DEˈUWAN HANIDABAA
Yihoowan Zemppidi Anjjettida
Nu deˈuwan aybi hananaakko mule shaakki erana danddayokko. Issi issitoo deˈuwaabaa eranau wayssana danddayees woy ubba keehi metana danddayees. SHin Yihooway bantta akeekan gidennan, an zemppiyaageeta anjjees. Nuuni ufayssan deˈido daro layttan hegee tuma gidiyoogaa taaninne ta machiyaa beˈida. Nu deˈuwan hanidabaappe amaridaagaa ane yootays.
AMARKKAN, Ohayon, Seedar Poynt giyo sohuwan, 1919n, Alame Yuusho Geeshsha Maxaafaa Tamaareti shiiqido gita shiiquwan ta aaway ta aayeera erettiis. Guyyeppe he laytti ta aaway ta aayyiyo ekkiis. Taani yelettidoy 1922na; ta ishay Powuli qassi naaˈˈu layttappe simmin yelettiis. Ta machiyaa Greesa 1930n yelettaasu. I aaway Roy Hawlinne i aayyiyaa Rut Hawli Geeshsha Maxaafaa Tamaare gididi diccidosona; i aayee aawaynne aayyiyaakka Geeshsha Maxaafaa Tamaare, qassi Ishaa CHarles Tez Raasilau mata lagge.
Taani Greesiira 1947n erettaas, qassi Isiine 16, 1949n o ekkaas. Nuuni aqo oyqqanaappe kase, nu halchuwaabaa qoncciyan haasayida. Nuuni kumetta wodiyaa haggaazanaunne naˈa yelennan deˈanau kuuyida. Xiqimita 1, 1950n issippe aqinye gididi haggaaziyoogaa doommida. Hegaappe simmin, 1952n woradaa xomoosanaadan shoobettida.
WORADAA XOMOOSIYOOGAANNE GIILIYAADEN TAMAARIYOOGAA
Ha ooratta oosuwaa oottanau maadoy keehi koshshiyoogaa nuuni naaˈˈaykka akeekida. Taani kaymida ishatuppe tamaaraydda, Greesokka maaddiya uraa koyaas. Daro layttau nu soora dabbotiya, yuuyidi xomoosiyaagaa gididi oottida Marvin Holiyena, “Greesa yelaga, qassi iyyo daroban meezee baawa. A guuttaa loohanau amarida wodiyaa oonaara oottana danddayiyaakko yootuutee?” gaada oychaas. I, “Ee, Edna Winkila o loytta maaddana danddayiya gooba aqinye” yaagiis. Guyyeppe, Edno xeelliyaagan Greesa hagaadan gaasu: “A taani sooppe soo biyo wode yayyennaadan maaddaasu, palamettiya asaa waata oyqqiyaakko a erausu, qassi keettaawau likkebaa zaaranau ezggana mala tana tamaarissaasu. Taassi koshshiday i loohissuwaa!”
Greesanne taani Minesotanne Tohossa Dakkota biittatun amarida heeraa gujjin, Aywa biittan deˈiya naaˈˈu woradan haggaazida. Guyyeppe, Birukiliinenne Kuwinse heeraa gujjin, Niwu Yorke Worada 1n maddabettida. Nuussi he oosuwaa oottiyo ayba meezeenne baynnabadan qoppidoogaa awudenne dogokko. He woradan Beeteele gibbiyan deˈiya Kawotettaa Addaraashan shiiqiya Birukiliin Hayts Gubaaˈeekka deˈees; he gubaaˈiyan Beeteele keettaa asaappe ayyaanaaban kaymida daroti deˈoosona. Taani he gubaaˈiyan koyro haggaazuwaa haasayaa shiishsha simmin Ishaa Naatan Noori taakko yiidi hagaadan giis: “Malkem, neeni nuuni oottana koshshiyo amaridabaa zoradasa; hegee bessiyaaba. Neeni nuna kehabaa zorada maaddana xayikko, dirijjitiyau darin goˈˈennaagaa hassaya. Loˈˈo oosuwaa oottiyoogaa aggoppa.” SHiiquwaappe simmin, hegaa Greesissi yootaas. Hegaappe simmidi, Beeteelen nuuni shemppido kifiliyaa biida. Nuuni daro unˈˈettidoogee keehi daafurssido gishshau yeekkida.
“Neeni nuna kehabaa zorada maaddana xayikko, dirijjitiyau darin goˈˈennaagaa hassaya. Loˈˈo oosuwaa oottiyoogaa aggoppa”
Amarida aginaappe simmin, Giiliyaade Timirtte Keettan 24tta kayan tamaaridi Usuppune 1955n anjjettiyaageetuura issippe tamaaranaadan nuussi dabddaabbiyan odettiis. Nuuni loohi simmidi misoonaawe gidennan aggana danddayiyoogee he timirttiyau baanaappe kase nuuyyo odettiis. He timirttee xomoosiyo oosuwaa loytti oottanaadan nuna maaddiyaaba. Yan tamaariyoogee nuuni maalaalettanaadaaninne nu huuphiyaa kawushshanaadan oottiis.
Nuuni he timirttiyaa wurssidi awuraajjaa xomoosanaadan maddabettida. Nuuni haggaaziyo awuraajjan Indiyaana, Mishigan, qassi Ohayo giyo biittati deˈoosona. Hegaappe simmin, Tisaase 1955n Ishaa Noori hagaadan giidi nuuni qoppibeenna dabddaabbiyaa kiittiis: “Intte qofaa tau qoncciyaaninne wozanappe yootite. Intte Beeteele yiidi hagan deˈanau koyiyaakko . . . woy Beeteelen guuttaa takki simmidi kare biittan haggaazana koyiyaakko tana erissite. Intte dooriyoy awuraajjaanne woradaa oosuwaa gidikko, taani hegaa eranau koyays.” Nuussi imettiya ayba oosuwaakka oottanau ufayttiyoogaa ayyo yootida. Sohuwaara, Beeteele baanaadan nuussi odettiis.
BEETEELEN OOTTIDO UFAYSSIYA LAYTTAA
Taani Beeteelen haggaazido ufayssiya layttatun Amarkkan ubbasan gubaaˈetuuninne gita shiiqotun haasayaa shiishshaas. Guyyeppe Yihoowa dirijjitiyan gita aawatettaa ekkida yelaga ishata darota loohissaasinne maaddaas. Wurssettan, alame yuushuwan deˈiya sibikate oosuwaa darajjayiyo biiruwan Ishaa Noorau xaafe gidada oottaas.
Taani Haggaazo Kifiliyan oottido layttan keehi ufayttaas. Taani yan Toomas (Bad) Salivenaara oottaas. I daro layttau he kifiliyaa xomoosiyaagaa gididi oottiis. Taani haratuppekka darobaa tamaaraas. Hegeetuppe issoy tana loohissanaadan maddabettida Fred Raska. Ta dabddaabbetun i darobaa laammiyoy aybissakko taani a oychidoogaa hassayays. I miicciiddi hagaadan giis: “Malkem, neeni issibaa odiyo wode, gujjada qonccissana danddayaasa; shin neeni issibaa xaafiyo wode, ubba qassi ha biiruwaappe kiittiyo wode, hegee danddayettida peeshshan akeekana danddayiyoobanne likke gidana bessees.” Yaagi simmidi kehatettan, “Minna, neeni loytta oottaasa; qassi sinttappe qara gidana” yaagiis.
Beeteelen deˈido daro layttan, Greesa Beeteele keettaa geeshshiyoogaanne giigissiyoogaa gujjin, dumma dummabaa oottaasu. A he oosuwan ufayttaasu. Hanno gakkanau, he wode yelagatettan Beeteelen oottiya ishatuura nuuni gayttiyo wode, eti moocu giiddi Greesissi, “Hiixaa waati hiixxiyaakko tana loytta tamaarissadasa; qassi neeni oottidobaa ta aayyiyaa keehi dosaasu” yaagidi yootoosona. Greesa Xuufiyaa Kifiliyan, Dabddaabbiyaa Kifiliyaaninne Duuqettidabaa Corayiyo Kifiliyan ufayttada oottaasu. A dumma dumma kifiliyan oottidoogee, nuuni ay oottinkka woy awan oottinkka Yihoowa dirijjitiyan oottiyoogee gita maatanne anjjo gidiyoogaa a akeekanaadan maaddiis. Hanno gakkanau, iyyo hegaadan siyettees.
NU DEˈUWAN LAAMETTIDABAA
Nuna yelida cimidaageeta loytti xeellana koshshiyoogaa 1975 heeran akeekida. Wurssettan, nuuni keehi deexobaa kuuyida. Nuuni Beeteelenne yan nunaara Yihoowau haggaaziya nuuni keehi siiqiyoogeeta aggidi baana koyibookko. SHin, nuna yelidaageeta xeellana koshshiyay tana gidiyoogaa akeekaas. Hegaa gishshau, he wode Beeteeleppe kiyida, shin nu hanotay laamettiyo wode Beeteele simmana danddayoos giidi qoppida.
Nuussi koshshiya miishshaa demmanau, issi issibaa bayzzanau asaa soo biyoogaa doommaas. He oosuwaa oottanau taani loohiyo wode issi halaafee tana, “Qammi silkkiyaa dawaliyoogee ha zalˈˈiyau keehi koshshiyaaba. Neeni asaara gayttana danddayiyoy he wode. Ubbatoo yaa biidi qammi silkkiyaa dawaliyoogaa keena keehi koshshiya aybinne baawa” yaagidoogaa muletoo hassayays. I ba deˈuwan beˈidobaanne tau yootidobaa taani bonchiyaaba gidikkonne, Xoossau goynniyoogaa ta deˈuwan kaseyiyoogaanne hegaa laammennaagaa ayyo yootaas. Issi issitoo qammi silkkiyaa dawalanaba gidikkonne, Masqqaynno gallassinne Hamuusa gallassi omarssan omarssan keehippe koshshiya shiiquwaa shiiqana koshshiyoogaa ayyo yootaas. Oosuwaa oottanau gaada shiiquwaappe attabeenna gishshau, Yihooway tana keehi anjjiis.
Cimida asaa xeelliyo sohuwan, Isiine 1987n, ta aayyiyaa hayqqiyo wode nuuni i matan deˈoos. Narssetu alaafiyaa Greesikko yaada, “Misis Alen, soo baada guuttaa shemppa. Ne bollotiyo maaddanau neeni ubbatoo hagau yiyoogaa ooninne erees” yaagaasu. Qassi a loˈˈobaa oottido gishshau, zilˈˈettenna mala yootaasu.
Tisaase 1987n, nuuni dosiyo Beeteelen zaarettidi haggaazanau oychida. SHin guutta gallassappe simmin, Greeso maracciyaa kansseree sakkiyoogaa erida. A shuketta simmada bana eriyo wode, i bolli kansseree baynnaagee nuussi odettiis. SHin, guyyeppe kaseegaadan nu gubaaˈiyan haggaazanaadan minttettiya dabddaabbee Beeteeleppe yiis. Nuuni Kawotettaabaa oosuwan sinttau suganau murttida.
Taani guyyeppe Tekisaasen ooso demmaas. Yan carkkoy hombbiyoogee nuuyyo keha giidi qoppida; qassi qoppidoogaadan haniis. Tekisaasen 25 gidiya layttappe doommidi hanno gakkanau, nunaara keehi siiqettiyaanne nuussi keehi qoppiya ishanttuuranne michonttuura deˈoos.
NUUNI TAMAARIDOBAA
Greeso issi issitoo maracciyaa kanssereenne qooriyaa bolli deˈiya xiiˈiyaa kansseree sakkiis; qassi mata wode xanttaa kanssereekka sakkiis. A ba deˈuwan daro metoy gakkido gishshau mule amassala erukku; qassi a tana bonchausunne tanaara hashetausu. Asay darotoo, “Intte aqo deˈoy injjetanaadaaninne intte ufayttanaadan maaddidabi aybee?” yaagidi o oychees. A, “Nuuni siiqettiya lagge. Nuuni ubba galla issoy issuwaara haasayoos. Nuuni ubba gallassi issoy issuwaara wodiyaa aattiyoogaa dosoos. Qassi issoy issuwaa bolli lancci uttidi mule xiskkokko” yaagada, hegau maaddida oyddubaa yootausu. Issi issitoo nuuni issoy issuwaa yiilloyiyaaba gidikkonne, wozanappe atto goos; qassi hegee keehi maaddiyaaba.
“Ubbatoo Yihoowan zemppa; qassi i hananaadan paqqadiyooban yiillotoppa”
Nuna gakkida meto ubban, kaallidi deˈiya loˈˈobaa tamaarida:
Ubbatoo Yihoowan zemppa; qassi i hananaadan paqqadiyooban yiillotoppa. Ne akeekan mule zemppoppa.—Lee. 3:5, 6; Erm. 17:7.
Ubbaban Yihoowa Qaalan deˈiya kaaletuwaa kaalla. Yihoowaunne a higgiyau azazettiyoogee keehi koshshiyaaba. Nuuni azazettiyaageeta gidoos woy qassi azazettennaageeta gidoos.—Roo. 6:16; Ibr. 4:12.
Deˈuwan xoqqu oottidi xeellana koshshiyaabay Yihooway nashshiyo asa gidiyoogaa. Duretettaa kaseyiyoogaappe, Yihooway koyiyoobaa kaseya.—Lee. 28:20; Era. 7:1; Maa. 6:33, 34.
Yihoowau haggaaziyo wode neeyyo danddayettida keenan minnada oottanaunne murutaa demmanau woossa. Neeni oottana danddayiyoobaa qoppappe attin, oottana danddayennabaa qoppoppa.—Maa. 22:37; 2 Xim. 4:2.
Yihooway anjjiyoonne nashshiyo hara dirijjitee baynnaagaa akeeka.—Yoh. 6:68.
Greesakka taanikka 75 layttappe daruwaa Yihoowau haggaazida; qassi aqo oyqqidi 65 gidiya layttaa au haggaazida. Hegaa keena layttaa Yihoowau issippe haggaaziyoogee ufayssiyaaba. Issi uri Yihoowan zemppiyo wode deˈoy ay keena ufayssiyaabakko nu ishanttinne michontti ubbay nuugaadan xeelli beˈanaadan amottoosinne woossoos.