1-3. Nuuni siiquwaa bessiyoogan Yihoowa milatiyoogee ayba ayfiyaa demissii?

 “EKKIYAAGAAPPE immiyaagee anjjettidaagaa [“ufayttiyaagaa,” NW].” (Oosuwaa 20:35) Yesuusi yootido ha tumay nu goꞌꞌaa aggi bayiyo siiqoy anjjuwaa demissiyoogaa qonccissees. Harati nuna siiqiyoogee keehi ufayssiyaaba gidikkonne, nuuni harata siiqiyoogee hegaappe aaruwan ufayssiyaaba.

² Hegaa saluwan deꞌiya nu Aawaappe aaruwan ooninne erenna. Ha shaahuwan hagaappe kasetiya shemppotun nuuni beꞌidoogaadan, siiquwaa bessiyoogan Yihooway ooppenne aadhdhiya leemiso. Aagaappe aaruwan daro ogetun woy daro wodiyawu siiquwaa ooninne bessibeenna. Yaatiyo gishshawu, Yihooway “ufayttiya Xoossaa” geetettiyoogee bessiyaaba.—1 Ximootiyoosa 1:11, NW.

³ Nuna siiqiya Xoossay nuuni siiqiyoogan A milatanawu baaxetanaadan koyees. Efisoona 5:1, 2y hagaadan gees: “Xoossai siiqiyo naatudan, a milatite. . . . Inttekka siiquwan de7anau bessees.” Nuuni siiquwaa bessiyoogan Yihoowa milatikko, immiyoogan beettiya aaro ufayssaa demmoos. Yihoowa Qaalay nuuni ‘issoy issuwaara siiqettanaadan’ zoriyo gishshawu, nu A ufayssiyoogaa eriyoogeekka nuna ufayssees. (Roome 13:8) SHin nuuni ‘siiquwan deꞌana’ bessiyo hara gaasotikka deꞌoosona.

4, 5. Nuuni nu mala Kiristtaaneta nu goꞌꞌaa aggi bayidi siiqiyoogee keehi koshshiyoy aybissee?

⁴ Nuuni nu mala Kiristtaaneta siiqana koshshiyoy aybissee? Siiqoy tumu Kiristtaaneta shaakkidi erissiyaaba gidiyo gishshataassa. Siiqettana xayikko nu mala Kiristtaanetuura dabbotana danddayokko; hegaappekka aaruwan, Yihoowan nashettokko. Xoossaa Qaalay he tumaa waati qonccissiyaakko beꞌa.

 ⁵ Yesuusi saꞌan deꞌido wurssetta qammi ba erissiyo ashkkaratuyyo hagaadan giis: “Taani inttena ooratta azazuwaa azazais; issoi issuwaa siiqite. Taani inttena siiqidoogaadankka, intte issoi issuwaa siiqana bessees. Intte issoi issuwaara siiqettikko, ta erissiyo ashkkarata gidiyoogaa asai ubbai erana.” (Yohaannisa 13:34, 35) Yesuusi ‘taani inttena siiqidoogaadan’ giidi, nuuni aagaa mala siiquwaa bessanaadan azaziis. Haratussi koshshiyaabaanne eti koyiyoobaa baagaappe kaseyiyoogan, Yesuusi ba goꞌꞌaa aggi bayiyo siiquwaa bessiyoogan wottiyoobi baynna leemiso gidiyoogaa SHemppo 29n beꞌida. Nuunikka nu goꞌꞌaa aggi bayiyo siiquwaa bessana koshshees; he siiquwaa Kiristtaane gidennaageetikka akeekana bessiyoogee tuma. Nu goꞌꞌaa aggi bayidi ishantta siiqiyoogee nuuni tumuppe Kiristtoosa kaalliyaageeta gidiyoogaa shaakki erissiyaaba.

6, 7. (a) Siiqiyoogee keehi koshshiyoogaa Yihoowa Qaalay yootiyoogaa waati eriyoo? (b) PHawuloosi 1 Qoronttoosa 13:4-8n ayba siiquwaabaa yootidee?

⁶ Nuuni siiqana xayikko shin? Kiitettida PHawuloosi hagaadan giis: “Taassi siiqoi xayikko, ta haasayai kilddi giya daala mala; woikko chachachi giya shappo mala.” (1 Qoronttoosa 13:1) CHachachi giya shappo malabaa cenggurssay siyanawu loꞌꞌenna. Kilddi giya daala malabay shin? Hara birshshettati “giiriya dawaliyaa” woy “kooshimmiya dawaliyaa” goosona. Hegee keehi loꞌꞌo leemiso! Siiqenna uri siyanawu kehenna keehi xoqqa cenggurssaa sissiya muuziqaa miishsha mala. Hegaa mala uri haratuura waani dabbotana danddayii? Qassi PHawuloosi hagaadan giis: “Deriyaa harasaa efiyo ammanoi taassi de7iyaakkokka, siiqoi xayikko, taani aibanne gidikke.” (1 Qoronttoosa 13:2) Issi uri ay oottana danddayikkonne, siiqoy xayikko ‘aybanne gidennaagaa’ akeeka! Siiqiyoogee keehi koshshiyoogaa Yihoowa Qaalay loytti qonccissiyoogee bessiyaaba.

⁷ SHin, nuuni harata oyqqiyo ogiyan ha eeshshaa waati bessana danddayiyoo? Nuuni ha oyshaa zaaranawu PHawuloosi 1 Qoronttoosa 13:4-8n yootido qofaa ane pilggoos. Ha xiqisee qonccissiyoobay Xoossay nuna siiqiyoogaa woy nuuni Xoossaa siiqiyoogaa gidenna. SHin, nuuni issoy issuwaara waani  siiqettana koshshiyaakko PHawuloosi yootiis. I siiqoy oottiyoobatanne siiqoy oottennabata qonccissiis.

8. Danddayanchcha gidiyoogee nuna haratuura gattiyaaban waati maaddana danddayii?

⁸ “Siiqoi danddayanchcha.” Danddayanchcha gidiyoogee issoy haraabaa danddayiyoogaa giyoogaa. (Qolasiyaasa 3:13) Nuussi hegaa mala danddayay koshshennee? Nuuni issippe hashetidi haggaaziya nagaranchcha asa gidiyo gishshawu, issi issitoo nu mala Kiristtaaneti nuna yiilloyana, qassi nuunikka eta yiilloyana danddayiyoogaa qoppiyoogee bessiyaaba. SHin danddayiyoogee nuna haratuura gattiyaaban ooyettanaadaaninne walaqettanaadan oottiya guuttabata genccanaadan maaddana danddayees; hegee gubaaꞌiyaa sarotettay moorettennaadan oottees.

9. Nuuni haratussi kehatettaa ayba ogetun bessana danddayiyoo?

 ⁹ ‘Siiqoy keha.’ Kehatettay maaddiyaabaa oottiyoogaaninne minttettiyaabaa haasayiyoogan qonccees. Siiqoy nuuni kehatettaa bessiyo ogiyaa koyanaadan, ubba qassi maadoy koshshiyoogeeta maaddanaadan denttettees. Leemisuwawu, maadoy koshshiyoonne boorasiya, cimida nu mala Kiristtaaniyaa oychchiyoogan minttettana danddayoos. Ba naata barkka dichchiya aayyiyo woy so asay dumma dumma ammanuwaa kaalliyo keettan deꞌiya michchiyo minttettiyoogee koshshana danddayees. Ammanettiya laggee harggiya ura woy metoy gakkiyo ura keha qaalan haasayissiyoogee koshshana danddayees. (Leemiso 12:25; 17:17) Nuuni hegaa mala hanotan kehatettaa bessiyo wode, wozanappe siiqiyoogaa bessoos.—2 Qoronttoosa 8:8.

10. Tumaa bagga gidiyoogeenne tumaa haasayiyoogee metiyo wodekka nuuni hegaadan oottana mala siiqoy nuna waati maaddii?

¹⁰ ‘Siiqoy tuman ufayttees.’ Hara birshshettay hagaadan gees: “Siiqoy . . . tumawu ufayssan exatees.” Siiqoy nuuni tumaa bagga gidanaadaaninne ‘issoy issuwaara tumaa haasayanaadan’ denttettees. (Zakkaariyaasa 8:16) Leemisuwawu, nuuni siiqiyo uri wolqqaama nagaraa oottikko, nu Yihoowanne he uraa siiqiyoogee A mooruwaa genttanawu, xaasayanawu woy hegaa xeelliyaagan worddotanawu maliyoogaappe, Xoossay kessido maaraa nuuni kaallanaadan maaddana. He hanotaa ammanidi ekkanawu metiyaaba gidana danddayees. SHin nuuni siiqiyo uraa maaddiyaaba qoppikko, Xoossay siiquwan seeriyo seeraa I ekkanaadaaninne oosuwan peeshshanaadan koyoos. (Leemiso 3:11, 12) Nuuni siiqiya Kiristtaaneta gidiyo gishshawu, ‘nu oottiyo oosuwan ubba wode ammanettiyaageeta’ gidanawu koyoos.—Tiitu 2:10.

11. ‘Siiqoy ubbabaa danddayiyo’ gishshawu, nu mala Kiristtaaneti shugo gididobaa nuuni waatanawu baaxetana koshshii?

¹¹ “Siiqoi ubbabaa danddayees.” He qofawu sitta birshshettay “ubbabaa kammees” giyoogaa. (Kingidem Interliiner) Koyro PHeexiroosa 4:8y hagaadan gees: “Siiqoi daro nagaraa [kammees].” Ee, siiqiya Kiristtaanee ba mala Kiristtaaneti mooriyoobaanne shugo gididoba ubbaa yootenna. Nu mala  Kiristtaaneti mooriyoobaynne baliyoobay darotoo guutta gidiyo gishshawu siiquwan kammana danddayiyooba.—Leemiso 10:12; 17:9.

12. Kiitettida PHawuloosi Pilimoona xeelliyaagan aybippenne loꞌꞌobaa ammanidoogaa waati bessidee, qassi PHawuloosappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

¹² “Siiqoy ubbabaa ammanees.” (NW) Moofata birshshettay siiqoy ‘aybippenne loꞌꞌobaa ammananawu muletoo yeemottiyoogaa’ yootees. Nuuni nu mala Kiristtaaneti oottiyo ubbabaa sirokko. Siiqoy nuuni nu ishanttubaa ‘aybippenne loꞌꞌobaa ammananaadaaninne’ etan ammanettanaadan maaddees. a PHawuloosi Pilimoonawu xaafido dabddaabbiya ane akeeka. Baqatido sohuwaappe simmiya, Kiristtaane gidida Anaasimoosa Pilimooni loytti mokkanaadan A minttettanawu PHawuloosi xaafiis. PHawuloosi Pilimoona giddanawu maliyoogaappe siiquwan oychchiis. I Pilimooni likkebaa oottanaagaa ammanettidi hagaadan giis: “Taani giidoogaappe daruwaa neeni oottanaagaa erada, qassi ne tau azazettanaagaakka ammanada, hagaa neeyyo xaafais.” (Paydo 21) Nuuni nu ishanttun hegaadan ammanettiyo wode, etabaa aybippenne loꞌꞌobaa qoppanaadan siiqoy denttettees.

13. Nuuni nu ishanttuyyo aybippenne loꞌꞌobaa qoppiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

¹³ “Siiqoi . . . ubbabaikka hanana giidi, ufaissan naagees.” Siiqoy ammaniyoogaa xalla gidennan, ubbabaakka hidootan naagees. Nuuni siiqoy denttettin nu ishanttuyyo aybippenne aadhdhiya loꞌꞌobaa qoppoos. Leemisuwawu, erennan ‘issi uray ay mooro oottikkonne,’ nuuni A suurissanawu siiquwan oottiyoobaa I siyana giidi hidootoos. (Galaatiyaa 6:1) Ammanuwan shuggidaageeti zaarettidi minnanaagaakka nuuni hidootan naagoos. Nuuni hegaa mala asata danddayidi eti ammanuwan minnanaadan maaddanawu nuussi danddayettida ubbabaa  oottoos. (Roome 15:1; 1 Tasalonqqe 5:14) Nuuni siiqiyo uri wora simmikkokka, Yesuusi leemisuwan qonccissido, miishshaa laalida naꞌaagaadan, I issi wode ba mooruwaa hassayananne Yihoowakko simmana giidi nuuni hidootan naagoos.—Luqaasa 15:17, 18.

14. Nu genccay gubaaꞌiyan ayba ogetun paacettana danddayii, qassi hegaa malabay gakkiyo wode siiqoy nuna waati maaddanee?

¹⁴ “Siiqoi . . . ubbabaa genccees.” Gencciyoogee hidootaa qanxxissiyaabay woy metiyaabay gakkiyo wode, nuuni minnanaadan maaddees. Nu genccay paacettanaadan oottiyaageeti gubaaꞌiyan deꞌennaageetu xalla gidokkona. Nuuni gubaaꞌiyan deꞌiyaageetunkka issi issitoo paacettana danddayoos. Nu ishantti nagaranchcha gidiyo gishshawu, issi issitoo nuna qohana danddayoosona. Akeekennan haasayiyo haasayay nuna qohana danddayees. (Leemiso 12:18) Gubaaꞌiyan issi allaallee nuuni oyqettana bessees giidi qoppiyo ogiyan oyqettennan aggana danddayees. Issi bonchchettida ishaa eeshshay nuna yiilloyana danddayees; hegaa gaasuwan nuuni hagaadan nuna oychchana danddayoos: ‘Issi Kiristtaanee hegaa malabaa waati oottana danddayii?’ Hegaa malabay nuna gakkiyo wode, nuuni gubaaꞌiyaa shiiquwaa shiiqiyoogaanne Yihoowawu haggaaziyoogaa agganee? Nuussi siiqoy deꞌikko hegaadan oottokko! Ee, siiqoy issi ishay mooridobay A woy kumetta gubaaꞌiyaa xeelliyaagan loꞌꞌobaa aynne akeekennaadan oottenna mala naagettanaadan nuna maaddana danddayees. Nagaranchcha gidida hara asi haasayiyoobay woy oottiyoobay ayba gidikkonne, siiqoy nuuni Xoossawu ammanettidi deꞌanaadaaninne gubaaꞌiyaa bagga gidanaadan nuna maaddees.—Mazamure 119:165.

15. Qanaatiyoogee nuna qohennaadan naagettana mala siiqoy waati maaddii?

¹⁵ “Siiqoi qanaatenna.” Qanaatee nuuni haratussi deꞌiyaabaa, hegeekka eta aquwaa, aawatettaa woy eraa miqqaynnanaadan oottana danddayees. Hegaadan qanaatiyoogee nu xallaa siiqanaadan, yaaretanaadaaninne nuna naagennaadan oottiyo gishshawu, gubaaꞌiyan sarotettay xayanaadan oottana  danddayees. Miqqaynnennaadan nuna aybi maaddana danddayii? Siiqoy maaddees. Siiqoy nuuyyo baynnabay etawu deꞌiyoogeetuura nuuni ufayttanaadan maaddana danddayees. (Roome 12:15) A eraa gishshawu woy I oottidobaa gishshawu harati issi uraa sabbiyo wode nuuni hegan yiillotennaadan siiqoy nuna maaddees.

16. Nuuni nu ishantta wozanappe siiqikko, Yihoowayyo haggaaziyo maatan ceeqettiyoogaappe naagettana koshshiyoy aybissee?

¹⁶ “Siiqoi . . . ceeqettenna; qassi otorettenna.” Nu eraa woy nu oottidobaa gaasuwan ceeqettiyoogaappe naagettana mala siiqoy maaddees. Nuuni nu ishantta wozanappe siiqikko, haggaazuwan demmido ayfiyaa woy gubaaꞌiyan nuussi deꞌiya aawatettaa xeelliyaagan ubbatoo ceeqettokko. Hegaadan ceeqettiyoogee, harati hidootaa qanxxanaadaaninne banttana laafa asadan xeellanaadan oottana danddayees. Siiqoy Xoossay nuussi immido haggaazo maataa xeelliyaagan nuuni ceeqettennaadan oottees. (1 Qoronttoosa 3:5-9) Hegaa bollikka, siiqoy “otorettenna” woy issi birshshettay yootiyoogaadan, “issi uri babaa bessiyaagaappe aattidi qoppanaadan” oottenna. Siiqoy nuuni nuna xoqqu oottidi xeellennaadan oottees.—Roome 12:3.

17. Siiqoy nuuni haratussi qoppiyoogaa waati bessanaadan denttettii, qassi nuuni naagettana koshshiyo eeshshay awugee?

¹⁷ ‘Siiqoy baassi bessennabaa oottenna.’ Bessennabaa oottiya uri keehi borssobaa woy hanqqetissiyaabaa oottees. Hegee haratu qofaanne eta goꞌꞌiyaaabaa qoppennaagaa qonccissiyaaba gidiyo gishshawu, siiqennaagaa bessiyaaba. SHin, nuuni haratussi qoppanaadaaninne kehatettaa bessanaadan siiqoy nuna denttettees. Siiqoy nuuni Xoossay nashshiyo eeshshay deꞌiyoogeeta gidanaadaaninne nu mala Kiristtaaneta bonchchanaadan maaddees. Yaatiyo gishshawu, nuuni nu mala Kiristtaane ishantta daganttiyaabaa woy hanqqetissiyaabaa oottiyoogan ‘yeellayiyaabaa’ hanennaadan siiqoy teqqees.—Efisoona 5:3, 4.

18. Siiqiya uri ubbabay ta koyidoogaadan hano geennay aybissee?

¹⁸ “Siiqoi . . . uuzettenna.” Hara birshshettay ha sohuwan hagaadan gees: “Siiqoy ba koyidobaa xallay hano geenna.” Siiqiya uri ubbatoo ba qofay likke giidi ubbabay ta koyidoogaadan  hano geenna. I baagaappe dummabaa qoppiyaageeta wolqqan ammanttanawu malenna. Zozzu giyoogee otorettiyoogaa bessees, qassi Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Otoruwaa geeduwaa bashshai kaallees.” (Leemiso 16:18) Nuuni nu ishantta loytti siiqikko, eta qofaa bonchchoosinne danddayettida keenan eeno giyaageeta gidoos. Eeno giyoogee PHawuloosi yootido kaallidi deꞌiya qofaara maayettees: “Ooninne hara asa go77iyaabaa qoppoppe attin, harai atto issoinne bana go77iyaabaa qoppoppo.”—1 Qoronttoosa 10:24.

19. Harati nuna hanqqetissiyaabaa oottiyo wode siiqoy nuna waati maaddii?

¹⁹ “Siiqoi . . . yiillotenna. . . . Naaqettidobaakka paidenna.” Harati haasayiyooban woy oottiyooban siiqoy elle yiillotenna. Harati nuna hanqqetissiyaabaa oottiyo wode yiillotiyoogee wottin deꞌiyaaba. Nuuni hanqqettanaadan oottiyaabay deꞌikkokka, yiillotidi takkennaadan siiqoy maaddees. (Efisoona 4:26, 27) Nuuni qohettanaadan oottida haasayaa woy oosuwaa dogettenna mala mazggafan xaafi wottiyoobadan ubbatoo hassayokko. Nu siiqo Xoossaa milatanaadan siiqoy nuna denttettees. Yihooway atto gaanaadan oottiya gaasoy deꞌiyo wode atto giyoogaa nuuni SHemppo 26n beꞌida. I nuuyyo atto giyo wode, hegaa dogees; yaagiyoogee he nagaraa sinttappe hassayidi nuna mootenna giyoogaa. Yihooway nuuni naaqqidobaa qoodenna gishshawu A galatana bessiyoogee tuma.

20. Nu mala Kiristtaanee nagaraa oottidi hegaa gaasuwan qohettiyaakko nuuni waatana koshshii?

²⁰ “Siiqoi . . . Wordduwan, woy iitaban ufaittenna.” Hara birshshettay ha sohuwan hagaadan gees: “Siiqoy . . . hara asi nagaraa oottiyo wode ufayttenna.” Moofata birshshettay hagaadan gees: “Siiqoy harati moorobaa oottiyo wode mule ufayttenna.” Siiqoy iitaban ufayttenna gishshawu, nuuni pokkobaa xaasayi xeellokko. Nu mala Kiristtaanee nagaraa oottidi hegaa gaasuwan qohettiyaakko nuuni waatanee? ‘Hashshu! Hegee awu bessiyaaba!’ giyoobadan nuuni ufayttanaadan siiqoy oottenna. (Leemiso 17:5) SHin, issi ishay ba oottido nagaraappe simmidi ayyaanaaban minniyo wode nuuni ufayttoos.

21-23. (a) PHawuloosi “siiqoi mulekka xayenna” giidobaa birshshettay aybee? (b) Wurssetta shemppuwan ay pilgganee?

²¹ “Siiqoi mulekka xayenna.” PHawuloosi yootidobaa birshshettay aybee? He xiqisiyaa yuushuwan deꞌiya qofaappe nuuni akeekiyoogaadan, I beni wode deꞌiya Kiristtaanetussi imettida ayyaanaa imotata qonccissiis. He imotati mati eqqida gubaaꞌiyaa Xoossay nashshiyoogaa bessiya malaata. SHin, ubba Kiristtaaneti pattana, hananabaa yootana woy dumma dumma qaalan haasayana danddayokkona. Gidoppe attin, hegee qofissenna; maalaalissiya imotati issi wode xayana. SHin, xayenna issibay deꞌees, hegee ubba Kiristtaanetussi deꞌana koshshiyaaba. Hegee maalaalissiya hara ay imotaappekka aaruwan keehi koshshiyaaba, qassi merinawu deꞌiyaaba. PHawuloosi hegaa  “ubbaappe keehi aadhdhiya ogiyaa” yaagiis. (1 Qoronttoosa 12:31) ‘Ubbaappe keehi aadhdhiya ogee’ aybee? Hegee siiquwaa ogiyaa.

²² PHawuloosi qonccissido Kiristtaanetu siiqoy ‘mulekka xayennaagee,’ woy qassi awudekka deꞌiyaaba gidiyoogee tuma. Ha wodiyan, nu goꞌꞌaa aggi bayiyo siiquwaa nu ishanttussi bessiyoogee nuuni Yesuusa tumuppe kaalliyaageeta gidiyoogaa qonccissees. Kumetta alamiyan Yihoowa Markkatu gubaaꞌetun hegaa mala siiqoy deꞌiyoogee tuma. Yihooway bawu ammanettiya ashkkaratussi merinaa deꞌuwaa immanawu qaalaa gelido gishshawu, he siiqoy merinawu xayenna. (Mazamure 37:9-11, 29) Nuuni ‘siiquwan deꞌanawu’ nuussi danddayettida ubbabaa oottiyaageeta gidoos. Yaatiyoogan, immiyoogan beettiya aybippenne aadhdhiya ufayssa nuuni demmana danddayoos. Hegaappe aaruwan, nuuni nu siiqo Xoossaa Yihoowa milatiyoogan merinawu siiquwan deꞌana danddayoos.

²³ Siiquwaabaa yootiya shaahuwan ha wurssetta shemppuwan, nuuni issoy issuwawu siiquwaa waati bessana danddayiyaakko beꞌida. Qassi nuuni Yihoowa siiquwaappe, A wolqqaappe, A suure pirddaappenne A aadhdhida eratettaappe dumma dumma ogetun goꞌettida. Yaatiyo gishshawu, nuna hagaadan oychchoos: ‘Taani Yihoowa tumuppe siiqiyoogaa waata bessana danddayiyaanaa?’ Ha oyshaa zaaruwaa wurssetta shemppuwan pilggana.