1, 2. Naaˈˈantto Alamiyaa Olaa wurssettaa heeran, 230 Yihoowa Markkata woranau efiyo wode paxa attanaadan eta maaddiday aybee?

HITILERA wotaaddarati Naaˈˈantto Alamiyaa Olaa wurssettaa heeran xoonettiiddi deˈoosona. Asaa issippe gurddido kambbiyan he wode qashetti uttida shaˈan qoodettiyaageeta Naaze kawotettay woranau halchiis. Eta abbaa doonan deˈiya katamaa wolqqan efiidi, markkabiyan gelissidi abban muukettanaadan oottanau qoppidosona. Hegee, guyyeppe woranau efiyoogaa geetettidi xeesettida halchotuppe issuwaa.

² Wotaaddarati Zaksenhawuzen giyo kambbiyan qashettidaageetuppe 33,000 asati Jarmanen deˈiya Lubeek giyo katamaa gakkanaashin 250 kilo meetiriyaa tohuwan baanaadan oottidosona. Banttarkka issippe hemettanaadan wotaaddarati azazido, usuppun biittaappe yiida 230 Yihoowa Markkatikka etaara deˈoosona. Namisaynne harggee eta ubbaa keehi daafurssiis. Nu ishantti he wode waanidi paxa attidonaa? Etappe issoy, “Ogiyan shuggennaadan nuuni issoy issuwaa ubbatoo minttettida” yaagiis. Eti issoy issuwaa siiqiyoogeenne Xoossay immido “ubbaappe aadhdhiya wolqqai” paxa attanaadan eta maaddiis.—2 Qor. 4:7.

3. Nuuni issoy issuwaa minttettana koshshiyoy aybissee?

³ Ha wodiyan, nuna hegaadan woranau efaana xayikkonne, nuna daro metoy gakkees. Xoossaa Kawotettay 1914⁠n eqqi simmin, Seexaanay saluwaappe saˈau olettiis. I “baayyo guutta wodee attidoogaa eriyo gishshau,” keehi hanqqettiis. (Ajj. 12:7-9, 12) Armmageedoona olay mati mati biyo wode, Seexaanay nuna gakkiya metuwan nuuni ayyaanaaban shugganaadan oottanau malees. Galla galla deˈuwau unˈˈettiyoogeekka metoy daranaadan oottees. (Iyy. 14:1; Era. 2:23) He ubba metoy nuuni ay oottikkokka, issi issitoo keehi shuggidi hidootaa qanxxanaadan oottana danddayees. Daro layttau darota ayyaanaaban maaddida issi ishaabaa ane qoppa. I cimiyo wode, inne a machiyaa sahettin i hidootaa qanxxiyoogaa  doommiis. He ishaagaadan, nu ubbaassi Yihooway immiyo “ubbaappe aadhdhiya wolqqai” koshshees; qassi nuuni ubbay issoy issuwaa minttettana koshshees.

4. Nuuni harata minttettanau, kiitettida PHauloosi zorido ay zoriyaa wozanan wottana koshshii?

⁴ Nuuni harata minttettanau, kiitettida PHauloosi Ibraawe Kiristtaaneta zoridobaa wozanan wottana koshshees. I hagaadan giis: “Issoi issuwaara waani siiqettanaakkonne qassi lo77o oosuwaa waati oottanaakko [“denttettanau,” NW], issoi issuwau qoppoos. Issooti issooti shiiquwaa meeze oottidi shiiqiyoogaadan, nuunikka issippe shiiqiyoogaa aggokko; shin Godaa gallassai matattiyoogaa intte be7iyo gishshau, issoi issuwaa minttettoos.” (Ibr. 10:24, 25) Nuuni ha loˈˈo zoriyaa oosuwan peeshshana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

5.‘Issoy issuwau qoppiyoogaa’ giyoogee woygiyoogee, nuuni yaatana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

⁵ “Issoi issuwau qoppoos” giyoogee “haratussi koshshiyaabaa akeekoos, qassi etabaa qoppoos” giyoogaa. Nuuni Kawotettaa Addaraashan nu ishantta eesuwan sarotiyaaba woy etaara pattennabaa haasayiyaaba gidikko, etassi koshshiyaabaa erana danddayokko. ‘Nuuni nu huuphe oosuwaa oottana mala’ minnanaunne ‘yohon coo gelennaadan’ naagettanau koyoos. (1 Tas. 4:11; 1 Xim. 5:13) Gidoppe attin, nuuni nu ishantta minttettanau koyikko, eta tumuppe erana koshshees; woykko eta deˈuwaa hanotaa, eta eeshshaa, ayyaanaaban eta hanotaa, eti mino gididobaanne eti shugo gididobaa erana koshshees. Nuuni etau lagge gidiyoogaanne eta siiqiyoogaa eti erana koshshees. Hegau, eta metoy gakkiyo wodenne eti hidootaa qanxxiyo wode xallan gidennan, haroodekka etaara nuuni wodiyaa aattana koshshees.—Roo. 12:13.

6. Issi cimay i naagiyoogeetuyyo ‘qoppanaadan’ maaddiyaabay aybee?

⁶ Gubaaˈe cimati heemmiyo “Xoossaa dorssaa wudiyaa” loˈˈo qofaaninne dosan heemmanaadan etau zoree imettiis. (1 PHe. 5:1-3) Eti naagiyo dorssata shaakki erana xayikko, waati loytti heemmana danddayiyoonaa? (Leemiso 27:23 nabbaba.) Cimati bantta mala Kiristtaaneta maaddanau giigi uttidaageetanne etaara wodiyaa aattiyoogan ufayttiyaageeta gidikko, gubaaˈiyan deˈiyaageeti maadoy koshshiyo wode eta oychanau mammottokkona. Qassi hegee, ishanttinne michontti banttau siyettiyaabaanne banttana qofissiyaabaa cimatuyyo yootanaadan oottiyo gishshau, cimati etayyo ‘qoppananne’ koshshiyaaban eta maaddana danddayoosona.

7. Hidootaa qanxxidaageeti haasayiyo “xala” haasayaa nuuni waati xeellana koshshii?

⁷ PHauloosi Tasalonqqe gubaaˈiyan deˈiyaageeta, “Wolqqi bainnaageeta maaddite” yaagiis. (1 Tasalonqqe 5:14 nabbaba.) “Wolqqi bainnaageeta” geetettidaageeti unˈˈettidaageetanne hidootaa qanxxidaageeta. Leemiso 24:10y, “Neeni metuwaa gallassi laafikko, ne wolqqai guutta” yaagees. Nuuni keehi hidootaa qanxxidaageeta maaddanau koyikko, eti issi issitoo “xala” haasayaa haasayana danddayiyoogaa hassayana koshshees. (Iyy. 6:2, 3) Eti qoppibeennabaa haasayana danddayoosona. I aayyiyaa keehi unˈˈettido Rasheela ba deˈuwan beˈidobaappe hegaa akeekaasu. Rasheela hagaadan gaasu: “Ta aayyiyaa darotoo iitabaa haasayausu. Hegaa mala wodiyan darotoo, ta aayee tumu oonatettaa, hegeekka a siiqiyaanne keha asa gidiyoogaa hassayanau malays. Unˈˈettida asati qoppennan darobaa haasayiyoogaa akeekaas. Issi uri etaagaadan qohiyaabaa haasayidi woy oottidi haluwaa kiyiyoogee keehi iitaba.” Leemiso 19:11, “Aawussi de7iya aadhdhida eratettai hanqquwaa mitissees; moorida urau atto giyoogeekka bonchchissees” yaagees.

8. Nuuni eta siiqiyoogaa ‘erissana’ koshshiyoogeeti oonee, qassi aybissi?

⁸ Kase oottido nagaraappe simmidaba  gidikkonne, hegaa gaasuwan yeellatiyoonne hidootaa qanxxiyo gishshau unˈˈettida urau waati ‘qoppana’ danddayiyoo? PHauloosi Qoronttoosa gubaaˈiyan deˈiya, ba nagaraappe simmida bitaniyaabaa hagaadan giis: “He bitanee keehi daro azzanenna mala, intte ayyo atto gaanaunne a minttettanau bessees. Hegaa gishshau, intte a minttidi siiqiyoogaa i erana mala, taani inttena woossais.” (2 Qor. 2:7, 8) “Erana mala” geetettidi birshshettida Giriiketto qaalay tuma gidiyoogaa shaakkidi eranaadan oottiyoogaa bessees. Nuuni a siiqiyoogaanne ayyo qoppiyoogaa he uri erees giidi qoppana bessenna. Nu qofaynne nuuni oottiyoobay i hegaa akeekanaadan maaddiyaagaa gidana koshshees.

9. “Waani siiqettanaakkonne qassi lo77o oosuwaa waati oottanaakko” denttettiyoogaa giyoogee woygiyoogee?

⁹ PHauloosi, “Issoi issuwaara waani siiqettanaakkonne qassi lo77o oosuwaa waati oottanaakko [“denttettanau,” NW], issoi issuwau qoppoos” yaagiis. Nu mala Kiristtaaneti siiqanaadaaninne loˈˈo oosuwaa oottanaadan nuuni eta denttettana koshshees. Tamay toˈenna mala, mittaa shiishshidi pereggana danddayoos. (2 Xim. 1:6) Hegaadankka, nu ishantti Xoossaanne bantta shooruwaa siiqanaadan nuuni kehatettan denttettana danddayoos. Loˈˈo oosuwaa oottanaadan harata denttettanau galatana bessiyaaban galatana koshshees.

10, 11. (a) Nu giddon galatay koshshiyoogeeti oonee? (b) Galatiyoogee ‘moorobaa oottida uraa’ waati maaddana danddayiyaakko bessiya leemisuwaa yoota.

¹⁰ Hidootaa qanxxidaba gidin aggin, nuussi ubbaassi galatay koshshees. Issi gubaaˈe cimay hagaadan giidi xaafiis: “Ta aaway tana awudenne loˈˈobaa oottadasa gi erenna. Hegaappe denddidaagan, tana likkiyaappe aattada ziqqi oottada xeellays. . . . Tau haˈˈi 50 laytta gidikkonne, taani cima gidada oottiyoobay loˈˈo gidiyoogaa ta laggeti yootiyoogaa nashshays. . . . Harata minttettiyoogee ay keena koshshiyaabakko ta deˈuwan beˈidobaappe tamaaraas; qassi tau danddayettida keena ubban hegaadan oottays.”  Galatiyoogee aqinyeta, cimidaageetanne hidootaa qanxxidaageeta gujjin, ubba asaa minttettees.—Roo. 12:10.

¹¹ Ayyaanaaban kaymidaageeti ‘moorobaa oottida ura suurissiyo’ wode siiquwan zoriyoogeenne galatana bessiyaaban galatiyoogee, nagaraa oottidaagee zaarettidi loˈˈo oosuwaa oottana mala denttettana danddayees. (Gal. 6:1) Miiriyaamo giyo michiyo maaddiday hegaa. A hagaadan gaasu: “Ta mata laggetuppe amaridaageeti gubaaˈiyaappe haakkin, qassi he wode ta aawaa guuggiyan suuttay gukkido gishshau i keehi sahettin, he wode ta deˈuwan pala iitabay gakkiis. Taani he wode keehi unˈˈettaas. Unˈˈettiyoogaa agganau, Yihoowa Markka gidenna naˈaa laggettiyoogaa doommaas.” Hegee a bana Yihooway siiqana bessennabadan qoppanaadan oottin, a tumaa aggabayanau qoppaasu. SHin, issi gubaaˈe cimay a ammanettada Yihoowau oottidobaa hassayissiis, qassi Yihooway haˈˈikka o siiqiyoogaa yootiis. Yaatin, a zaarettada Yihoowa siiqiyoogaa doommaasu. A Yihoowa Markka gidenna laggettuwaappe shaahettada kaseegaadan Yihoowayyo haggaazausu.

12. Nuuni nu ishantta haratuura geeddarssikko, eta borikko woykko eti zilˈˈettanaadan oottikko, aybi hanana danddayii?

¹² Nu ishantti ubbatoo mishettidi Xoossau haggaazanaadan waati ‘denttettanaakko’ nuuni akeekan qoppana koshshees. Nuuni eta haratuura geeddarssiyoogee, nuuni kessido maaraa kaallibeenna gishshau eta boriyoogee, woykko eti loytti oottibookko giidi zilˈˈettanaadan oottiyoogee bessiyaaba gidenna. Hegaadan oottiyoogee, eti guutta wodiyau loyttidi oottanaadan maaddana danddayees; shin sinttanau muletoo hegaadan oottanaadan maaddenna. Hara baggaara qassi, nu mala Kiristtaaniyaa galatiyoogeenne i Xoossaa siiqiyoogaa ayyo yootiyoogee a muletoo maaddana danddayees.—Piliphphisiyuusa 2:1-4 nabbaba.

13. Harata minttettiyoogaa giyoogee woygiyoogee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

¹³ ‘Godaa gallassay matattiyoogaa nuuni beˈiyo’ wode, kaseegaappe aaruwan issoy issuwaa minttettana koshshees. Harata minttettiyoogaa giyoogee eti ubbatoo minnidi Xoossau haggaazanaadan denttettiyoogaa giyoogaa. Siiquwaunne loˈˈo oosuwau harata denttettiyoogee tamay toˈana haniyo wode mittaa shiishshiyoogaa mala gidiyoogaadan, harata minttettiyoogee tamay toˈennaadan woykko tololattidi eexxanaadan lambbaa gujjiyoogaa mala. Harata minttettanau, azzanidaageeti minnanaadan maaddana koshshees. Hegaa mala asata minttettiyo wode, nuuni pashkki giidi kehatettan haasayana koshshees. (Lee. 12:18) Hegaa bollikka, nuuni ‘siyanau eesotiyaageetanne haasayanau eesotennaageeta’ gidana bessees. (Yaaq. 1:19) Nuuni nu ishau qarettiyoogaa bessiya ogiyan i yootiyoobaa siyiyaaba gidikko, i azzananaadan oottidabay aybakko akeekoos; qassi i genccanaadan maaddiyaabaa haasayoos.

14. Issi gubaaˈe cimay hidootaa qanxxida ishaa waati maaddidee?

 ¹⁴ Asau qarettiya issi gubaaˈe cimay, shiiquwaa shiiqiyoogaanne haggaaziyoogaa daro layttau aggida ishaa waati maaddidaakko ane beˈa. He cimay ishay yootiyoobaa siyidi, he ishay Yihoowa keehippe siiqiyoogaa akeekiis. I kase Wochiyo Keelaa maxeetiyaa ubbaa loytti xannaˈees; qassi ubbatoo shiiquwaa shiiqanau baaxetees. Gidikkokka, gubaaˈiyan deˈiya issoti issoti oottiyoobay a azzanttiisinne yiilloyiis. Gubaaˈe cimay he ishaa bolli pirddennan, i yootiyoobaa qarettidi siyiis; qassi anne a soo asaa siiqiyoogaa yootiis. Guyyeppe, he ishay kase bana gakkidabaa gaasuwan ba siiqiyo Xoossau oottennan aggidoogaa akeekiis. He gubaaˈe cimay he ishay banaara haggaazanaadan shoobbiis. He cimay maaddin, he ishay zaarettidi haggaaziyoogaa doommiis; guyyeppe qassi kaseegaadan gubaaˈe cima gididi sunttettiis.

15. Hidootaa qanxxidaageeta maaddiyoogaara gayttidaagan Yihoowappe ay tamaarana danddayiyoo?

¹⁵ Hidootaa qanxxida uri sohuwaara minettennan aggana danddayees; woy qassi nu zoriyaa sohuwaara ekkennan aggana danddayees. Nuuni ubbatoo a maaddana koshshennan waayi aggana. PHauloosi, “Wolqqi bainnaageeta maaddite. Asa ubbaa danddayite” yaagiis. (1 Tas. 5:14) Wolqqi baynnaageetu hanotan sohuwaara hidootaa qanxxiyoogaappe, eta muletoo ‘maaddiyaageeta’ gidoos. Beni wode, issi issitoo hidootaa qanxxida ba ashkkarata Yihooway danddayan oyqqiis. Leemisuwau, Xoossay Eelaasassi siyettiyaabaa akeekidi, a danddayiis. Yihooway hananabaa yootiyaagee aggennan bau haggaazanaadan a maaddiis. (1 Kaw. 19:1-18) Daawiti wozanappe ba nagaraappe simmido gishshau, Yihooway kehatettan au atto giis. (Maz. 51:7, 17) Xoossay, Au haggaaziyoogaa aggi halida, Mazamure 73 xaafidaagaakka maaddiis. (Maz. 73:13, 16, 17) Nuuni hidootaa qanxxiyo wode, Yihooway nuna kaseegaappe aaruwan kehatettan oyqqeesinne nuussi kehees. (Kes. 34:6) A maarotay “maallado maallado ooratta”; qassi “mule wuri erenna.” (Zil. 3:22, 23) Yihooway nuuni a leemisuwaa kaallidi, unˈˈettidaageetussi qarettanaadan koyees.

16, 17. Ha alamiyaa xayoy mati mati biyo wode, nuuni ubbay ay oottanau murttana koshshii, qassi aybissi?

¹⁶ Zaksenhawuzen giyo kambbiyaappe biida 33,000 asaappe shaˈan qoodettiyaageeti hayqqidosona. SHin he asaara biida 230 Yihoowa Markkati ubbay paxa attidosona. Eti issoy issuwaa minttettennaakkonne maaddennaakko, paxa attana danddayokkona.

¹⁷ Ha wodiyan, nuuni “de7uwau efiya” ogiyan biiddi deˈoos. (Maa. 7:14) Matan, Yihoowa ashkkarati ubbay issippe Xoossay ehiyo ooratta alamiyaa gelana. (2 PHe. 3:13) Seexaanaa alamiyaa xayoy mati mati biyo wode, deˈuwaa ogiyaappe kiyenna mala issoy issuwaa minttettanau murttidaageeta gidoos.