1, 2. (a) Nuuni aawatetta maataa bonchiyoogee metiyaaba gididoy aybissee? (b) Nuuni akeekan qoppana oyshati woygiyaageetee?

ISSI guutta naˈay oottanau koyenna issibaa oottanaadan oychiyo wode i bessiyo hanotaa akeeka eray? He guutta naˈay undduudiiddi deˈiyoogaa a somˈˈuwan qoncciyan beˈana danddayaasa. Bana yelidaageeti yootiyoobaa siyees; qassi eta maataa bonchana bessiyoogaa erees. SHin ha allaalliyan azazettanau koyenna. I undduudiyo hanotay issitoo issitoo nu ubbaara gayttiyaabau leemiso.

² Nuuni aawatettaa maataa bonchiyoogee ubbatoo metennaba gidenna. Issi issiban ne bolli aawatettay deˈiyoogeetu maataa bonchiyoogee issitoo isstoo nena meti erii? Yaatikko, hegaadan baaxetaydda deˈiyay ne xalla gidakka. Nuuni deˈiyoy asay aawatetta maataa bonchiyoogaa ay wodeppenne ziqqi oottidi xeelliyaaba malatiya wodiyaana. Gidikkokka, Geeshsha Maxaafay nu bolli aawatetta maatay deˈiyoogeeta bonchana bessiyoogaa yootees. (Leemiso 24:21) Nuuni Xoossaa siiquwan deˈana koyikko, hegaadan oottiyoogee keehippe koshshiyoogee tuma. Yaatikko, issi issi oyshay denddiyoogee bessiyaaba. Nuuni aawatetta maataa bonchiyoogee keehippe metiyaaba gidana danddayiyoy aybissee? Yihooway hegaa nuuppe koyiyoy aybissee? Azazettanaadan nuna maaddiyay aybee? Wurssettan, nuuni ayba ogetun aawatetta maataa bonchiyoogaa bessana danddayiyoo?

3, 4. Nagaraynne polotettaa pacay waani doommidee? Nu polotettaa pacay, aawatetta maataa bonchiyoogee nuuyyo metiyaaba gidanaadan oottiyoy aybissee?

³ Nuuni aawatetta maatay deˈiyoogeeta bonchiyoogee keehippe  deexxiyaaba gidana danddayiyoy aybissakko ane naaˈˈu gaasota qanttan beˈoos. Koyruwan, nuuni polo asa gidokko; naaˈˈanttuwan, nu bolli aawatetta maatay deˈiyoogeetikka polo asa gidokkona. Asaa naatu nagaraynne polotettaa pacay doommidoy, daro wodiyaappe kase Addaameenne Hewaana Edene ataakiltte sohuwan Xoossaa aawatetta maataa bolli makkalido wode. Yaatiyo gishshau, nagaray doommidoy makkalaana. Ha wodiyankka, nuuni makkalaa laattidi yelettettees.—Doomettaabaa 2:15-17; 3:1-7; Mazamure 51:5; Roome 5:12.

⁴ Nuuni nagarancha gidiyo gishshau, nuuppe daroti guuttaban otorettiyaageetanne axiraariyaageeta gidoos; hara baggaara, ba huuphiyaa kawushshiyoogee nuuni a dichanaunne naagidi deˈanau baaxetana koshshiya alˈˈo eeshsha. Nuuni daro layttaa ammanettidi Xoossaayyo haggaazi takkidikka, odin siyennaageetanne otorettiyaageeta gidana danddayoos. Leemisuwau, ammanettidaagaa gididi Yihoowa asaara daro metuwaa aattida Qoraaha qoppa. Gidikkokka, i gita maataa amottiisinne he wode deˈida asa ubbaappe aadhiya ashkke asa gidida Muuse bolli denddida makkalaa yeellatennan kaalettiis. (Qoodaabaa 12:3; 16:1-3) Otoruwan Yihoowa beeta maqidesiyaa gelidanne qeesetu xallau bessiya oosuwaa oottida, Kawuwaa Ooziyaanakka qoppa. (2 Hanidabaa Odiya 26:16-21) Hegaa mala asati bantta makkalan qaxxayettidosona. Gidikkonne, eta iita leemisuwaa hassayiyoogee nuuni ubbay naagettanaadan maaddees. Nuuni aawatetta maataa bonchiyoogaa otoroy deexxiyaaba oottenna mala baaxetana koshshees.

5. Polotettay paccido asaa naati bantta aawatetta maataa bessenna ogiyan waati goˈettidonaa?

⁵ Hara baggaara, aawatetta maatay deˈiyo polotettay paccidoogeeti, asay maataa bonchiyoogaa guutti xeellanaadan oottiya darobaa oottidosona. Daroti qareti baynnaageeta, doonan bochiyaageetanne asatettan qohuwaa gattiyaageeta woykko huqqunniyaageeta. Ubbatoo wolqqaa bessenna ogiyan goˈettiyoogaa asaa naatu taarikee qonccissiyoogee tuma. (Eranchchaa 8:9) Leemisuwau, Yihooway kawo gidanaadan Saaˈoola dooriyo wode, i bana kawushshiya loˈˈo asa. Gidoppe attin, i otorettiyaagaanne qanaatiyaagaa gidiis; yaatidi, ammanettida asa gidida Daawita yedettiis. (1 Sameela 9:20, 21; 10:20-22; 18:7-11) Guyyeppe Daawiti  Israaˈeelen kawotida ubba kawotuppe aadhiyaagaa gidiis; gidikkonne, Hiitiyaa Ooriyoona macheera wodiraa laammidi, olay teequwaa dariyoosan essin hayqqanaadan he geeshsha bitaniyaa kiittido wode, ba wolqqaa bessenna ogiyan goˈettiis. (2 Sameela 11:1-17) Polotettaa pacay asay maataa bessenna ogiyan goˈettanaadan oottees. Qassi maatay deˈiyoogeeti Yihoowa bonchennaageeta gidiyo wode, ubba hegaappekka iita ogiyan goˈettoosona. Birttaaniyaa biittan erettida issi bitanee, issi issi Kaatolike phaaphaaseti ubbasaa gakkida yedetaa doommido ogiyaa qonccissi simmidi: “Maatay moorobaa ootissees; zawi baynna maatay zawi baynna mooruwaa ootissees” yaagidi xaafiis. Hegaa mala taarikiyaa nu wozanan wottidi: Aawatetta maataa bonchana koshshiyoy aybissee? yaagiya oyshaa ane qoppoos.

6, 7. (a) Yihoowa siiqiyoogee nuuni ay oottanaadan denttettii? Aybissi? (b) Haarettiyoogee ay mala xeelaa oyqqiyoogaa gujjii? Hegaa waati bessana danddayiyoo?

⁶ Aawatetta maataa bonchanaadan oottiya waanna gaasoy siiquwaa; hegeekka Yihoowassi, asaassinne nu huuphessikka deˈiya siiquwaa. Nuuni Yihoowa aybippenne aatti siiqiyo gishshau, a wozanaa ufayssanau koyoos. (Leemiso 27:11; Marqqoosa 12:29, 30) Edenen makkalay denddoosappe doommidi, ubbaappe bollaara haariyo Yihoowa maataa bolli denddida oyshay hanno gakkanaashin deˈiyoogaanne asaa naatuppe dariya baggay a haaruwaa ixxidi, Seexaanaa bagga gididoogaa eroos. Nuuni ubbaappe bollaara haariyo Yihoowa maataa bolli denddida oyshan ufayssan a miyyiyan eqqoos. Ajjuutaa 4:11n deˈiya qaalati, nu wozanay denttettin ufayttidi zaaruwaa immanaadna oottoosona. Ubbabaa haarana bessiyay Yihoowa gidiyoogee, nuuyyo ayba qoncce gididee! Galla galla nu deˈuwan a haaruwau aqiyoogan, Yihooway ubbaappe bollaara haariyo maataa ekkoos.

⁷ Hegaa mala bonchoy azazettiyoogaa xalla gidennan haarettiyoogaa giyoogaa. Nuuni Yihoowa siiqiyo gishshau ayyo azazettiyoogee metenna. Gidikkokka, azazettiyoogee nuuyyo keehippe deexxiyo wodeekka deˈees. Hegaa mala wodiyan, doomettan beˈido guutta naˈˈaadan haarettana bessiyo gaasuwaa tamaarana koshshees. Haarettiyoogee keehi deexxiyaaba milatiyo wodiyankka,  Yesuusi ba Aawaa sheniyau haarettidoogaa hassayoos. Ba Aawaayyo, “neeni koyiyoobai hanoppe attin, taani koyiyoobai hanoppo” yaagiis.—Luqaasa 22:42.

8. (a) Ha wodiyan Yihoowa maatau haarettiyoogee darotoo ay gujjii? Hegaa xeelliyaagan Yihoowa xeelaa qonccissiyaabay aybee? (b) Zoriyaa siyanaadaaninne seeraa ekkanaadan nuna maaddana danddayiyay aybee? (Sinttaa 46-7n deˈiya saaxiniyaa xeella.)

⁸ Ha wodiyan Yihooway nuna huuphiyan huuphiyan haasayissennaagee tuma; i ba Qaalaaninne saˈan bana kalˈˈatiya asaa naatun goˈettees. Yaatiyo gishshau, darotoo nuuni Yihoowa maatau haarettiyoogaa bessiyoy, nu bolli aawatettay deˈiyo, i sunttoogeeta woykko i coˈˈu giidi xeellin deriyaa haariyaageeta bonchiyoogaana. Nuuni he asatu bolli makkaliyaaba gidikko, giishin leemisuwau, eti Geeshsha Maxaafaappe immiyo zoriyaa woy seeraa ixxis giyoogan—nu Xoossay hanqqettanaadan oottoos. Israaˈeelati Muuse bolli zuuzummidonne makkalido wode, Yihooway etu oosuwaa ba bolli makkalidoogaadan xeelliis.—Qoodaabaa 14:26, 27.

9. Asaa siiqiyoogee aawatetta maataa bonchanaadan nuna denttettiyoy aybissee? Leemisuwan qonccissa.

⁹ Aawatetta maatay deˈiyo asaukka siiqoy denttettin bonchuwaa bessoos. Hegaa waatidi oottana danddayiyoo? Nena olanchatu giddon deˈiya issi wotaaddaraadan oottada qoppa. He olanchati xooniyoogee ubba qassi olan hayqqennan attanaagee, wotaaddarati huuphiyan huuphiyan azazuwaa immiya ubbaara hashetiyoogan, etau azazetiyoogaaninne eta bonchiyoogan baasettidaaba malatees. Neeni he giigissuwaa xaasaya xeellada makkaliyaaba gidikko, nenaara deˈiya ubba wotaaddarati metuwan gelana danddayoosona. Ha wodiyan olanchati alamiyan wolqqaama bashshaa gattiiddi deˈiyoogee tuma. Gidikkonne, Yihoowau deˈiya olanchati asaa maaddiyaaba xallaa oottiyaageeta. Geeshsha Maxaafay xeetan qoodettiya sohuwan, Xoossaa “olanchatu godaa Yihoowa” yaagees. (1 Sameela 1:3, NW) I wolqqaama ayyaana meretatu daro citaa kaalettiya Halaqaa. Issito issito Yihooway saˈan baayyo oottiyaageeta olanchatun leemisees. (Hizqqeela 37:1-10) Yihooway nu bolli sunttido asatu bolli makkaliyaaba gidikko, ayyaanaaban nunaara issippe olettiyaageeta metuwan yeggana danddayokkonii? Issi Kiristtaanee sunttettida  cimatu bolli makkaliyo wode, gubaaˈiyan deˈiya haratikka qohettana danddayoosona. (1 Qoronttoosa 12:14, 25, 26) Issi naˈay makkaliyo wode, so asay kumettay qohettana danddayees. Yaatiyo gishshau, bonchiyoogaaninne moggottiyoogan asaa siiqiyoogaa bessoos.

10, 11. Bessiyaagaadan nuna maaddiyaabaa koyiyoogee aawatetta maatay deˈiyoogeetuyyo azazettanaadan waatidi denttettii?

¹⁰ Aawatetta maataa bonchiyo hara gaasoy, hegaadan oottiyoogee nuna maaddiyo gishshataassa. Aawatetta maataa bonchanaadan Yihooway nuuyyo odiyo wode, hegaadan oottiyoogan demmiyo goˈˈaa darotoo yootees. Leemisuwau, eta baree aduqqana malanne etau loˈˈana mala naati banttana yelidaageetuyyo azazettanaadan yootees. (Zaarettido Wogaa 5:16; Efisoona 6:2, 3) Gubaaˈiyaa cimata bonchennan aggiyoogee, Yihoowaara deˈiya dabbotaa mooriyo gishshau bonchanaadan yootees. (Ibraawe 13:7, 17) Nu goˈˈaa gishshau deriyaa heemmiyaageetuyyo azazettanaadan yootees.—Roome 13:4.

¹¹ Nuuni aawatetta maatay deˈiyoogeetuyyo azazettanaadan  Yihooway koyiyoy aybissakko eriyoogee eta bonchanau maaddiyoogaa maayikkii? Yaatiyo gishshau, aawatetta maataa nu deˈuwan heezzu waanna ogetun waatidi bonchana danddayiyaakko ane beˈoos.

12. Yihooway azinaassi woy aawaassi son immido maatay aybee? Issi aawu he maataa waatidi polana danddayii?

¹² So asaa deˈuwaa giigissuwaa doomissiday Yihoowa. Xoossay ubbatoo maaray mankkay deˈanaadan oottees; so asaa duussay mankkatidi deˈana danddayiyo ogiyaa giigissiis. (1 Qoronttoosa 14:33) Azinay woy aaway so asau huuphe gidanaadan aawatettaa immiis. Yesuusi gubaaˈiyaa bolli deˈiya huuphetettaa goˈettido ogiyaa kalliyoogan, azinay baayyo huuphe gidida Kiristtoos Yesuusa bonchiyoogaa bessees. (Efisoona 5:23) Yaatiyo gishshau, azinay ba aawatettaa polennan aggana bessenna; hegaappe minotettan polana bessees; huqquniyaagaa woykko meqetti baynnaagaa gidanau koshshenna; hegaappe siiqiyaagaa, bessiyaaba haniyaagaanne keha gidanau koshshees. Ba aawatetta maatau zaway deˈiyoogaa akeekees—a aawatetta maatay Yihoowa aawatetta maataappe mule bolla gidenna.

13. Issi aayyiyaa woy machiyaa bau deˈiya maatan so giddon oottiyoobaa Yihoowa ufayssiya ogiyan waata polana danddayay?

¹³ Machiyaa woy aayyiyaa ba azinau maaddiyaaro woykko injjetiyaaro gidana koshshees. Geeshsha Maxaafay, “ne aayyiyaa tamaarissiyoogaakka” yaagiyo gishshau,  iyyokka son aawatetta maatay imettiis. (Leemiso 1:8) I aawatetta maatay azinaa aawatetta maataappe garssa gidiyoogee qoncce. Issi Kiristtaane machiyaa ba azinay so giddon deˈiya huuphetetta maatan oottiyoobaa polanaadan maaddiyoogan ba azinaa bonchiyoogaa bessawusu. A ba azinaa karukku, a koyiyo ogiyan kuuyanaadan oottukku woykko a bolli aawatukku. Hegaappe a kaafawusunne aara moggottawusu. I kuuyiyooban ufayttenna wodiyankka, boncho hanotan ba qofaa ayyo qonccissana danddayawusu; yaatikkokka, ayyo haarettada deˈawusu. I azinay ammanenaagaa gidikko, wayssiya hanotay o gakkana danddayees; gidikkokka, ba azinaayyo haarettiyo eeshshay i Yihoowa koyanaadan denttettana danddayees.—1 PHeexiroosa 3:1.

14. Naati banttana yelidaageetanne Yihoowa waatidi bonchissana danddayiyoonaa?

¹⁴ Naati bantta aawaassinne aayeessi azazettiyo wode, Yihoowa wozanaa ufayssoosona. Eti banttana yelidaageetakka ufayssoosonanne bonchissoosona. (Leemiso 10:1) Aawaa woy aayee xaalaalay deˈiyo keettankka azazettiyoogaa xeelliya ha baaso  siraatay oosuwan peˈees. Kaafiyoogeenne eeno giyoogee bantta aawaassi woy aayeessi keehippe koshshana danddayiyoogaa akeekidi, naati hegaa oottoosona. Son deˈiyaageeti ubbati Xoossay etau immido maatan oottiyoogaa poliyaageeta gidido keetta asay gita ufayssaanne sarotettaa demmees. Hegee keetta asaa deˈuwaa Doomissidaagaa, Xoossaa Yihoowa bonchissees.—Efisoona 3:14, 15.

15. (a) Gubaaˈe giddon Yihoowa maataa bonchiyoogaa waati bessana danddayiyoo? (b) Sintta xeera gididi kaalettiyaageetuyyo azazettanaadan maaddana danddayiya baaso siraatati awugeetee? (Sinttaa 48-9n deˈiya saaxiniyaa xeella.)

¹⁵ Yihooway ba Naˈaa Kiristtaane gubaaˈiyaa bolli Haariyaagaa oottidi sunttiis. (Qolasiyaasa 1:13) Yesuusi qassi ba ‘ammanettida wozannaama ashkkaraa,’ saˈan deˈiya Xoossaa asaayyo ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttanaadan sunttiis. (Maatiyoosa 24:45-47) Yihoowa Markkata Bollaara Heemmiyaagee ashkkaratu citaa kalˈˈatees. Koyro xeetu laytta Kiristtaane gubaaˈetuugaadan, ha wodiyankka cimati Bollaara Heemmiyaageetuppe sittan woykko awuraajjaa woykko woradaa bollaara geddiyaageeta malatiya eta kalˈˈatiyaageetu baggaara zoriyaanne kaaletuwaa demmoosona. Nuuni ubbay huuphiyan huuphiyan Kiristtaane gubaaˈiyaa cimatu maataa bonchiyo wode, Yihoowayyo azazetteettees.—Ibraawe 13:17.

16. Cimati geeshsha ayyaanan sunttettidoy ayba ogiyaanee?

¹⁶ Cimatinne gubaaˈiyan oottiyaageeti polo asa gidokkona. Etikka nuugaadan baloosona. Gidikkonne, cimati gubaaˈee ayyaanaaban minnidi deˈanaadan maaddanau immido “imota gidida attuma asata.” (Efisoona 4:8, NW) Cimati geeshsha ayyaanan sunttettidosona. (Oosuwaa 20:28) Waanidi hegaadan hanidee? Koyruwan, hegaa mala asati ayyaanay kaalettin xaafettida Xoossaa Qaalan deˈiya gidata kunttiyo gishshataassa. (1 Ximootiyoosa 3:1-7, 12; Tiitu 1:5-9) Gujjidikka, Geeshsha Maxaafan xaafettida gidata he ishay kunttido hanotaa yiggiya cimati, Yihoowa geeshsha ayyaanaa kaaletuwaa demmanau wozanappe woossoosona.

17. Kiristtaane maccaasay gubaaˈiyaa oosuwaa oottiiddi issito issito huuphiyaa qaciyoy aybissee?

 ¹⁷ Gubaaˈiyan haggaazuwaa kiyanau shiiqiyo shiiquwaa kaalettiyoogaa malatiya cimatuyyoonne gubaaˈiyan oottiyaageetuyyo imetida oosuwaa oottanau, eti danddayenna wodee deˈana danddayees. Hegaa mala hanotatun xammaqettida hara ishati he oosuwaa oottana danddayoosona. Hegeetikka baynnaba gidikko, giday deˈiyo Kiristtaane michoti hegaa mala oosuwaa oottana danddayoosona. Gidikkokka, xammaqettida attuma asi oottanau bessiya oosuwaa issi michiyaa oottiyo wode, ba huuphiyaa qacawusu. * (1 Qoronttoosa 11:3-10) Hegaa oottiyoogee maccaasaa ziqqi oottiyaaba gidenna. Hegaappe, sooninne gubaaˈiyan Yihooway giigissido huuphetetta maataa eti bonchiyoogaa bessiyo injjiyaa medhees.

18, 19. (a) Roome 13:1-7n deˈiya baaso siraatata waatada qonccisuutii? (b) Deriyaa heemmiyaageeta bonchiyoogaa waatidi bessiyoo?

¹⁸ Tumu Kiristtaaneti Roome 13:1-7n deˈiya baaso siraataa akeekan naagoosona. Deriyaa heemmiyaageeti deˈanaadan Yihooway coˈˈu giidi xeelliyo wode ubban amarida ogetun maaraa mankkaa oyttiyoogaaninne asau koshshiyanne goˈˈiyaabata giigissiyoogan eti keehippe maaddiya ooso oottoosona. Higgaiyau azazettiyoogan aawatettay deˈiyoogeeta bonchiyoogaa bessoos. Nuuppe koyettiya ayba qaraxanne qanxxiyoogan, kawotettay nuuni mazggabissanaadan oychiyo ubbabaa suure yootiyoogan, nuna nu huuphe woy nu soo asaa woy oosuwaa woy aquwaa xeelliya ayba higgiyaunne azazettiyoogan aybanne ashshennan poloos. Gidikkokka, deriyaa heemmiyaageeti Xoossaayyo azazettennaadan nuna azazikko, etau haarettokko. Hegaappe, beni Yesuusi kiittidoogeeti: “Nuuni asau azazettanaappe Xoossau azazettanau bessees” yaagidi zaaridoogaadan zaaroos.—Oosuwaa 5:28, 29; “ Taani O Aawatetta Maatau Azazettana Koshshii?” yaagiya, sinttaa 42n deˈiya saaxiniyaa xeella.

¹⁹ Haratuura deˈiya gaytotettan oottiyoobaaninne haasayiyoobankka  deriyaa ayssiyaageeta bonchiyoogaa bessoos. Issitoo issitoo kawotettan maatay deˈiyoogeetuura gayttana danddayoos. Kiitettida PHauloosi Kawuwaa Agriiphanne Deriyaa Haariya Pisxxoosa mala deriyaa ayssiyaageeta haasayissiis. He asati keehi iita eeshshay deˈiyoogeeta; shin PHauloosi eta bonchuwan haasayissiis. (Oosuwaa 26:2, 25) Maataara deˈiya nuuni haasayissiyo uray, deriyaa ayssiyo xoqqa maatay deˈiyoogaa gidin heeran deˈiya polisekka gidin, PHauloosa leemisuwaa kaalleettees. Yelaga Kiristtaaneti, timirtte keettan deˈiya bantta asttamaaretuyyo, maatay deˈiyoogeetuyyoonne hara oosanchatuyyo hegaa mala bonchuwaa bessanau baaxetoosona. Nuuni hegaadan bonchiyoy nu ammanuwau loˈˈo xeelay deˈiyoogeetu xalla gidennan, Yihoowa Markkata ixxiyaageetuura gayttiyo wodekka hegaadan bonchuwaa bessiyoogee tuma. Ammanennaageetuppe daroti nuuni asaa bonchiyaageeta gidiyoogaa akeekiyoogee attenna.—Roome 12:17, 18; 1 PHeexiroosa 3:15.

20, 21. Aawatetta maataa bessiya ogiyan bonchiyoogan demmana danddayiyo issi issi goˈˈati awugeetee?

²⁰ Nuuni bonchuwaa bessanau xibana koshshenna. Kiitettida PHeexiroosi: “Asa ubbaa bonchchite” yaagidi xaafiis. (1 PHeexiroosa 2:17) Nuuni wozanappe bonchiyoogaa asay akeekiyo wode, keehippe nashshana danddayees. Ha wodiyan hegaa mala eeshshay keehippe xayi xayi biidoogaa hassaya. Gidikkokka, bonchuwaa bessiyoogee: “Asi intte oottiyo lo77o oosuwaa be7idi, saluwan de7iya intte awaa galatana mala, intte poo7oi asa sinttan poo7o” yaagiya Yesuusa azazuwaa oosuwan peeshshiyo issi oge.—Maatiyoosa 5:16.

²¹ Ha Xuma alamiyan deˈiya suure wozanay deˈiyo asati ayyaanaa pooˈuwaakko yoosona. Yaatiyo gishshau, nuuni so giddon, gubaaˈiyaaninne maatay deˈiyo haratuura gayttidaagan bonchuwaa bessiyoogee, issota issota omooddidi nunaara pooˈuwan hemettanaadan denttettana danddayees. Ayba keehippe maalaalissiyaabee! Hegaadan hanana xayikkokka, issiban ammanettoos. Nuuni asaa bonchiyoogee Xoossaa Yihoowa ufaysseesinne nuuni a siiquwan deˈanaadan maaddees. Hegaappe aadhiya ayba woytoy deˈana danddayii?