DARO asay Geeshsha Maxaafaa Tamaareti olettennaagaa Koyro Alamiyaa Olaa wode akeekiis. (Isi. 2:2-4; Yoh. 18:36; Efi. 6:12) Birttaaniyaa biittan deˈiya Xoossaa ashkkarati he wode waanidonaa?

Birttaaniyan 1916⁠n kiyida Militeri Servis Akt geetettiya higgiyan odettidaagaadan layttay 18ppe biidi 40 gidido, machibeennaageeta olettanaadan dooriyoogaa doommidosona. Issi uri minttidi ammaniyoobaa gaasuwan olaa wode laˈa gidana danddayiyoogaa he higgee qonccissees. Kawotettay ooni laˈa gidanaakko, qassi ay keena laˈa gidanaakko kuuyiya pirdda keettaa essiis.

Daro takkennan, 40 gidiya Geeshsha Maxaafaa Tamaareta wotaaddarati qashettiyoosan qachidosona; qassi 8ta Paransaaye biittan deˈiya olaa dembbau yeddidosona. He naaquwaa gaasuwan, Birttaaniyan deˈiya ishantti bantta ishantti qashettidoogee bessennaba gidiyoogaa oychanau, 500 asay paramido dabddaabbiyaa Kawiyo kaallidi deˈiya Herbert Askuwitau xaafidosona.

Paransaaye yeddido hosppunata eti olettennan ixxido gishshau woranau pirddidoogee odettiis. Gidoppe attin, ishantta woranau salppissidaashin, eta pirdday tammu laytta qashuwau laamettiis. Hara qasho keettan qashettanaadan eta Inggilize biitti ehiidosona.

Olay keehi takkin, machidaageetikka olettanaadan doorettidosona. Inggilizen Manchesttere kataman aakimenne Geeshsha Maxaafaa Tamaare gidida Henri Hadsena pirdda keettan essidosona. Naase 3, 1916n, a moorancha gi qaxxayidi, wotaaddaratussi aattidi immidosona. He wode, Jems Fredirik Iskot giyo ishaa Iskootilande biittan Edinburg kataman pirdda keettan essidosona. Layttay 25 gidido kolportteriyaa he ishaa bolli ayba mooronne demmibookkona. Aqaabee yigibaa oychiis; shin Londone kataman denddida hara mootuwaa gaasuwan yigibaa aggibayiis. He mootuwan ishaa Herbert Kipisa moorancha gi qaxxayidi, wotaaddaratussi aattidi immidosona.

Masqqalaa 1916 gakkanaassi, 264 ishantti olau beennaadan paqqadana mala oychidosona. Etappe 5ta laˈa yeddidosona; 154ti kawotettau maaddiya oosuwaa oottanaadan, qassi 23ti olettana xayikkonne wotaaddaratussi hara oosuwaa oottanaadan pirddidosona; 82ta wotaaddaratussi aattidi immidosona; qassi amaridaageeta bukkidi qasho keetti yeddidosona. Qasho keettan eta bolli gakkida naaquwaa daro asay eqettido gishshau, kawotettay eta wotaaddarati qashettiyoosaappe wolqqa oosuwaa oottiyo kambbiyaa efiis.

 Edgar Kleynne guyyeppe Birttaaniyan macara biiruwaa xomoosiyaagaa gididi haggaazida Pirays Hiyuzi Welse biittan haattaa zeeriyo sohuwan oottidosona. Hara baggara qassi, Paransaayeppe guyye zaarido hosppunatuppe issuwaa, Herbert Sinera Yorkshayere giyo sohuwan deˈiya Wekfilde Qasho Keettaa yeddidosona. Harati Dartmure Qasho Keettan waayissiya wolqqa oosuwaa oottidosona; olettennan ixxida daroti yan issippe qashettidosona.

Olettana xayikkonne wotaaddaratussi oottanau eeno giida Geeshsha Maxaafaa Tamaariyaa Frank Plata olaa dembbau yeddin, i daro wodiyau wolqqaama barchiyaa beˈiis. Wotaaddara gididi takkennan tumaa siyida Atikinsen Pajeti olettennan ixxido gishshau, wotaaddaratu halaqati akka keehi barchiyaa bessidosona.

Xeetu laytta gidiya wodiyaappe kase nu ishantti polotikaaninne hegaa malaban gelennaagee woygiyoogaakko loytti akeekana xayikkonne, Xoossaa Yihoowa ufayssiyaabaa oottanau koyidosona. Hagan eta sunttay odettidoogeeti keehippe ‘waayissiya wodiyan’ alamiyaappe dummatidi deˈiyoogan nuussi loˈˈo leemiso. (Ajj. 3:10)—Birttaaniyan xaafettida nu taarikiyaappe.