ASHKKENNE mino oosancha gidida ta aaway taani naatettan deˈiyo wode yootiyoobaappe ta hassayiyo issibay hegaa. I naaqo keehi ixxees; yaatiyo gishshau, Geeshsha Maxaafaa qofaa 1953⁠n siyido wode, sohuwaara ufayttidi ekkiis. He wodeppe doommidi, i tamaariyoobaa ba naata tamaarissanau keehi baaxetiis. Ta aayyiyaa kaalliyo Kaatolike haymaanootiyaa wogaa agganau koyro koyabeykku. SHin guyyeppe, akka Geeshsha Maxaafaa timirttiyaa oosuwan peeshshiyoogaa doommaasu.

Ta aawaynne ta aayyiyaa nuna xannaˈissanau metootidosona. Ta aayyiyaa tamaarabeykku; ta aaway qassi gaden daafuridi oottees. Issi issitoo i keehi daafuriyo gishshau, xannaˈissiiddi xiskkees. SHin, i oottidobay ayfiis. Taani son bayra naˈa gidiyo gishshau, ta michiyoonne ta ishantta naaˈˈata tamaarissiyoogan maaddaas. Nohee Xoossau azazettiyoogan ba soo asaa siiqiyoogaa bessidoogaa ta aaway darotoo yootiyoobaykka hegaappe issuwaa. Geeshsha Maxaafan deˈiya ha taarikiyaa taani keehi dosays! Daro takkennan, nuuni ubbay Xaaliyan Ediriyaatike abbaa xanxxan deˈiya, Roseto deli Abruzi giyo kataman Kawotettaa Addaraashan shiiquwaa uttiyoogaa doommida.

Taaninne ta aayyiyaa 1955⁠n deretiya heeraara kanttidi arggo baggan deˈiya Roome kataman gita shiiquwaa shiiqanau koyro biyo wode taassi layttay 11. He wodeppe doommidi, gita shiiqoy Kiristtaane deˈuwan tana keehi ufayssiyaabaappe issuwaa.

Hegaappe kaalliya layttan xammaqettaas; qassi takkennan kumetta wodiyaa haggaazuwaa doommaas. Taassi layttay 17 gidiyo wode, taani deˈiyo sohuwaappe 300 kilo meetiriyaa haakkidi, Roomeppe tohossa baggan deˈiya Lattiina giyo kataman dumma aqinye gidaas. He katamay mati keexettido gishshau, shooroti woyganeeshsha giidi ooninne hirggenna. Taaninne aqinye gidida ta laggiyaa Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo daro xuufeta asau immido gishshau keehi ufayttida; shin taani keehi yelaga gidiyo gishshau so asaa daro laamotaas! Gidikkokka, tau odettida kaaletuwaa azazettanau koyaas.

 Taani guyyeppe, 1963⁠n Miilaane kataman daro biittaappe yiidaageeti shiiqido “Merinaa Mishiraachuwaa” giya shiiquwan oottiyoobaa maaddanau maddabettaas. Florensse katamaappe yiida yelaga ishaa Peˈolo Pichoolaaranne haratuura nuuni issippe shiiquwaa wode nu dosan oottida. SHiiquwau naaˈˈantto gallassi, ekkennan woy gelennan deˈiyo deˈuwaabaa i loˈˈo haasayaa shiishshiis. Taani, ‘He ishay mule macho ekkenna’ gaada qoppidoogaa hassayays. SHin, issoy issuwau dabddaabbiyaa xaafiyoogaa doommidi, nu naaˈˈaukka issi mala hoollee deˈiyoogaa, nuuni naaˈˈaykka Yihoowa siiqiyoogaanne ayyo azazettanau wozanappe koyiyoogaa akeekida. Taani 1965⁠n Peˈola gelaas.

Taani tammu layttau kumetta wode aqinye gidada Florenssen haggaazaas. Yan gubaaˈetun ayyaanaabaa dichaa beˈiyoogee, ubba qassi yelagati dicciyoogaa beˈiyoogee ufayssiyaabaa. Ayyaanaabaa haasayiyoogaaninne allaxxiyoogan etaara wodiyaa aattiyoogee Peˈolanne tana keehi ufayssees; i darotoo etaara tohuwaa kuwaasiyaa kaaˈees. Taani ta azinaara wodiyaa aattiyoogaa dosiyoogee erettidaagaa; shin gubaaˈiyan deˈiya yelagatussinne so asau a maadoy koshshiyoogaanne hegaukka wodee koshshiyoogaa akeekaas.

Nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissido daro asaabaa qoppiyo wode, tana haˈˈikka ufayssees. Hegeetuppe issinna, ba tamaaridobaa naaˈˈu keettaa asau yootida Edriyaano. He asati Sillaasiyaa timirttiyaanne shemppoy hayqqenna giyo timirttiyaa mala, woosa keettay tamaarissiyoobaa tobbanau issi qeesiyaara gayttana mala keeridosona. Heezzu phaaphaaseti he shiiquwaa yiidosona. Geeshsha Maxaafan deˈiya qoncce timirttiyaara geeddarssiyo wode, eti yootiyoobay kirqqi giidabaanne maayettennaba gidiyoogaa nunaara xannaˈiyaageeti sohuwaara akeekidosona. He shiiqoy he keettaa asaappe 15⁠y Yihoowa Markka gidanaadan denttettiis.

Ha wodiyan nuuni sabbakiyo ogee he wodeegaappe keehi dummatees. He wode, qeesetuura gayttidi haasayiyoogan Peˈoloy gooba; qassi i etaara darotoo haasayiis. Yihoowa Markka gidenna daro asay deˈiyoosan issitoo hegaa mala shiiquwaa shiiqidoogaa hassayays. Yeellayiyaaba giidi qoppiyo oyshaa shiiquwaa yiida issoti issoti oychanaadan, eqettiyaageeti kasetidi maqqidoogee erettiis. SHin yohoy eti qoppidoogaappe dummatiis. Etappe issoy haymaanootee polotikan gelana bessiyaakko bessennaakko oychiis. He wode, qeesetussi zaariyoobay kirqqi giis. Sohuwaara xomppee toˈiis; toˈin shiiqoy laalettiis. Qeeseti qoppidoogaadan hanana xayikko eti  xomppiyaa toyssanau maqettidoogaa daro layttaappe guyyiyan erida.

Taaninne Peˈoloy aqo oyqqidi tammu laytta takkidi, woradaa xomoosanaadan shoobettida. Peˈoloyyo loˈˈo oosoy deˈiyo gishshau, hegee kuuyanau metiyaaba. Nuuni daro woossidinne qoppidi, woradaa xomoosanau kuuyida. Nuna mokkiya keettaa asaara ufayssiya wodiyaa issippe aattoos. Darotoo omarssi issippe xannaˈoos; hegaappe simmin Peˈoloy naata so oosuwan maaddees; ubba qassi hisaabe timirttiyan maaddanau ufayttees. Hegaa bollikka, Peˈoloy nabbabiyoogaa dosiyo gishshau, nabbabidobaappe ufayssiyaabaanne minttettiyaabaa hara asau yootees. Saynno saynno, darotoo Yihoowa Markkati baynna katamaa biidi sabbakoos; qassi omarssi yiidi haasayaa siyanaadan asaa shoobboos.

Woradaa oosuwaa naaˈˈu laytta xallau ootti simmidi, Roomen deˈiya Beeteelen haggaazanaadan shoobettida. Peˈoloy higgiyaa kifiliyan oottanaadaaninne taani qassi Maxeetiyaa Kifiliyan oottanaadan maddabettida. He oosoy nuna metiyaaba gidikkonne, nuuni azazettanau koyida. Loddan loddan, Xaaliyan deˈiya macara biiroy aakkidoogaanne ishanttu qooday keehi gujjidoogaa beˈiyoogee ufayssiyaaba. He wode, Xaaliyan deˈiya Yihoowa Markkati higgiyan erettidosona. Nuuni maddabettido ha ooratta oosuwan keehi ufayttida.

Nuuni 1981 heeran Beeteelen haggaaziyo wode, Xaaliyaa biittan issi mootoy keehi erettiis. Yihoowa Markka gidida issi azinaynne machiyaa bantta naˈiyaa hayqqanaadan oottidosona giidi asay eta wordduwan mootiis; shin naˈiyaa Meediteraaniyaa heeran deˈiya daroti yelidaageetuppe laattiyo suuttaa harggiyan hayqqaasu. Beeteelen deˈiya ishanttinne michontti naˈee aawaanne aayee abukaatota maaddidosona. Issi traktteenne dumma giigida Beegottite! maxeetee asay he yohuwaabaa tumaa eranaadan, qassi Xoossaa Qaalay suuttaabaa woygiyaakko suure akeekanaadan maaddidosona. He aginatun, darotoo Peˈoloy shemppennan 16 saatiyaa oottiis. Taani he wode a maaddanau taassi danddayettida ubbabaa oottaas.

Nuuni aqo oyqqoosappe 20 laytta gidiyo wode, qoppibeennabay merettiis. Taassi shahaaray attidobadan qoppidoogaa Peˈoloyyo odiyo wode, taassi layttay 41, ayyo qassi 49. I he gallassi masttooshan hagaadan giidi xaafiis: “Woosaa: Hegee tuma gidikko, kumetta wodiyaa haggaazuwaa aggennaadan, ayyaanaabau mishettiyoogaa aggennaadaaninne loˈˈo leemiso gidiya aawanne aayo gidanaadan nuna maadda. Ubbaappe aaruwan, aadhida 30 layttau madirakiyan haasayidobaappe xeetaappe issi kushiyaakkonne oosuwan peeshshanaadan tana maadda.” Taani hegaabaa haˈˈi qoppiyo wode, Yihooway  Peˈolo woosaanne ta woosaa siyidoogaa akeekaas.

Ayleeriyaa yelettidoogee nu deˈoy keehi laamettanaadan oottiis. Leemiso 24:10y, “Neeni metuwaa gallassi laafikko, ne wolqqai guutta” giyoogaadan, nuuni issi issitoo yibbaatida. Gidoppe attin, issoy issuwaa minttettiyoogaa goˈˈaa akeekidi, issoy issuwaa maaddida.

Darotoo Ayleeriyaa a dicciyo wode i aawaynne i aayyiyaa kumetta wodiyaa haggaazuwan minni oottidoogee o ufayssiyoogaa yootausu. Ubbatoo nuuni o siiqidoogaadaaninne koshshiyaabaa issi kunttidoogaadan iyyo siyettees. Gallassi taani o xeellays. Omarssi Peˈoloy soo yiyo wode, darotoo oottiyoobi deˈiyaaba gidikkonne, iira kaaˈiyoogaaninne so oosuwaa o maaddiyoogan iira wodiyaa aattees. I geella ba oottiyoobaa wurssanau qammaappe hosppun woy uddufun saate gakkanaassi xiskkennaba gidikkonne, iira wodiyaa aattees. Ayleeriyaa darotoo, “Ta aaway taassi loˈˈo lagge” yaagausu.

Ayleeriyaa suurebaa oottanaadan maaddanau, issi issitoo o mintti seerida. A ba laggeera kaaˈaydda issitoo bessennabaa oottidoogaa hassayays. A hegaadan oottana koshshennay aybissakko nuuni Geeshsha Maxaafaappe yootida. A ba laggiyaa bau atto gaanaadan nu sinttan oychanaadankka oottida.

Ayleeriyaa ba aawaynne ba aayyiyaa haggaazuwaa siiqiyoogaa nashshausu. Haˈˈi a azinaa gelido gishshau, Yihoowau azazettiyoogeenne a kaaletuwaa kaalliyoogee ay keena koshshiyaakko loytta erausu.

Peˈoloy bana kansseriyaa harggee oyqqidoogaa 2008⁠n eriis. Koyro ayyo harggee kehanaba milatiis; qassi i tana keehi minttettiis. Peˈola akkamiya gooba dottoreta demmanau keehi koyida. Qassi taaninne Ayleeriyaa, nuuni minnanaadaaninne genccanaadan maaddana mala Yihoowa minttidi woossida. Kase mino gidida ta azinay loddan loddan gilqqiyoogaa beˈiyoogee tau keehi deexxiyaaba. I 2010⁠n hayqqidoogee tana daro azzanttiis. SHin, nuuni issippe deˈido 45 layttan oottidobay tana keehi minttettees. Nuussi danddayettida ubban Yihoowau oottida. Nu oosuwaa i mule dogennaagaa erays. Yesuusi yootido, Yohaannisa 5:28, 29⁠n deˈiya qofaara maayettiya ogiyan Peˈoloy denddanaagaa taani yeemuwan naagays.

Ta qofan, taani hanno gakkanaassi Nohe taarikiyaa dosiya guutta naˈa. Taani murttidobaa laammabeykke. Yihooway taappe koyiyoobay ayba gidikkonne, au azazettanau koyays. Siiqo Xoossay nuussi immiyo keehi gita anjjuwaara geeddarssiyo wode, nuna xubbiyaabay aybinne, nuuni aggibayidobay aybinne woy nuna qohiyaabay aybinne keehi guutta gidiyoogaa erays. Yihoowau azazettiyoogee ubbatoo keehi koshshiyaabaa gidiyoogaa ta deˈuwan beˈaas.