1-3. (a) Daro asatussi bantta oosuwaa xeelliyaagan aybi siyettii? (b) Geeshsha Maxaafay oosuwaa waatidi xeellanaadan minttettii? Nuuni ha shemppuwan beˈana oyddu oyshati awugeetee?

HA WODIYAN oosoy darotuyyo ufayssiyaaba gidenna. Eti dosenna oosuwaa adussa saatiyau oottanaayyo galla galla biyoogan ufayttokkona. Oosuwau hegaa mala xeelay deˈiyoogeeti, bantta oosuwaa dosidi oottana xallau gidennan, oosuwaappe ufayssaa demmanau banttana waatidi denttettana danddayiyoonaa?

² Geeshsha Maxaafay minnidi oottanaadan minttetteesinne oosoynne oosuwaappe demmiyoobay anjjo gidiyoogaa yootees. Solomoni: “Asassi au a daafurau waaga gidiyaabi muussaaninne ushshan bana ufaissiyoogaa; hegeekka au Xoossaappe imettida imota” yaagidi xaafiis. (Eranchchaa 3:13) Nuna siiqiyaanne ubbatoo nuussi loˈˈobaa qoppiya Yihooway, nuuni oosuwaaninne appe demmiyooban ufayttanaadan koyees. Nuuni a siiquwan deˈanau, oosuwaara gayttidaagan, a xeelaaranne i hegau kessido baaso siraataara moggottidi deˈana koshshees.—Eranchchaa 2:24, 5:18.

³ Nuuni ha shemppuwan: Nu daafuran waanidi ufayttana danddayiyoo? Tumu Kiristtaaneti oottana bessenna oosoti awugeetee? Nuuni aqossi oottiyo oosuwaanne nu goynuwaara gayttida oosuwaa bessiyaagaadan waatidi oottana danddayiyoo? Nuuni oottana danddayiyo ooso ubbaappe aadhiyaagee awugee? yaagiya oyddu oyshata beˈana. SHin kasetidi, saluwan woy saˈan deˈiya oosanchatu ubbaappe aadhiya, Xoossaa Yihoowanne Yesuus Kiristtoosa leemisuwaa ane beˈoos.

4, 5. Yihooway muruta oosancha gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay waatidi qonccissii?

⁴ Yihooway Ubbaappe Aadhiya Oosancha. Doomettaabaa 1:1y: “Xoossai salotanne sa7aa koiro medhdhiis” yaagees. Xoossay saˈaanne saˈau koshshiyaabaa medhidi polido wode, “daro lo77o” yaagiis. (Doomettaabaa 1:31) Hegee, i saˈaanne saˈau koshshiya ubbabaa medhidoogan keehippe ufayttiis giyoogaa. “Ufayttiya Xoossay” Yihooway, muruta oosancha gidiyoogan keehippe ufayttidoogau siree baawa.—1 Ximootiyoosa 1:11, NW.

⁵ Mino oosancha gidida nu Xoossay ubbatookka oottees. Saˈaynne a bollan deˈiya ubbabay merettoosappe daro wodee aadhi simmin, Yesuusi: “Ta Aawai ubba wode oottees” yaagiis. (Yohaannisa 5:17) Aaway ay oottiiddi takkidee? I deˈiyoy saluwaana gidikkonne, asaa naata kaalettiiddinne etau koshshiyaabaa kunttiiddi takkiis. I “ooratta mereta” gidida, ayyaanan yelettida Kiristtaanetakka medhiis. Hegeeti Yesuusaara saluwan haaranau deˈiyaageeta. (2 Qoronttoosa 5:17) I asaa naatussi halchidobaa polanaukka oottiiddi takkiis. He halchoykka, a siiqiyaageeti ooratta alamiyan merinaa deˈuwaa demmanaadaana. (Roome 6:23) Yihooway ba oottidoban keehippe ufayttidoogau siree baawa. Miilooniyan qoodettiyaageeti Xoossay eta baakko ehin, a siiquwan deˈanau bantta deˈuwan giigissuwaa oottiyoogan, Kawotettaa kiitau loˈˈo zaaruwaa immidosona.—Yohaannisa 6:44.

6, 7. Yesuusi daro wodiyau mino oosancha gidiyoogee erettidoy ay oottidoogaanee?

⁶ Yesuusi keehippe daro wodiyau mino oosancha gidiyoogan erettidi deˈiis. I asa gididi saˈan deˈanaappe kase, “saluwaaninne sa7an de7iya” ubbabay merettiyo wode, Xoossaassi “waanna oosanchcha” gididi oottiis. (Leemiso 8:22-31; Qolasiyaasa 1:15-17) Yesuusi saˈan deˈido wodekka, mino oosancha gididi deˈiis. Naatettan anaaxetettaa tamaaridi, “anaaxiyaa”  geetetti xeegettiis. * (Marqqoosa 6:3) Xawulaa kessiyo magaazee, ha wodiyaagaadan oosuwau koshshiyaabaa shammi ekkiyo sohotinne korinttiyan oottiya miishshi baynna he wodiyan, anaaxetettaa oosoy keehippe daafurssiyaanne daroban hiillancha gidiyoogaa koyiya ooso. Yesuusi baassi mittaa mudidi ehaanau biishin ane qoppa. Hegee geella mittaa qanxxidi, ba oottiyoosaa goochidi ehiyoogaa gujjana danddayees. Yesuusi keettaa keexxiiddi keettaa wooraajjiyaa yeggishin, sanqqaa waaxishiininne ubba so giddon goˈettiyo issi issi miishshata giigissishin qoppa. Minnidi hiillan oottiyo oosoy ufayssiyoogaa Yesuusi ba huuphe eriyoogau siree baawa.

⁷ Yesuusi ubba keehippe erettiyoy haggaazuwaa minnidi oottiyoogaana. Heezzu laytta baggau, Yesuusi keehippe koshshiya he oosuwaa ba kumetta wodiyaa immidi oottiis. Danddayettida keenan asau ubbau gattanau, guuran denddidi saˈay qammana gakkanau oottiyoogan ba kumetta wodiyaa goˈettiis. (Luqaasa 21:37, 38; Yohaannisa 3:2) I: “Xoossaa kawotettaa mishiraachchuwaa yootiiddi, dumma dumma gita katamaanne guutta katamaa” biis. (Luqaasa 8:1) Yesuusi asau mishiraachuwaa yootanau, sophphettiya ogiyan xeetan qoodettiya kiloometiriyaa tohuwan hemettiis.

8, 9. Yesuusi minnidi oottiyoogan waanidi ufayttidee?

⁸ Yesuusi minnidi haggaazidoogan ufayttidee? Ee! I Kawotettaa tumaa zerettaa zeriisinne he kattay cahau gakkanaadan oottiis. Xoossaa oosuwaa oottiyoogaa qumaappekka aadhidi minttettiyaabadaaninne bau keehippe koshshiyaabadan xeellidi, a sheniyaa poliis. (Yohaannisa 4:31-38) I saˈan oottanaadan imettida oosuwaa polido wode, ba Aawau: “Neeni taayyo oottanau immido oosuwaa polada, nena sa7an bonchchaas” yaagidi yootana danddayidoogan ay keenaa ufayttidaakko qoppa.—Yohaannisa 17:4.

 ⁹ Yihoowaynne Yesuusi minnidi oottiyoogan ufayttiya waanna leemisota. Yihoowa siiqiyoogee ‘a milatanaadan’ nuna denttettees. (Efisoona 5:1) Yesuusa siiqiyoogee nuuni a leemisuwaa “kaallana mala” oottees. (1 PHeexiroosa 2:21) Yaatiyo gishshau, nuunikka nu daafuran waanidi ufayttana danddayiyaakko ane pilggoos.

10, 11. Nu oosuwau bessiya xeelaa dichanaadan aybi maaddana danddayii?

¹⁰ Deˈuwau koshshiyaabaa demmanau oottiyo oosuwaa, tumu Kiristtaaneti bessiyaagaadan xeelloosona. Nuuni nu oosuwaappe amarida ufayssaanne woppaa demmana koyoos. SHin nuuni oottiyo oosoy nuuni dosennaagaa gidikko, ufayttanaageenne woppa demmanaagee metiyaaba gidana danddayees. Hegaa mala hanotan, nu daafuran waanidi ufayttana danddayiyoo?

¹¹ Suure xeelaa dichiyoogan. Nu hanotaa ubbatoo laammana danddayokko; shin nu xeelaa laammana danddyoos. Oosuwaa Xoossay waati xeelliyaakko wotti dentti qoppiyoogee, nuuni oosuwau suure xeelaa dichanaadan maaddana danddayees. Leemisuwau, neeni so asaa ayssiyaagaa gidikko, ne oottiyo oosoy nena ufayssennaagaa gidikkokka, ne soo asau koshshiyaabaa kunttanaadan he oosoy nena danddayissiyaagaa gidiyoogaa qoppa. Hegaadan, neeni siiqiyoogeetussi koshshiyaabaa kunttiyoogaa Xoossay xoqqu oottidi xeellees. Ba soo asau koshshiyaabaa kunttenna uraa, a Qaalay “ammanenna asaappekka woykko Yihoowa kaddida uraappekka aadhdhida iitaa” yaagees. (1 Ximootiyoosa 5:8) Ne oosoy Xoossay neessi immido aawatettaa kiyanaadan danddayissiyaaba. Hegaa akeekiyoogee, neeni oosuwaa halchuwan oottanaadaaninne appe ufayssaa demmanaadan maaddana danddayees. Hegee nenaara oottiyaageeti demmibeennabaa gidana danddayees.

12. Nu oosuwan minonne ammanettidaageeta gidiyoogee ayba ogiyan anjjuwaa demissii?

¹² Mino oosanchanne ammanettiyaagaa gidiyoogan. Minnidi  oottiyoogeenne nu oosuwaa loytti oottiyo ogiyaa eriyoogee anjjuwaa kaalettana danddayees. Minnidi oottiyaanne qara oosanchati, ootissiyaageetun darotoo keehippe nashettoosona. (Leemiso 12:24; 22:29) Nuuni tumu Kiristtaane gidiyoogaadan, miishshaa woy oosuwau goˈettiyoobata wuuqqennaagaaninne ooso saatiyaa bessiya ogiyan goˈettiyoogan nu oosuwan ammanettiyaageeta gidana bessees. (Efisoona 4:28) Aadhida sheemppuwan beˈidoogaadan, ammanettiyoogee anjjuwaa demissees. Ammanettiyoogan erettida oosanchaa, asay ammanana danddayees. Nuna ootissiya uray nuuni minnidi oottiyoogaa akeekin aggin, nuuyyo “zoriya lo77o wozanai” deˈiyo gishshaunne nuuni siiqiyo Xoossaa  ufayssiyoogaa eriyo gishshau, woppaa demmana danddayoos.—Ibraawe 13:18; Qolasiyaasa 3:22-24.

13. Nuuni oottiyoosan loˈˈo leemiso gidiyoogee ay kaalettana danddayii?

¹³ Nu kanddoy Xoossaa bonchissana danddayiyoogaa akeekiyoogan. Nuuni oottiyo sohuwan, Kiristtaaneti kaalliyo xoqqa kaandduwaa maaraa naagiyo wode, harati hegaa akeekanaagee erettidaba. Hegee ay kaalettii? Hegaadan oottiyoogan, “nuna ashshiyaa Xoossaabaa tamaarissiyoogaa ubbaban galatissanau” danddayoos. (Tiitu 2:9, 10) Ee, nu loˈˈo kanddoy, nu goynoy loˈˈo gidiyoogaa harati akeekidi omooddettanaadan oottana danddayees. Neeni oottiyoosan loˈˈo leemiso gidiyoogaappe denddidaagan, neenaara oottiya uri tumau loˈˈo zaaruwaa immiyo wode, nena ay keena ufayssanaakko qoppa! Keehippe koshshiya issibaa qoppa: Ne loˈˈo kanddoy Yihoowa bonchissiyoogaanne a wozanaa ufayssiyoogaa eriyoogaappe aadhiya ayba anjjoy deˈanee?—Leemiso 27:11; 1 PHeexiroosa 2:12.

14-16. Oosuwaa dooriyoogaa xeelliyaagan qoppana bessiya waanna oyshati awugeetee?

¹⁴ Oottana bessiyaanne bessenna oosuwaa xeelliyaagan, Geeshsha Maxaafay ubbabaa qonccissidi kaaletuwaa immenna. Hegee, aybiira gayttida ooso gidikkonne oottana danddayoos giyoogaa gidenna. Geeshsha Maxaafay, Xoossaa ufayssenna oosuwaa aggidi, a ufayssiya loˈˈonne muruta oosuwaa dooranaadan maaddana danddayees. (Leemiso 2:6) Oosuwaa dooriyoogaa xeelliyaagan, qoppana bessiya naaˈˈu waanna oyshati deˈoosona.

¹⁵ Ha oosuwaa oottiyoogee Geeshsha Maxaafan digettidaba gidana danddayii? Geeshsha Maxaafay, wuuqqiyoogee, worddotiyoogeenne eeqaa misiliyaa medhiyoogee digettidaba gidiyoogaa qoncciyan yootees. (Kessaabaa 20:4; Oosuwaa 15:29; Efisoona 4:28; Ajjuutaa 21:8) Hegaa malabata oottanaadan oottiya oosota nuuni doorana koshshenna. Yihoowa siiqiyoogee,  nuuni Xoossaa azazota kanttanaadan oottiya oosuwaa mule doorennaadan oottees.—1 Yohaannisa 5:3.

¹⁶ Ha oosuwaa oottiyoogee, nuuni iita oosuwan shaahettiyaageeta woykko harata hegau minttettiyaageeta gidanaadan oottii? Issi leemisuwaa qoppa. Issi ooso keettan imattaa mokkiyoosan oottiyoogee bala gidenna. Gidoppe attin, issi Kiristtaanee hegaa mala oosuwaa, shahaara kessiya issi kilinikiyan demmikko waatana bessii? A oosoy shahaara kessiya uraa, matan maaddiyooba gidennagee qoncce. Gidoppe attin, a oosoy Xoossaa  Qaalay diggiyo, shahaara kessiyo ooso oottiya kilinikiyaa kaafiyooba gidenne? (Kessaabaa 21:22-24) Yihoowa siiqiyaageeta gidiyoogaadan, Geeshsha Maxaafay diggiyo oosuwan nuuni shaalettana koyokko.

17. (a) Oosuwaa dooranau qofaa qachiyo wode, nuuni akeekan xomoosana koshshiyo allaalleti awugeetee? ( Sinttaa 177n deˈiya saaxiniyaa xeella.) (b) Nu zoriya wozanay Xoossaa ufayssiya kuushshaa kuuyanaadan nuna waatidi maaddana danddayii?

¹⁷ Menttuwaa 15⁠ninne 16n naaˈˈu waanna oyshatussi imettida zaarota akeekan qoppiyoogan, osuwaa dooriyoogaara gayttida hara daro oyshatussi zaaruwaa demmana danddayoos. Hegaa bollikka, nuuni oosuwaa dooranau qofaa qachiyo wode, akeekan xomoosana koshshiyo hara allaalleti deˈoosona. * ‘Ammanettida wozannaama ashkkaray,’ merettana danddayiya  ubba yohota xeelliyaagan nuussi higge kessana mala naagokkko. Nuuni akeekancha gidana koshshiyoy hegaa mala hanotaana. Nuuni SHemppuwaa 2n tamaaridoogaadan, Xoossaa Qaalaa nu deˈuwan waati oosuwan peeshshanaakko nu zoriya wozanay timirttiyaanne loohissuwaa demmana koshshees. Nu “akeekaa abbiyaa” hegaadan “goˈettiyoogan” loohissiyo wode, Xoossaa ufayssiya kuushshaa kuuyanaadaaninne Xoossaa siiquwan deˈanaadan nu zoriya wozanay nuna maaddees.—Ibraawe 5:14, NW.

18. Yihoowa ufayssiya ogiyan ubbatoo deˈanaagee metiyaaba gidiyoy aybissee?

¹⁸ “Waissiya” ha ‘wurssetta gallassatun,’ ubbatoo Yihoowa ufayssiya kuushshaa kuuyanaagee metana danddayees. (2 Ximootiyoosa 3:1) Oosuwaa demmanaageenne a oyqqidi deˈanaagee keehippe metiyaaba gidana danddayees. Tumu Kiristtaaneta gidiyoogaadan, nuuni nu soo asaassi koshshiyaabaa kunttanau minnidi oottiyoogee keehippe koshshiyoogaa akeekoos. SHin nuuni akeekancha gidana xayikko, ooso sohuwan gakkiya sugettay woy asappe asa oyqqiya hargge mala gidida, alamee miishshaa siiqiyo hanotay ayyaanaban oottiyo oosuwaa xubbana danddayees. (1 Ximootiyoosa 6:9, 10) “Lo77obai aibakko” shaakki eridi bessiyaagaadan deˈana danddayiyo ogiyaa ane tobboos.—Piliphphisiyuusa 1:10.

19. Kumetta hanotan ammanettiyoogee Yihoowassi bessiyaaba gididoy aybissee? Hegaadan ammanettiyoogee nuuni aybippe haakkanaadan maaddii?

¹⁹ Kumetta hanotan Yihoowan ammanetta. (Leemiso 3:5, 6) Hegaadan ammanettiyoogee ayyo bessiyaaba gidennee? I nuussi keehippe qoppees. (1 PHeexiroosa 5:7) I nuussi koshshiyaabaa nuugaappekka aaruwan erees; qassi a kushee qantta gidenna. (Mazamure 37:25) Yaatiyo gishshau, a Qaalay kaallidi deˈiyaagaadan zoriyoogaa siyana koshshees: “Miishsha siiqoppe inttena naagite; intteyyo de7iyaagee intteyyo gido. Aissi giikko, Xoossai ba huuphen, ‘Taani nena mulekka yeggikke  woikko aggikke’ yaagiis.” (Ibraawe 13:5) Xoossay deˈossi koshshiyaabaa kunttiyaagaa gidiyoogaa, kumetta wodiyaa haggaaziya daroti markkattana danddayoosona. Yihooway nuussi qoppiyoogaa kumetta hanotan ammanettiyaaba gidikko, nu soo asaassi koshshiyaabaa kunttanau keehippe hirggokko. (Maatiyoosa 6:25-32) Mishiraachuwaa sabbakiyoogaanne  gubaaˈiyaa shiiqiyoogaa milatiya ayyaana oosota, nu oosoy diggennaadan naagettoos.—Maatiyoosa 24:14; Ibraawe 10:24, 25.

20. Payya ayfiyaa oyqqidi deˈiyoogaa giyoogee woygiyoogee? Waatada hegaa mala xeelaa oyqqada deˈana danddayay?

²⁰ Ne ayfee payya gido. (Maatiyoosa 6:22, 23) Payya ayfiyaara deˈiyoogaa giyoogee, deˈoy daroban undduwaalettennaadan oottiyoogaa giyoogaa. Issi Kiristtaaniyaa payya ayfee, issibaa xallan xeelaa wottees. Hegeekka Xoossaa sheniyaa poliyoogaa. Nu ayfee issibaa xallan suure xeelaa wottiyaagaa gidikko, daro damoozzaa demessiya oosuwaa demmanaunne ishalo deˈuwaa deˈanau bichaarokko. Woykko zalˈˈanchati asi ufayttanau demmana koshshees giyo, ubbatoo laamettiya, wodee ehiido oorattabatanne keehi loˈˈo giyoobata demmanau bichaarokko. Neeni waanada payya ayfiyaa oyqqada deˈana danddayay? Koshshenna acuwan geloppa. Bessiyaagaappe daro wodiyaanne xeelaa koyiya aquwaa shiishshada, ne deˈuwaa dinnaaqoppa. “Miyoobainne maayiyoobai de7ikko, . . . gidana” yaagiya Geeshsha Maxaafaa zoriyaa siya. (1 Ximootiyoosa 6:8) Neessi danddayettida peeshshan, ne deˈuwaa kawushsha ootta.

21. Nuuni kaseyiyoobata doorana koshshiyoy aybissee? Nu deˈuwan kaseyana koshshiyoy aybee?

²¹ Ayyaanabaa kaseyada, a mintta kaalla. Nuuni galla galla deˈuwan oottana danddayiyoobati guutta gidiyo gishshau, kaseyiyoobata doorana koshshees. Yaatana xayikko, daro koshshennabati keehippe koshshiyaabatuyyo goˈettiyo nu alˈˈo wodiyaa wurssana danddayoosona. Nu deˈuwan waanna sohuwaa oyqqana koshshiyaabay aybee? Alamiyan daroti loˈˈo giyo deˈuwaa deˈanau xoqqa timirttiyaa tamaariyoogau xoqqa sohuwaa immoosona. Gidikkonne, Yesuusi bana kaalliyaageeti ‘kasetidi Xoossaa Kawotettaa koyanaadan’ minttettiis. (Maatiyoosa 6:33) Ee, tumu Kiristtaaneta gidiyoogaadan, nu deˈuwan Xoossaa Kawotettaa kaseyoos. Nu deˈuwaa hanotay, giishin nu dooroy, nu hoolleenne nuuni oottanau yeemottiyoobati, aquwaabau qoppiyoogaappenne oosuwaa xoqqu  oottidi xeelliyoogaappe Xoossaa sheneenne a Kawotettaabay nuussi keehippe koshshiyaaba gidiyoogaa bessiyaagaa gidana koshshees.

22, 23. (a) Tumu Kiristtaanetu waanna oosoy aybee? He oosoy keehippe koshshiyaagaa gidiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo? ( Sinttaa 180n deˈiya saaxiniyaa xeella.) (b) Deˈuwau koshshiya oosuwaara gayttidaagan ne murttee aybee?

²² Nuuni wurssetta wodee wurana haniyo wodiyan deˈiyoogaa eriyo gishshau, tumu Kiristtaaneti oottiyo waanna oosuwan nu xeelaa wottoos. Hegeekka, sabbakiyoonne erissiyo ashkkara oottiyo oosuwaa. (Maatiyoosa 24:14; 28:19, 20) Nuussi leemiso gidida Yesuusaagaadan, shemppo ashshiya ha oosuwaa wozanappe oottana koyoos. Ha oosoy keehippe koshshiya ooso gidiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo? Xoossaa asatuppe dariyaageeti, gubaaˈiyan aassiyaageeta gididi sabbakiyo oosuwaa kumetta wozanaappe oottoosona. Issoti issoti aqinye woykko misoonaawe gidanau bantta hanotaa giigissidosona. Yelidaageetuppe daroti, ayyaanaabaa hoollee keehippe koshshiyoogaa akeekiyoogan, bantta naati kumetta wodiyaa haggaazuwaa bantta ooso oottidi oyqqanaadan minttettidosona. Kawotettaabaa mishettidi awaajjiyaageeti, minnidi haggaaziyoogan ufayssa demmiyoonaa? Ee, tumuppe demmoosona! Kumetta shemppuwaappe Yihoowayyo haggaaziyoogee ufayssaa, woppaanne zawi baynna anjjuwaa tumuppe demmiyo oge.—Leemiso 10:22.

²³ Nuuppe dariyaageeti nu soo asaassi koshshiyaabaa kunttanau daro saatiyaa oottoos. Nuuni nu daafuraappe ufayssaa demmanaadan Yihooway koyiyoogaa hassaya. Nuuni qoppiyoobaynne oottiyoobay, Yihoowa xeelaaranne a baaso siraataara mogganaadan oottiyoogan, nu oosuwaappe ufayssaa demmana danddyoos. Gidikkokka, nu oosoy, Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa awaajjiyo waanna oosuwau xube gidennaadan murttoos. Nu deˈuwan ha oosuwaa kaseyiyoogan, Yihoowa siiqiyoogaa bessoos; yaatiyoogan a siiquwan deˈoos.