Ha Iita Alamiyaa Wurssettaa Issippe Gencciyoogaa
“Nuuni ubbai . . . issi asa.”—EFI. 4:25.
1, 2. Yelaga gidin cima gidin, Xoossay ayyo goynniyaageetuppe ay koyii?
NEENI yelagee? Yaatikko, neeni kumetta saˈan deˈiya Yihoowa gubaaˈiyan keehi koshshiya asa. Daro biittatun, xammaqettiya asatuppe daroti yelagata. Daro yelagati xammaqettidi Yihoowayyo haggaazanawu kuuyidoogaa beˈiyoogee keehi ufayssees!
2 Ne mala yelagatuura wodiyaa aattiyoogaa dosay? Dosennan aggakka. Nu laggetuura wodiyaa aattiyoogee ufayssiyaaba gidiyoogee erettidaagaa. SHin, nuuni yelaga gidin woy cima gidin, qassi nuuni diccido hanotay aybanne gidin, Xoossay nuuni issippetettan ayyo goynnanaadan koyees. Kiitettida PHawuloosi Xoossay “asai ubbai attanaadaaninne tumatettaa eranaadan” koyiyoogaa yootiis. (1 Xim. 2:3, 4) Ajjuutaa 7:9y Xoossawu oottiyaageeti “zare ubbaappe, qommo ubbaappe, yara ubbaappenne dumma dumma biitta qaala ubbaappe” yiidaageeta gidiyoogaa yootees.
3, 4. (a) Ha wodiyan daro yelagatu hanotay ay malee? (b) Efisoona 4:25n deˈiya qofaara maayettiya qofay awugee?
3 Ha wodiyan Yihoowayyo haggaaziya yelagati ayyo haggaazennaageetuppe keehi dummatoosona! Yihoowawu haggaazenna daro yelagati banttabaanne eti koyiyooba xallaa qoppoosona. Ha wodiyan deˈiya yelagati daroti banttana siiqiyaageeta gidiyoogaa
issi issi eranchati yootoosona. Eti haasayiyoobaaninne maayiyooban harata, ubba qassi cimidaageeta, bonchennaagaa bessoosona.4 Hegee ubbasan beettiyaaba. Yaatiyo gishshawu, Yihoowawu haggaaziya yelagati hegaa mala qofaa eqettanawunne Xoossaagaa mala qofaa qoppanawu keehi baaxetoosona. Koyro xeetu layttankka hegaa malabay hanido gishshawu, PHawuloosi ba mala Kiristtaaneti kase eti ‘hemettido iita ogiyaa’ kaallidi “Xoossaayyo azazettenna asaa ha77i haariya ayyaanaayyo” azazettenna mala zoriis. (Efisoona 2:1-3 nabbaba.) Hegaa mala qofaa eqettiyaanne bantta ishanttuura issippetettan Yihoowayyo oottiya yelagata keehi nashshoos. Ha qofay PHawuloosi “nuuni ubbai . . . issi asa” giido qofaara maayettees. (Efi. 4:25) Ha iita alamiyaa xayoy matiyo wode, nuuni issippetettan oottiyoogee awudeegaappenne aaruwan koshshiyaaba. Issippetettan deˈanawu issoy issuwaakko shiiqana koshshiyoogaa bessiya issi issi Geeshsha Maxaafaa taariketa ane beˈoos.
ISSOY ISSUWAAKKO SHIIQIDOSONA
5, 6. Looxeppenne a macca naatuppe ay tamaariyoo?
5 Beni wode, Yihooway ba asay metiya wodiyaa genccanawu issoy issuwaa maaddiyo wode eta naagiis. Ha wodiyan Xoossawu oottiyaageeti yelaga gidin cima gidin, Geeshsha Maxaafaa taariketuppe tamaarana danddayoosona. Hegeetuppe issoy Looxe leemisuwaa.
6 Looxeenne a soo asay, eti deˈiyo Sadooma katamay xayana haniyo wodiyan keehi waayettidosona. Xoossaa kiitanchati Looxe he biittaappe denddidi deretiyaasaa eesuwan baanaadan odidosona; eti etayyo, “Intte shemppuwaa ekkidi baqatite!” yaagidosona. (Doo. 19:12-22) Yaatin Looxee azazettiis; a naaˈˈu macca naatikka aara he katamaappe kiyidosona. SHin ayyo mata dabbo gidida harati hegaadan oottibeennaagee azzanttiyaaba. Looxe macca naata giigissidaageeti ha cima bitanee “naacees giidi qoppidosona.” Hegaa gishshawu, eti he katamaara issippe xayidosona. (Doo. 19:14) He bashshaappe attiday Looxanne akko shiiqida, a naaˈˈu macca naatu xallaa.
7. Yihooway Gibxxeppe issippetettan kiyida Israaˈeelata waati maaddidee?
7 Hara leemisuwaakka ane beˈoos. Israaˈeelati Gibxxeppe kiyiyo wode, citan citan shaahettidi bantta koyido ogiyaara bibookkona. Qassi Muusee “abbaa bollan ba kushiyaa [miccin]” Yihooway he abbaa shaakkido wode, Muusee barkka woy amarida asaa xallaa ekkidi pinnibeenna. Hegaappe dumma ogiyan, Yihooway naagin Israaˈeela asay kumettay hegaara pinniis. (Kes. 14:21, 22, 29, 30) Eti issippetettan kiyidosona; qassi Israaˈeela asa gidenna “hara daro asai” etaara kiyiis. (Kes. 12:38) Eta giddoppe ooninne, ubba amarida yelagatikka gidin, banttawu loˈˈo giidi qoppido ogiyan biidaba gidiyaakko hegee eeyyatetta. Ooninne ba koyido ogiyaara biyaaba gidikko Yihoowa naaguwaa demmenna.—1 Qor. 10:1.
8. Yoosaafixa wodiyan deˈida Xoossaa asay issippetettan deˈiyoogaa waati bessidee?
8 Kawuwaa Yoosaafixa wodiyan, Xoossaa asaa eta yuushuwan deˈiya “daro olanchchati” yashissidosona. (2 Odi. 20:1, 2) Xoossaa asay bantta wolqqan xoonanawu baaxetibeennaagee ufayssiyaaba. Eti banttana maaddanaadan Yihoowakko xeellidosona. (2 Hanidabaa Odiya 20:3, 4 nabbaba.) Israaˈeelati bantta koyido ogiyan he metuwaa giigissanawu koyibookkona; shin eti ubbay issippe shiiqidosona. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Yihudaa asai ubbai bantta yiira naatuura, bantta maccaasatuuranne bantta naatuura issippe gididi, GODAA sinttan eqqidosona.” (2 Odi. 20:13) Yelagatikka cimatikka ammanettidi Yihoowa kaaletuwaa kaallidosona; Yihoowaykka bantta morkketuppe ashshiyoogan eta naagiis. (2 Odi. 20:20-27) Hegee Xoossaa asa gidiya nuuni metiyaabaa waani genccanaakko akeekissiya loˈˈo leemiso gidennee?
9. Koyro xeetu layttaa Kiristtaanetuppe ay tamaarana danddayiyoo?
9 Koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaanetikka saruwaaninne issippetettan Yihoowawu goynnidosona. Leemisuwawu, Ayhudatinne Ayhuda gidenna daroti Kiristtaane gidi simmidi “Yesuusi kiittidoogeetu timirttiyan, issippetettan oittaa mentti miyoogaaninne Xoossaa woosan genccoosona.” (Oos. 2:42) Ha issippetettay issuwawu haraa maadoy keehi koshshiyo yedetaa wodiyan qoncciis. (Oos. 4:23, 24) Keehi wayssiya wodiyan issippetettan oottiyoogee keehi koshshiyaaba gaada qoppikkii?
YIHOOWA GALLASSAY MATIDO GISHSHAWU ISSIPPETETTAN DEˈITE
10. Issippetettay keehippe koshshiyoy awudee?
10 Asay awudeegaappenne aaruwan metootana wode matiis. Hananabaa yootiya Yuuˈeeli, “he gallassai xumanne ciggaara gallassa” gidiyoogaa yootiis. (Yuu. 2:1, 2; Sof. 1:14) He wode Xoossaa asay awudeegaappenne aaruwan issippetettan deˈana bessees. Yesuusi, “Ba giddon shaakettiya kawotetta ubbai xayana” giidoogaa hassaya.—Maa. 12:25.
11. Ha wodiyan deˈiya Xoossaa asay Mazamure 122:3, 4n deˈiya qofaa waati oosuwan peeshshana danddayii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)
11 Matan yaana metiya wodiyan nuuni issippetettan deˈana bessees. Nuuni ayyaanaaban issippetettan deˈana koshshiyoogaa beni Israaˈeelan keettay matattidi keexettiyo hanotaappe tamaarana danddayoos. Yerusalaamen keettay issoy issuwaakko matattidi keexettido gishshawu, Mazamuraawee he katamay “asai issippetettan de7iyo” katama yaagiis. Hegee yan deˈiya asay issoy issuwaa maaddanaadaaninne naaganaadan maaddiis. Eta keettay matan matan deˈiyoogee, mazamuraawee giidoogaadan Israaˈeelati Yihoowa issippetettan goynnanaadan maaddiis (Mazamure 122:3, 4 nabbaba.) Ha wodiyan gidin matan yaana wayssiya wodiyan gidin, nuuni “issippetettan” deˈana bessees.
12. Xoossaa asaa bolli gakkiya bashshaappe attanawu nuna maaddiyaabay aybee?
12 He wode nuuni “issippetettan” deˈiyoogee keehi koshshiyoy aybisee? Hizqqeela shemppo 38n deˈiya hiraagay ‘Maagooga biittan deˈiya Googi’ Xoossaa asaa bolli denddanaagaa yootees. He wode nuuni ayba gaasuwankka shaahettana bessenna. He wode nuuni ha alamiyaappe maado demmanawu koyana bessenna. Hegaappe dumma ogiyan, nuuni ishanttukko shiiqana bessees. Nuuni issi citaa yara gidiyoogaa xallay bashshaappe ashshennaagee qonccee. Nuuni ubbay Yihoowan ammanettananne a azazettana bessees. Yaatikko, Yihoowaynne a Naˈay nuna he wolqqaama bashshaappe ashshidi ooratta alamiyaa laatissana. (Yuu. 2:32; Maa. 28:20) Gidoppe attin, Xoossaa wudiyaara issippetettan deˈennaageeti woykko gubaaˈiyaappe haakkidaageeti he bashshaappe attana giidi qoppiyoogee bessiyaabee?—Mik. 2:12.
13. Nuuni hanno gakkanawu beˈidobaappe Xoossawu yayyiya yelagati ay tamaarana danddayiyoonaa?
13 Neeni yelaga gidikko, gubaaˈiyan deˈiya ne ishatuura issippetettan deˈiyoogee eratetta gidiyoogaa akeekay? Ne mala yelagatu xallaara wodiyaa aattanawu woy haratuppe shaahettanawu koyiyo koshshaa eqetta. Matan nuuni awudeegaappenne aaruwan issoy haraa maaduwaa koyiyo wodee yaana. Nuuni yelaga gidin cima gidin, nu ubbawu hegee keehi koshshiyaaba! Ee, hagee sinttappe keehi koshshiyaaba gididabaa, hegeekka issippetettan oottiyoogaanne issippetettan deˈiyoogaa tamaariyo wode.
‘ISSI ASATETTAA QOMMOTA’
14, 15. (a) Yihooway nuuni ha wodiyan issippetettan deˈanaadan loohissiyoy aybissee? (b) Yihooway nuuni issippetettan deˈanaadan minttettanawu woygidi zoridee?
14 Yihooway nuuni “issippe ayyo oottana” mala maaddiiddi deˈees. (Sof. 3:8, 9) I ‘mereta ubbaa Kiristtoosan issippe shiishshanawu’ halchido halchuwawu nuna giigissiiddi deˈees. (Efisoona 1:9, 10 nabbaba.) Yihoowa halchoy saluwaaninne saˈan deˈiya meretati issippetettan ayyo goynniya issi keettaa asaa gidanaadaana; qassi Yihooway he halchuwaa polennaadan diggiyaabi baawa. Neeni yelaga gidikko, he qofay neeni Yihoowa dirijjitiyaara issippetettan oottana koshshiyoogaa akeekanaadan maaddibeennee?
15 Yihooway nuuni merinawu issippetettan deˈanaadan halchidi ha wodiyan nuna hegaabaa tamaarissiiddi deˈees. Geeshsha Maxaafay darotoo nuuni ‘issi mala qofaa qoppanaadan,’ ‘issoy issuwaara ishanttudan siiqettanaadaninne’ ‘issoy issuwaa minttettanaadan’ yootees. (1 Qor. 12:25; Roo. 12:10; 1 Tas. 4:18; 5:11) Nuuni balabaa oottiyaageeta gidiyo gishshawu, issi issitoo issippetettan deˈanawu waayettiyoogaa Yihooway erees. I nuuni ubbatoo ‘issoy issuwaayyo atto gaana’ koshshiyoogaa yootiyoy hegaassa.—Efi. 4:32.
16, 17. (a) SHiiquwawu issi halchoy aybee? (b) Yelagati Yesuusa leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoonaa?
16 Yihooway nuuni issippetettan deˈiyoogaa tamaaranaadan maaddanawu Kiristtaane gubaaˈiyaa giigissiis. Ibraawe 10:24, 25n deˈiya minttettiya qofaa darotoo nabbaboos. Gubaaˈe shiiquwaa halchuwaappe issoy, “issoi issuwaara waani siiqettanaakkonne qassi lo77o oosuwaa waati oottanaakko” loohiyoogaa. “Godaa gallassai matattiyoogaa [nuuni] be7iyo gishshau, issoi issuwaa minttettoos”; qassikka gubaaˈe shiiqoy Yihoowa gallassay matido ha wodiyan keehippe koshshiyaaba gidiyoogaa akeekoos.
17 Yesuusi yelagatettan deˈiiddi hegaa malabaa nashshiyoogan loˈˈo leemiso gidiis. Ayyo layttay 12 gidiyo wode, i ba aawaaranne aayeera ayyaanaabaa tamaaranawu beeta maqidasiyaa biis. Yesuusi issitoo xayiis; shin i xayidoy hara yelagatuura yuuyiiddi gidenna. Hegaappe dumma ogiyan, Yooseefinne Mayraama i beeta maqidasiyan tamaarissiyaageetuura ayyaanaabaa tobbishin demmidosona.—Luq. 2:45-47.
18. Woosay nu issippetettaa waati minttii?
18 Qassi nuuni issoy issuwaa aggennan
siiqiyoogaanne shiiquwan issoy hara minttettiyoogaa bolli issoy issuwawu woossana danddayoos. Nuuni nu ishanttuyyo woossiyo wode etawu koshshiyaaba Yihoowawu qonccissidi yootiyaaba gidikko, hegee nuuni issoy issuwawu qoppiyoogaa bessees. Hagee gastta Kiristtaanetu xallay oottana koshshiyaabaa gidenna. Neeni yelaga gidikko, ayyaanaaban neeyyo so asaa gididaageetuura dabbotaa minttanawu maaddiya he injjiyaa goˈettay? Hegaadan oottiyoogee matan xayanawu deˈiya ha iita alamiyaara neeni dabbotenna mala maaddees.‘ISSI ASATETTAA QOMMOTA’ GIDIYOOGAA BESSIYOOGAA
19-21. (a) Nuuni ‘issi asatettaa qommota’ gidiyoogaa bessiyo loˈˈo ogee aybee? Leemisuwaa yoota. (b) Bashshay gakkiyo wode ishantti issoy issuwaa maaddido ogiyaappe ay tamaaray?
19 Yihoowa asay Roome 12:5y giyoogaadan “issi asatettaa qommotudan” deˈees. Hegee tuma gidiyoogaa daafabay gakkiyo wode ishantti oottidobaappe akeekana danddayoos. Tisaase 2011n wolqqaama gotee Pilippinssen deˈiya Mindanaˈo haruuruwaa keehi qohiis. Issi qamman, daro ishanttu keettaa gujjin, 40,000ppe dariya keettaa diˈoy xayssiis. He biittaa macara biiroy, “wolqqaama metoy gakkidoogeeta maaddiya konttiyan oottiyaageeti eta maaddanaappe kasetidi hara ishati etawu koshshiyaabaa kiittidoogaa” yootiis.
20 Jaappaanen arshsho baggan wolqqaama biittaa qaattay sunaami denttido wode nu ishantti keehi waayettidosona. Darotuyyo deˈiya ubbabay xayiis. I keettay xayido Yoshika Kawotettaa Addaraashaappe 40 kilo meetire gidiyaagaa haakkada deˈawusu. A, “Biittay qaaxxin wonttetta gallassi woradaa xomoosiya ishaynne hara ishay nuna beˈanawu yiidoogan keehi garamettida” yaagaasu. A keehi moocu gaydda, gujjada hagaadan gaasu: “Nuuyyo ayyaanaaban koshshiyaabaa ishantti gubaaˈiyaa baggaara kunttidoogaa keehi nashshoos. Eti nuuyyo kootiyaa, caammaa, borssaanne hara dumma dumma maayuwaa immidosona.” Wolqqaama metoy gakkidoogeeta maaddiya he konttiyaa yara gidida ishay, “Jaappaanen deˈiya ishantti issoy issuwaa maaddanawu issippetettan oottidosona. Ishantti eta maaddanawu Amarkkaa biittaappekka yiidosona. Eti hegaa keena adussa ogiyaa kanttidi aybissi yiidaakko oychin, ‘Nuuni Jaappaanen deˈiya ishanttuura issippetettan deˈiyo gishshawu koshshiyaaban eta maaddanaassa’ yaagidosona” yaagiis. Neeni issoy issuwawu wozanappe qoppiya dirijjitiyaa yara gidiyo gishshawu nashshikkii? Nuuni hegaadan issippetettan deˈiyoogee Yihoowa ufayssiyoogee erettidaagaa.
21 Nuuni ha wodiyan issoy haraa maaddiyoogaa meezetikko, sinttappe gakkiya wolqqaama metuwawu giigettidaageeta gidoos. Hegaa mala wodiyan, hara biittan deˈiya ishanttuura gayttana danddayennaba gidikkokka, nu heeran deˈiya ishanttuura issippetettan deˈoos. Wolqqaama gotiyaappe attida, Jaappaanen deˈiya, Fumeko giyo michiyaa hagaadan gaasu: “Wurssettay keehi matiis. Bashshay baynna wodiyan deˈanawu hidootiyo ha wodiyan nu ishantta aggennan maaddana bessees.”
22. Nuuni issippetettan deˈiyoogee sinttappe nuna waati maaddanee?
22 Ha wodiyan ne ishanttuura issippetettan deˈanawu neeyyo danddayettida ubbabaa oottiyoogan Yihoowa gallassawu giigetta. Yihooway kase oottidoogaadan, Seexaanaa iita alamee xayiyo wodekka ba asaa ashshana. (Isi. 52:9, 10) Neeni Xoossaa asaara issippetettan deˈanawu baaxetiyaaba gidikko, Xoossay ashshiyo asa gidanaagaa ubbatoo hassaya. Nuuni laattidobaa nashshiyoogeekka hegawu maaddees. Hagaappe kaalliya huuphe yohuwan ha qofaa beˈana.