ba erissiyo ashkkarati woygi woossanaakko tamaarissido woosa. Nu Aawawu giyo woosaa woy Yesuusi tamaarissido woosaa geetettidikka xeegettees. Leemisuwawu, Yesuusi nuuni hagaadan woossanaadan tamaarissiis:

• “Ne geeshsha sunttai anjjetto”

  Yihooway ba sunttaa worddo ubbabaappe geeshshanaadan woossoos. Saluwan gidin saꞌan deꞌiya ubbay Xoossaa sunttaa bonchana koshshiyoy hegaassa.

• “Ne kawotettai yo”

  Xoossaa Kawotettay Seexaanay haariyo iita alamiyaa xayssanaadan, ha saꞌaa haaranaadaaninne saꞌaa gannate oottanaadan woossoos.

• “Ne shenee . . . sa7ankka hano”

  Yihooway asaa medhiyo wode qoppidoogaadan, wottiyoobi baynna azazettiya asay Gannatiyan merinawu deꞌanawu, Xoossay saꞌawu halchidobay polettanaadan woossoos.

▸ SHem. 8, mentto 2

Yihooway asaa nagaraappenne hayquwaappe ashshanawu wozuwaa giigissiis. Wozoy Addaameppe halida wottiyoobi baynna asaa deꞌuwaa zaaridi demmanawunne asay Yihoowa dabbo gidennaadan oottidabaa zaarettidi giigissanawu maaddiyaaba. Yesuusi nagarancha asa ubbawu hayqqanaadan Xoossay a saꞌaa kiittiis. Yesuusi hayqqido gishshawu, ubba asay merinaa deꞌuwaa demmananne nagaraappe geeyana danddayees.

▸ SHem. 8, mentto 21; SHem. 9, mentto 13

Xoossay ba Kawotettaa 1914n essanaagaa Daaneela shemppo 4y yootees.

Hiraagaa: Yihooway qanxxettida wogga mittaa Kawuwaa Naabukadanaxoori aymuwan beꞌanaadan oottiis. He durumay “laappun laittai” woy wodee aadhanaashin aacenna mala birataappenne nahaasiyaappe oosettida sanssalatan qashettidoogaakka aymuwan beꞌiis. Hegaappe simmin, he mittay aacana.—Daaneela 4:1, 10-16.

He hiraagay nena waati maaddii? He mittay Xoossaa haaruwaa bessiyaaba. Yihooway daro wodiyawu, Israaꞌeela deriyaa haariya kawoti Yerusalaamen kawotanaadan oottiis. (1 Hanidabaa Odiya 29:23) SHin he kawoti ammanettennan aggidosona; yaatin eta haaroy xayiis. Yerusalaame katamay 607n K.K. xayiis. “Laappun laittai” woy wodee doommidoy he wodiyaana. (2 Kawotu Maxaafaa 25:1, 8-10; Hizqqeela 21:25-27) Yesuusi, “Aihuda gidenna asai bantta wode polettana gakkanaashin, Yerusalaame katamaa yedhdhana” yaagidi yootido wode ‘laappun layttaabaa’ woy wodiyaabaa yootiis. (Luqaasa 21:24) Hegaa gishshawu, “laappun laittai” woy wodee Yesuusi saꞌan deꞌiyo wode polettibeenna. Yihooway “laappun laittai” woy wodee polettiyo wode issi Kawuwaa sunttanaagaa yootiis. Ha ooratta Kawuwaa, Yesuusa haaroy saꞌan deꞌiya asa ubbay merinawu keehi anjjettanaadan oottana.—Luqaasa 1:30-33.

“Laappun laittai” woy wodee ay keenee? “Laappun laittai” woy wodee 2,520 layttaara lagge. Nuuni 607 K.K. doommidi 2,520 layttaa qoodikko 1914n wurees. Hegee Yihooway Mase gidida Yesuusa Xoossaa Kawotettaa Kawo oottidi saluwan kawoyido wode.

 SHin 2,520 giyo paydoy awuppe yiidabee? Geeshsha Maxaafay heezzu layttanne baggay woy heezzu wodenne baggay 1,260 gallassaara lagge gidiyoogaa yootees. (Ajjuutaa 12:6, 14) Hegaa gishshawu, “laappun laittai” hegawu naaꞌꞌu kushe woykko 2,520 gallassa. Qassi “issi gallassaayyo issi laittaa” qoodaa maaran 2,520 gallassay 2,520 layttaara lagge.—Qoodaabaa 14:34; Hizqqeela 4:6

▸ SHem. 8, mentto 23

Geeshsha Maxaafay kiitanchatu halaqa gididay issuwaa xalla gidiyoogaa yootees; a sunttaykka Mikaaꞌeela.—Daaneela 12:1; Yihudaa 9.

Mikaaꞌeeli Xoossaa olanchata gidida ammanettida kiitanchata Kaalettiyaagaa. Ajjuutaa 12:7y, “Mikaa7eeli ba kiitanchchatuura issippe miimminttiyaara olettiis” yaagees. Xoossaa olanchata Kaalettiyaagee Yesuusa gidiyoogaa Ajjuutaa maxaafay yootees; hegaa gishshawu, Mikaaꞌeeli Yesuusawu hara suntta.—Ajjuutaa 19:14-16.

▸ SHem. 9, mentto 4

Ha qofay Xoossaa Kawotettay Seexaanaa alamiyaa xayssanaappe kase, gitabay hanana wodiyaa qonccissiyaaba. Geeshsha Maxaafan ‘wodiyaa wurssettaa’ qassi ‘asa Naꞌaa yuussaa’ geetettidi kasetidi odettida wodeekka hegaara issi mala. (Maatiyoosa 24:3, 27, 37) ‘Wurssetta gallassay’ Xoossaa Kawotettay saluwan haariyoogaa doommido 1914n doommidi, Seexaanaa alamee xayiyo Armmageedoona olaa wode wurees.—2 Ximootiyoosa 3:1; 2 PHeexiroosa 3:3.

▸ SHem. 9, mentto 5

Xoossay hayqqida uraa hayquwaappe denttiyoogee dendduwaa geetettees. Geeshsha Maxaafay uddufun dendduwaabaa yootees. Eelaasi, Elssaꞌi, Yesuusi, PHeexiroosinne PHawuloosi ubbatikka hayqqida asata denttidosona. He maalaalissiyaabati hanana danddayidoy Xoossaa wolqqaana. Yihooway ‘wordduwaakka xilluwaakka’ saꞌan deꞌanaadan hayquwaappe denttanawu qaalaa geliis. (Oosuwaa 24:15) Geeshsha Maxaafay saluwaa deꞌuwawu denddiyoogaakka yootees. Hagee Yesuusaara saluwan deꞌanaadan Xoossay doorido woykko ayyaanan tiyido asati denddiyo wode haniyaaba.—Yohaannisa 5:28, 29; 11:25; Piliphphisiyuusa 3:11; Ajjuutaa 20:5, 6.

▸ SHem. 9, mentto 13

Iita ayyaana ooso giyoobi shareechiya woy kaayiya uri gattin daydanttatuura gayttanawu maliyo iita meeze. Iita ayyaana oosuwaa oottiya asati hegaa oottiyoy, asa ayyaanay aawu hayqqi simmin ayfiyan beettenna wolqqaama mereta gidees giyo worddo timirttiyaa ammaniyo gishshataassa. Daydanttati asay Xoossawu azazettennaadan oottanawukka maloosona. Xoolinttiyaa qoodiyoogee, kaayiyoogee, bitiyoogeenne shareechiyoogee iita ayyaana ooso. Hegaara gayttida maxaafati, maxeeteti, pilimeti, muuziqati, biiduwaa kaassati, qassi kaayanawu, woy iita ayyaana oosuwaa oottanawu maaddiya misileti qohennaba woy ufayssiyaaba milatoosona. Baliyaara gayttida daro meezee leemisuwawu, issi uri hayqqido gallassaa bonchiyoogee, hayqqida urawu yarshshiyoogeenne anhaa naagiiddi aqiyoogee daydanttatuura gayttanaadan oottiyaaba. Asay darotoo daydanttatu maaduwaa demmanawu maliyo wode jallissiyaabaa goꞌettees.—Galaatiyaa 5:20; Ajjuutaa 21:8.

▸ SHem. 10, mentto 10; SHem. 16, mentto 4

Yihooway Ubbaappe Wolqqaama Xoossaa; saluwaa saꞌaa medhiday a. (Ajjuutaa 15:3) I ubbabawu Godanne ba medhidobaa haaranawu kumetta maatay deꞌiyoogaa. (Mazamure 24:1; Isiyaasa 40:21-23; Ajjuutaa 4:11) Ba medhido ubbabawu i higgiyaa kessiis. Haarana mala harata sunttiyo maataykka Yihoowassi deꞌees. Nuuni Xoossaa siiqiyo wodenne ayyo azazettiyo wode a haaruwawu exatoos.—1 Hanidabaa Odiya 29:11.

▸ SHem. 11, mentto 10

Hagee yelettibeenna naꞌi eriiddi hayqqanaadan oottiyoogaa. Hegee daafabaa gaasuwan woy qoppennan bolla giddon merettida harabaa gaasuwan haniyaaba gidenna. Naꞌi uluwan attoosappe doommidi, aayee bollaa shaaho gidennan, i ba huuphe hara asa.

▸ SHem. 13, mentto 5

Hagee hara asappe woy minjji wottidoogaappe kumetta suuttaa woy suuttawu oyddu waanna kifiletuppe issuwaa sahettiya urawu immiyo akkamo hiilla. Suuttawu oyddu waanna kifileti pilazimaa, zoꞌo suuttaa seeleta, bootta suuttaa seeletanne piletileeteta.

▸ SHem. 13, mentto 13

Geeshsha Maxaafay “seeraa” giyoobay qixaate xalla bessiyaaba gidenna. Nuuyyo seeray immettiyo wode loohoos, tamaaroos, qassi akeekibeennabaa akeekoos. Yihooway seeriyoogeeta mule borenna woykko qohiyaabaa oottenna. (Leemiso 4:1, 2) Yihooway aawatussinne aayotussi gita leemiso. A seeray keehi goꞌꞌiyo gishshawu, issi uri seeraa dosana danddayees. (Leemiso 12:1) Yihooway ba asaa siiqiyo gishshawu, eta loohissees. I eti bantta bala qofaa suurissanawu, a ufayssiyaabaa qoppanawunne oottanawu maaddiya kaaletuwaa etawu immees. Aawatinne aayoti seeriyo wode, bantta naati azazettana bessiyoy aybissakko akeekanaadan maaddana bessees. Hegee naati Yihoowanne a Qaalaa siiqanaadan, qassi an deꞌiya maaraa akeekanaadan tamaarissiyo ogiyaarakka gayttidaba.

▸ SHem. 14, mentto 13

Hageeti ayfiyan beettenna, qassi asaappe wolqqaamiya iita ayyaana meretata. Daydanttati iita kiitanchata. Eti Xoossawu azazettennan ixxiyoogan awu morkke kiyidi, iita gididosona. (Doomettaabaa 6:2; Yihudaa 6) Eti Seexaanawu exatidi Yihoowa bolli makkalidosona.—Zaarettido Wogaa 32:17; Luqaasa 8:30; Oosuwaa 16:16; Yaaqooba 2:19.

▸ SHem. 16, mentto 4