QOMMOORA beˈidobay hananaappe naaˈˈu layttaa kasetidi, misoonaawe gidada tanaara haggaaziya Evlin Trabertanne taani he wode Niwu Yorken Itaka matan deˈiya Giiliyaade Geeshsha Maxaafaa Timirtte Keettan oyddantta kayan tamaaridi anjjettida. Nuuni Senta Ana giyo kataman haggaazanaadan maddaabettida. SHin taani 29 gidiya layttawu misoonaawe gidada oottidobaappe amaridabaa odanaappe kase, taani misoonaawe gididoy aybissakko ane yootays.

Taani 1923n yelettiyo wode, ta aaway Joon Olseninne ta aayiyaa Eva Olsena Amarkkan, Washingtenen, Ispoken giyo kataman deˈoosona. Eti Luterane haymaanootiyaa kaallikkonne, Xoossay siiqo gidiyoogaa ammaniyoogaara maayettennan ixxido gishshawu, woosa keettay tamaarissiyo siˈooliyaa tamaa timirttiyaa ammanokkona. (1 Yoh. 4:8) Ta aaway daabbuwaanne harabaa uukkiyoosan oottees; aara issippe oottiyaagee issi galla qammi Geeshsha Maxaafay siˈoolee asay barchetiyoosa giidi tamaarissennaagaa ayyo yootiis. Sohuwaara ta aawaynne ta aayyiyaa Yihoowa Markkatuura xannaˈiyoogaa doommidi, hayqqida asay sinttappe waananaakko Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa tumaa eridosona.

He wode tawu layttay uddufuna; shin ta aawaynne ta aayyiyaa Geeshsha Maxaafaappe tamaarido oorattabaa mishettidi yootishin taani siyidoogaa hassayays.  Eti tumu Xoossaa sunttay Yihoowa gidiyoogaa tamaaridi, kirqqi giida Sillaasiyaa Timirttiyaappe naxa kiyido wode, kaseegaappe aaruwan mishettidosona. Taani ‘aylletettaappe kessiya tumatettaa’ tamaariyoogan, he ufayssiya Geeshsha Maxaafaa timirtteta ispponjjiyaadan xunxxiyoogaa doommaas. (Yoh. 8:32) Hegaa gishshawu, Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogee tana mule saletti erenna; qassi Xoossaa Qaalaa pilggiyoogan ubbatoo ufayttays. Taani dungguuxa gidikkonne, ta aawaaranne ta aayeera issippe sabbakays. Eti 1934n xammaqettidosona. Taassi layttay 16 gidin, 1939n taanikka etadan xammaqettada Yihoowawu haggaaziyaaro gidaas.

Ta aawaynne ta aayyiyaa Isiine 1940n bantta keettaa bayzzin, nuuni heezzaykka Aydaho giyoosan Kur delen giyo kataman kumetta wodiyaa aqinye gididi haggaaziyoogaa doommida. Garssa baggan garaazhee deˈiyo pooqiyan keettaa keraa ekkidi deˈida. SHiiquwaakka nu son shiiqoos. He wode Kawotettaa Addaraashay deˈiyo gubaaˈeti guutta gidiyo gishshawu, ishantti asa son woy keraa ekkido keettan shiiqoosona.

Ta aaway, ta aayyiyaanne taani 1941n Mizuri giyoosan Sent Luwis kataman gita shiiquwaa shiiqida. Woggaa gallassay “Naatu Gallassa” gidiyo gishshawu, layttay 5ppenne 18ppe gidduwan deˈiyo naati madirakiyawu sintta baazzan uttidosona. Ishaa Razerfordi ba haasayaa wurssettan nuussi naatussi, “Xoossawunne i sunttido Kawuwawu azazettanawu koyiya naati . . . ubbay . . . hayyanintta denddi eqqite!” yaagiis. Nuuni ubbay denddi eqqida. Yaatin, Ishaa Razerfordi, “Kawotettaabaa markkattiya 15,000ppe dariya oorattata beˈite!” yaagiis. Ta deˈo layttan aqinye gidanawu kaseegaappe aaruwan murttanaadan hegee tana maaddiis.

Sent Luwis kataman gita shiiquwaa shiiqoosappe amarida aginay aadhi simmin, nu soo asay tohossa Kaliforniyan deˈanawu biis. Yan Okisnard giyo kataman gubaaˈiyaa essanaadan nuussi oosoy imettiis. Nuuni kaamee goochana danddayiyo, issi algga xallay deˈiyo keettan deˈida. Qumaa miyo xarapheezaa bolli taani qammi qammi hiixxada aqays; taassi kase aqiyo kifile deˈees; shin hagee hegaappe keehi dummatiyaaba!

Nuuni Kaliforniyaa gakkanaappe guuttaa kasetidi, Haway giyo haruuruwan deˈiya Perl Harber giyoosaa Tisaase 7, 1941n Jaappaane biittay oliis. Kaalliya gallassi Amarkkay Naaˈˈantto Alamiyaa Olaa olettiyoogaa doommiis. Sunttati xomppee toˈanaadan azazido gishshawu, qammi qammi ubba xomppiyaa toyssoos. Haattaappe garssaara biya Jaappaane biittaa markkabeti Kaliforniyaa biittan ano abbaa xanxxaa xomoosiyo gishshawu, xomppee toˈin ubbasay xumidoogee Jaappaaneti Kaliforniyaa biittaa shocennaadan maaddiis.

Amarida aginaappe guyyiyan, Masqqala 1942n, Ohayo giyoosan Kili(e)vland giyo kataman, Niwu World Tiˈokiratik Assemblii giyo gita shiiquwaa shiiqida. Yan Ishaa Noori “Sarotettay Ubba Wode Deˈanee?” giya haasayaa shiishshishin siyida. I Ajjuutaa shemppo 17 qonccissiis; he ajjuutay ‘kase deˈiyaaba gidikkonne haˈˈi baynna, qassi sinttappe ciimma ollaappe kiyana doˈaabaa’ yootees. (Ajj. 17:8, 11) He ‘doˈay’ 1939n ba oottiyo oosuwaa aggida Kawotettatu Waattaa Maabaraa gidiyoogaa Ishaa Noori qonccissiis. Geeshsha Maxaafay he Waatta Maabaraa sohuwan haray eqqin, guutta wodiyawu sarotettay deˈanaagaa kasetidi yootiis. Qassi 1945n hegaadan hanin, Naaˈˈantto Alamiyaa Olay eqqiis. Hegaappe simmin, ‘doˈay’ Kawotettatu Issippetettaa gididi zaarettidi denddiis. He wode, Yihoowa Markkati kumetta saˈan sabbakiyoogaa yaa gujjin, he wodeppe doommidi keehi dicciis!

 He hiraagay sinttappe hananabaa taani eranaadan maaddiis. Giiliyaade Timirtte Keettay kaalliya layttan doommanaagee odettido wode, misoonaawe gidanawu taani kaseegaappe keehi koyaas. Taani 1943n, Oregan giyoosan Portlande kataman aqinye gidada maddabettaas. He wode asaa penggen Geeshsha Maxaafaa timirttiyaa fonograafiyan sissidi, Xoossaa Kawotettaabaa yootiya xuufiyaa etawu immoos. Taani he laytti ubbatoo misoonaawe haggaazuwaabaa qoppaas.

Taani siiqiyo laggee Evlin Trabertiira 1944n Giliyaaden tamaaranawu shoobettido gishshawu keehi ufayttaas. Nu asttamaareti nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogan waani ufayttanaakko ichashu aginawu bessidosona. Eti bantta huuphiyaa kawushshiyoogee nuna keehi garamissiis. Nuuni qumaa miyo wode, he ishantti issi issitoo qumaa aattoosona. Nuuni Ichashe 22, 1945n anjjettida.

Evlina, taani, Liˈo Mahaninne a machiyaa Estera nuuni maddabettido El Salvadore biitti Tamme 1946n biida. Nuuni yan ‘kattay cahaa bessidoogaa’ akeekida. (Yoh. 4:35) Doomettan denttidobay haymaanootiyaa kaalettiyaageeti hanqquwaa suullidoogaa bessees. Hegaappe kasetiya saaminttan, nuuni Senta Ana kataman koyro worada shiiquwaa shiiqida. Dere haasayawu daro asaa shoobbida; qassi 500 gidiya asay shiiquwaa yiido gishshawu keehi ufayttida. Nuuni yayyidi katamaappe kiyiyoogaappe, yan uttidi wozanaa suure asata maaddanawu kaseegaappe aaruwan murttida. Haymaanootiyaa kaalettiyaageeti asay Geeshsha Maxaafaa nabbabennaadan yootidosona; qassi Geeshsha Maxaafaa shammana danddayiyaageeti guutta; gidoppe attin, daroti tumaa eranawu keehi koyoosona. Nuuni tumu Xoossaa Yihoowabaanne i saˈaa Gannate oottanawu qaalaa gelido ufayssiyaabaa eta tamaarissanawu Isppeene qaalaa eranawu baaxetiyoogaa eti nashshidosona.

Rosa Asensiyo giyo maccaasiyaa taani xannaˈissido koyroogeetuppe issinno. A Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doomma simmada, banaara deˈiya bitaniyaappe shaahettaasu. Hegaappe simmin, i Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommiis. I o ekkiis; guyyeppe eti xammaqettidi, mishettidi haggaaziya Yihoowa Markka gididosona. Senta Anappe koyro aqinye gididay Roso. *

Rosiyyo issi guutta suuqee deˈees. A baassi koshshiyaabaa Yihooway kunttanaagaa ammanettiyo gishshawu, haggaazanawu kiyiyo wode ba suuqiyaa gorddawusu. A guutta saatiyaappe guyyiyan zaarettada ba suuqiyaa dooyiyo wode, asay shammanawu zulees. A Maatiyoosa 6:33y ba deˈuwan polettishin beˈaasu; qassi hayqqana gakkanaashin ammanettada deˈaasu.

Issi wode, heeran deˈiya qeesee nuussi usuppun misoonaawetussi keettaa keraa immida bitaniyaakko biidi, nuna sooppe kessana xayikko, anne a machiyo bohanaagaa yootiis. Keettaa keraa immida erettida zalˈˈanchay haymaanootiyaa kaalettiyaageetu eeshshaa kasekka ixxiyo gishshawu, qeesee yootidobaa siyibeenna. Woosa keettappe yedettikkonne assi aybinne siyettennaagaa i qeesiyawu yootiis. I nuuni nu koyido keenaa yan deˈana danddayiyoogaa nuussi yootiis.

San Salvador giyo waanna kataman issi misoonaawiyaa Baltazer Perla giyo manddiisiyaa machiyo Geeshsha Maxaafaa xannaˈissawusu. Haymaanootiyaa kaalettiyaageeti oottiyo iitabaa beˈi simmidi, he wozanaa suure bitanee Xoossaa ammaniyoogaa aggiis. Macara biiruwaa keexxiyo wodee gakkin, Baltazeri he wode tumaa ekkibeennaba gidikkonne, miishsha qanxxissennan he keettaa pilaaniyaa kessanawunne keexxanawu koyiis.

Baltazeri Yihoowa asaara keettaa keexxi simmidi, tumu haymaanootiyaa demmidoogaa ammaniis. I Isiine 22, 1955n xammaqettiis; qassi a maccaasiyaa Pawulina hegaappe simmin sohuwaara xammaqettaasu. Eta naati naaˈˈaykka Yihoowawu ammanettidi haggaazoosona. Baltazer Juniyer giyo a naˈay kumetta saˈan ubbatoo aakkiiddi deˈiya sabbakiyo oosuwaa maaddiyoosan Birukiliine Beeteelen 49 layttaa haggaaziis; haˈˈi qassi Amarkkaa Macara Konttiyaa yara gididi oottees. *

Nuuni San Salvador giyo kataman gita shiiquwaa shiiqiyoogaa doommiyo wode, Ishaa Perli nuuni gita addaraashaa demmanaadan maaddiis. Koyro nuuni amarida oydiyaa goˈettoos; shin Yihooway anjjin layttan layttan nu qooday gujji gujjidi bin he addaraashaa kumida, ubba kumidikka palahida! He keehi ufayssiya shiiquwan, taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈissidoogeetuura gayttaas. Taani kase xannaˈissidoogeeti he shiiquwan xammaqettida, eti xannaˈissidoogeetuura eretissiyo wode taassi aybi siyettidaakko qoppa!

Issi gita shiiquwan, issi ishay taakko yiidi i paaxana koyiyoobi deˈiyoogaa yootiis. Taani i oonakko erabeykke; qassi i yootiyoobaa eranawu koyaas. I, “Taani Senta Anan intte bolli shuchaa olida attuma naatuppe issuwaa” yaagiis. I haˈˈi tanaara Yihoowawu haggaazees! Ta wozanay ufayssan kumiis. Kumetta wodiyaa haggaazoy issi uri dooriyo ooso ubbaappe aaruwan ufayssiyaaba gidiyoogaa taani mintta ammananaadan he haasayay maaddiis.

Taani El Salvadoren 29 layttawu misoonaawe gidada haggaazaas; koyro Senta Anan, hegaappe simmin Sonsoneten, guyyeppe Senta Teklan, qassi  wurssettan San Salvadoren haggaazaas. Taani daro woossadanne qoppada, misoonaawe gidada oottiyoogaa 1975n aggada Ispokene guyye simmanawu qofaa qachaas. Yihoowawu ammanettida ta aawaynne ta aayyiyaa cimidaageeta taani maaddana koshshees.

Ta aaway 1979n hayqqi simmin, loddan loddan wolqqay hiti hitidi biyo ta aayyiyo xeellaas. A hegaappe simmin hosppun laytta deˈada hayqqiyo wode, iyyo layttay 94. He metiya wodiyan, taani keehi daafuraas. Unˈˈettidoogee ta bollay burzzuzzanaadan oottiis; hegee qassi tana keehi sakkiis. SHin, woosaynne Yihooway ba siiquwan tana kaafidoogee, he metuwan taani genccanaadan maaddiis. Yihooway, “Intte puulummana gakkanaashinkka, . . . taani inttena denttana; taani inttena tookkananne ashshana” yaagidoogaadan tana maaddiis.—Isi. 46:4.

Taani 1990n Washingten giyoosan Omek giyo kataman deˈanawu baas. Yan Isppeene qaalan haggaaziyoogan maaddiyaabaa oottiyoogaa zaarettadakka akeekaas; qassi taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈissidoogeetuppe amaridaageeti xammaqettidosona. Omeken deˈiya ta keettaa loytta oyqqanaagee tana metido gishshawu, Hidaare 2007n, taani deˈiyoosaa matan Washingten giyoosan CHelan giyo kataman pooqiyan deˈanawu baas. Isppeene qaalaa gubaaˈee he wodeppe doommidi tana loytti xeellido gishshawu, keehippe galatays. Yan deˈiya cima Yihoowa Markkiyaa ta xalaala gidiyo gishshawu, ishanttinne michontti tana bantta aayee aayeedan xeelloosona.

Taani ‘xubbiyaabi’ baynnan loytta haggaazana mala, azina gelanawunne naata yelanawu koyabeennaba gidikkokka, ayyaanaaban tawu daro naati deˈoosona. (1 Qor. 7:34, 35) Ha wodiyan tawu ubbabay deˈana danddayennaagaa qoppaas. Hegaa qoppada, taani kumetta wozanaappe Yihoowawu oottanawu geppidoogee kaseyana koshshiyaaba gidiyo gishshawu, hegaa kaseyaas. Hara loˈˈobaa ubbaa oottana danddayiyo daro wodee ooratta alamiyan deˈana. Taani dosiyo xiqisee Yihooway “paxa de7iyaageeta ubbaa amuwaa” alanaagaa yootiya, Mazamure 145:16.

Haˈˈi tawu layttay 91 gidikkokka, taani payya gidiyo gishshawu, aqinye gidada haggaazays. Aqinyetettay taani yelaga gididabadan qoppanaadaaninne ufayssiya deˈo deˈanaadan maaddees. Taani El Salvadore koyro biido wode, sabbakiyoogaa yan biron doommoos. Seexaanay caddi oyqqidi yedetaa gattikkokka, he biittan deˈiya aassiyaageetu qooday haˈˈi 39,000ppe daro. Hegee ta ammanoy keehi minnanaadan oottiis. Yihoowa asay oottiyoobaa a geeshsha ayyaanay maaddiyoogee erettidaagaa!