TAANI 1957n haasayaa shiishshiyo wode shiiqida asay guutta gidiyoogaa ixxabeykke. Taani keehi dungguuxa. Naatettan deˈiyo wode, nu soo imatti yiikko, ubba taani eriyo asi yiyo wodekka qosettays.

SHin tawu Yihoowa dirijjitiyan imettida oosuwaappe dariya baggay taani daro asaara, hegeekka ta laggetuuranne taani erenna asatuura gayttanaadan oottidoogaa eriyo wode garamettana danddayaasa. Gidikkokka, taani dungguuxiyoogaanne yayyiyoogaa agganawu hanno gakkanawu baaxetiyo gishshawu, he oosuwaa polido gishshawu galatettana bessiyay tana gidennaagaa erays. Yihooway, “Taani nena minttana; qassi taani nena maaddana. Taani nena ta xooniya ushachcha kushiyan kaafada oiqqana” yaagido qaalay tuma gidiyoogaa ta deˈuwan beˈaas. (Isi. 41:10) Yihooway tana keehi kaafido ogetuppe issoy nu ishanttunne michonttu baggaara maaddiyoogaa. Hegeetuppe amaridaageetubaa ane yootays; koyro, taani naatettan deˈishin hanidabaa yootana.

A GEESHSHA MAXAAFAANNE QEERI KARETTA MAXAAFAA GOˈETTAASU

Elise Hantinfard giyo michiyaa 1940n, away booqalliyo wode Woggaa galla guuran Ontariyo kataman tohossa arggo baggan deˈiya nu soo yaasu. Taaninne ta mala dungguuxa gidida ta aaway son uttidaashin ta aayyiyaa kariyaa dooyaasu; nuuni eti haasayidobaa siyida. Ta aaway Michiyo Hantinfardo issibaa bayzzanawu yiida  maccaasa gi qoppidi aayyiyaa nuussi koshshennabaa shammana haniyaaba milatin, nuuni hegaa koyennaagaa yootanawu etakko pengge biis. Michiyaa Hantinfarda, “Intte Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu koyekketii?” yaagada oychaasu. Oychin ta aaway, “Nuuni hegaa koyoos” yaagidi zaariis.

Michiyaa Hantinfarda nu soo injje wodiyan yaasu. Ta aawaynne ta aayyiyaa issi haymaanootiyaa mintti kaalliiddi takkidaba gidikkokka, he wode aggiiganawu koyidosona. Ayssi giikko, he woosa keettaa asttamaaree woosaa keettawu miishshaa immida asaa sunttaa xaafidi ubba asay beˈiyo sohuwan kaqqiis. Ta aawaanne aayee sunttay wurssetta heeran xaafettido gishshawu, eti guutta miishshaa immidoogaa ubba asay erees. Nu soo asay hiyyeesa gidikkokka, woosa keettaa cimati eti daro miishshaa immanaadan koyidosona. Hara gaasoy qassi, yan tamaarissiya issi bitanee ba ammaniyoobaa tamaarissiyaaba gidikko, i he oosuwaappe yedetettanaagaa yootiis. Hegaa gishshawu, nuuni woosa keettaa biyoogaa aggida; shin Xoossawu goynnanawunne abaa eranawu koyiyoogaa aggibookko.

He wode Kanaadan Yihoowa Markkatu oosoy digettido gishshawu, Michiyaa Hantinfarda Geeshsha Maxaafaanne guutta karetta maxaafan xaafido masttooshaa xallaa goˈettada nu soo asaa xannaˈissawusu. Nuuni o sunttatuyyo aattidi immennaagaa akeekada, Geeshsha Maxaafaa xuufeta nuna bessaasu. Nuuni xannaˈidoogaappe guyyiyan ubbatoo he xuufeta akeekan qosoos. *

Asay eqettishiininne hara metoykka gakkishin, Michiyaa Hantinfarda mishiraachuwaa mishettada yootaasu. A mishettada haggaaziyoogaa beˈiyoogee taani Yihoowayyo oottanawu kuuyanaadan denttettiis. Ta aawaynne ta aayyiyaa xammaqettidi Yihoowa Markka gidoosappe issi layttay aadhi simmin, taani xammaqettaas. Taani xammaqettidoy, Usuppune 27, 1949n miizzaa haattaa ushshiyo, birataappe oosettida, wonggire malabaana. He wode tawu layttay 17. Hegaappe simmada kumetta wodiyaa haggaazanawu qofaa qachaas.

TAANI XALANAADAN YIHOOWAY MAADDIIS

Taani he wode aqinye gidanawu mammottaas. Aqinye gidanaappe kasetada tawu koshshiya miishsha demmanawu qoppido gishshawu, amarida wodiyawu bankke keettaaninne harasan oottiyoogaa doommaas. SHin taani miishsha oyqqa erenna  yelaga gidiyo gishshawu, ootta demmido miishshaa sohuwaara xayssays. Hegaa gishshawu, Ted Sarjent giyo ishay taani xalanne Yihoowan ammanettiyaagaa gidanaadan minttettiis. (1 Odi. 28:10) Kehatettan yootido he zoriyaa siyada, Hidaare 1951n aqinye gidada haggaaziyoogaa doommaas. He wode tawu 40 doolaaree, galˈˈa bishkkiliiteenne haggaazuwawu goˈettiyo ooratta borssay deˈees. SHin ubbatookka Yihooway tawu koshshiyaabaa kunttiis. Taani aqinye gidada haggaazanaadan Tedi minttettido gishshawu keehi ufayttays. Hegee taani daroban anjjettanaadan maaddiis.

Naase 1952n, issi galla omarssi tawu Torontoppe silkke dawalettiis. Kanaadan deˈiya Yihoowa Markkatu macara biiroy taani Masqqalaa aginaappe doommada Beeteele gelanaadan shoobbiis. Taani dungguuxanne macara biiruwaa baada beˈa erennaba gidikkokka, hara aqinyeti Beeteelebaa ufayssiyaabaa tawu yootido gishshawu yaa baanawu keehi koyaas. Taani yaa baada sohuwaara meezeta aggaas.

“NEENI ISHANTTUYYO QOPPIYOOGAA ETI AKEEKANAADAN OOTTA”

Taani Beeteele ba simmada naaˈˈu layttappe guyyiyan, Torontton deˈiya issi gubaaˈiyan Ishaa Bill Yakesa sohuwan ha wodiyan cimata shiishshiya ishaagaa mala oosuwaa oottiyoogaa doommaas. He wode tawu biron 23 laytta; qassi gaxare naˈa gidiyo gishshawu darobaa erennabaadan qoppays. SHin Ishaa Yakesi taani oottanabaa ashkketettaaninne siiquwan bessiis. Qassi Yihooway tana tumuppe maaddiis.

Ishaa Yakesi qantta orddenne moocu giya isha; qassi i asawu keehi qoppees. I ishantta siiqees; etikka a siiqoosona. I ishantti metootiyo wode xalla gidennan, ubba wode eta soo biidi oychees. Bill Yakesi taanikka aagaadan oottanaadan, qassi ishanttuuranne michonttuura haggaazanaadan tana minttettiis. I tana, “Kenetaa, neeni ishanttuyyo qoppiyoogaa eti akeekanaadan ootta. Hegee daro mooruwaa kammees” yaagiis.

TA KEETTAAYIYAA AGGENNA SIIQUWAA BESSAWUSU

Yihooway Ichashe 1957ppe doommidi tana dumma ogiyan maaddiis. Taani Evelino he aginan machaas; a Giiliyaade Timirtte Keettaappe 14tta kayan anjjettaasu. Taani o machanaappe kase, a Kubeeken Paransaaye qaalaa haasayiya asawu sabbakawusu. He wode Kubeeken deˈiya daro asay Rooma Kaatolike haymaanootiyaa kaallees. Eveliniyyo imettida oosoy keehi deexxiyaaba gidikkokka, a sabbakiyoogaanne Yihoowayyo ammanettada deˈiyoogaa aggabeykku.

Evelina tawukka ubba wode ammanettada deˈaasu. (Efi. 5:31) SHin nu bullachaappe simmin sohuwaara o paacciyaabay gakkiis. Nuuni Amarkkan deˈiya Floorida baanawu halchidaba gidikkokka, nu bullachaa kessido wonttetta gallassi taani issi saaminttawu takkiya shiiquwaa Kanaada Beeteelen shiiqanaadan macara biiroy yootiis. Hegee nuuni halchidobaa oottennaadan diggiyaaba gidikkokka, Yihooway nuuni oottanaadan koyiyo ubbabaa oottanawu koyida. Hegaa gishshawu, bullachaappe simmin nuuni issippe wodiyaa aattanawu baanawu qoppidoogaa aggibayida. He saaminttan, a Beeteele heeran haggaazaydda takkaasu. He haggaazo moottay Kubeekeppe keehi dummatiyaaba gidikkokka, a minnada haggaazaasu.

 He saaminttaa wurssettan issi qoppabeennabaa siyaas; Ontariyo kataman huuphessa baggan taani woradaa xomoosiyaagaa gidada oottanaadan azazettaas. Taani he wode biron aqo oyqqaas; qassi darobaa erenna, 25 laytta yelaga; shin Yihooway nuna maaddanaagaa ammanettida. Keehi kinchiya Kanaada balgguwan issi galla qammi baaburiyaa toggida; he baabure giddon woradaa oosuwan takkida, woradaa xomoosanawu biya daro ishati deˈoosona. Eti nuna keehi minttettidosona. Ubba issi ishay nuuni kumetta qammaa uttidi aqennaadan bawu oyqqido, hiixadan goˈettiyoobaa nuussi immiis. Qommoora yootidoogaadan, nu bullachaappe 15 gallassay aadhi simmin wonttetta gallassi Hornpan deˈiya qeeri citaa xomoosida.

Amarida layttaappe simmin, nu hanotay zaarettidi laamettiis. Nuuni awuraajjaa xomoosiyo wode, 1960 wurssettaa heeran taani Niwu Yorken, Birukiliinen, Giiliyaade Timirtte Keettan 36tta kayan tamaaranaadan shoobettaas; he timirttee Usuppune 1961 doomettaa heeran doommidi tammu aginawu takkees. Hegan keehi ufayttaas; shin hara daro machotuugaadan Evelina tanaara baanaadan shoobettabeenna gishshawu guuttaa azzanaas. Taani Niwu Yorken, Birukiliinen tamaariyo wode a Kanaadan takkana koyiyoogaa erissiya dabddaabbiyaa xaafanaadan odettiis. Evelina he wode yeekkaasu; gidikkokka, taani tamaaranaadan nuuni maayida; qassi taani Giiliyaaden goˈˈiyaabaa tamaaranaagaa eriyo gishshawu a ufayttaasu.

Hegee gakkanaashin, Evelina Kanaada macara biiruwan oottaydda takkaasu. A Margaret Lovil giyo, ubbay siiqiyo tiyettida micheera issi kifiliyan deˈiyo dumma maataa demmaasu. He wode nuuni issoy issuwaa keehi laamotidoogee qoncce. SHin Yihooway maaddin, nuuni oottanaadan he wode imettida oosuwaa suure polida. Nu naaˈˈaykka Yihoowawunne a dirijjitiyawu kaseegaappe loytti oottanaadan tanaara issippe wodiyaa attiyoogaa ba dosan a aggabayido gishshawu keehi ufayttays.

Taani Giiliyaaden heezzu aginaa tamaara simmin, he wode alame yuusho oosuwaa sintta xeera gididi kaalettiya Ishaa Naatan Noori tana issibawu shoobbiis. I taani he wode Giiliyaaden tamaariyoogaa aggada, Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettaa asttamaare gidada guutta wodiyawu tamaarissanawu Kanaada baana danddayiyaakkonne oychiis. Ishaa Noori taani baanawu koyennaba gidikko, aggaagana danddayiyoogaa yootiis. Taani koyikko, Giiliyaaden tamaariyoobaa wurssada misoonaawe oosuwawu maddabettana danddayays. Taani Kanaada baanawu qofaa qachikko, zaarettada Giiliyaaden tamaaranawu shoobettennaagaa, qassi misoonaawe oosuwaa oottanawu harasaa maddabettanaagaakka yootiis. Taani hegaa ta keettaayeera zorettada kuuyanaadan yootiis.

Evelina ayyaanaabaa oosuwaa xeelliyaagan ba qofaa tawu kasetada yootido gishshawu, taani Ishaa Noorassi, “Yihoowa dirijjitee nuuni oottanaadan koyiyo aybanne nuuni ufayssan oottana” yaagada sohuwaara yootaas. Nuuni issi issitoo koyiyoobay haraba gidikkokka, nuuni baanaadan Yihoowa dirijjitee maddabiyoosaa baana koshshiyoogaa eroos.

Hegaa gishshawu, Hosppune 1961n Kanaadan Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettan  tamaarissanawu Birukiliineppe baas. Guyyeppe, Beeteele keettaa asa gididi oottiyoogaa doommida. SHin, 1965n doommiya, Giiliyaade timirtte keettan 40tta kayan tamaaranaadan taani shoobettido wode keehi garamettida. He wodekka, taani yaa biyo wode Evelina Kanaadan takkana koyiyoogaa erissiya dabddaabbiyaa xaafanaadan iyyo odettiis. SHin guutta saaminttaappe guyyiyan, akka tanaara tamaaranaadan shoobettido wode, naaˈˈaykka keehi ufayttida.

Nuuni Giiliyaade Timirtte Keettaa bi simmin, Ishaa Noori nuugaadan Paransaaye qaalan tamaariyaageeti Afirkka biitti maddabettanaagaa yootiis. SHin nuuni anjjettiyo wode, zaarettidi Kanaadan maddabettida. Taani macara biiruwaa xomoosiyaagaa gidada oottanaadan maddabettaas. He wode tawu 34 xalla gidiyo gishshawu, Ishaa Noorayyo, “Taani keehi yelaga” gidiyoogaa yootaas. SHin i tana keehi minttettiis. Taani kaseppekka doommada, gitabaa kuuyanaappe kase Beeteelen daro wodiyaa takkida ishata zoriyaa oychays.

BEETEELEE TAMAARIYOONNE TAMAARISSIYO SOHO

Beeteele oosoy taani haratuppe darobaa tamaaranaadan maaddiis. Taani Macara Biiruwaa Komite gididi oottiya ishata keehi bonchaysinne nashshays. Qassi hagan macara biiruwaaninne dumma dumma gubaaˈetun nunaara haggaazida xeetan qoodettiya yelaganne gastta gidida gooba Kiristtaanetuppekka keehi darobaa tamaaraas.

Beeteele oosoy taani harata tamaarissanaadaaninne eta ammanuwaa minttanaadankka maaddiis. Kiitettida PHawuloosi Ximootiyoosa, “Neeni tamaaridoogaaninne eridoogan minnada de7a” yaagidi zoriis. I gujjidikka, “Qassi daro markkati de7iyoosan taappe neeni siyido yohota harata tamaarissanau danddayiya ammanettida asatuyyo hadaraa imma” yaagiis. (2 Xim. 2:2; 3:14) Issi issitoo ishati taani Beeteelen takkido 57 layttan ay tamaaridaakko oychoosona. Taani he oyshawu immiyo zaaroy qantta: “Ubba wode Yihoowa dirijjitee oottite giyoobaa sohuwaara oottite; qassi i inttena maaddanaagaa ammanettite.”

Taani yayyayddanne darobaa erenna yelagadan qoppaydda Beeteele gelido wodee tawu zine milatees. SHin he layttatu ubban Yihooway ‘ta ushacha kushiyaa oyqqi’ tana kaalettiis. Koshshiya wodiyan tana minttettiya keha ishatu baggaara Yihooway, “Yayyoppa, taani nena maaddana” yaagidi ubba wode minttettees.—Isi. 41:13.