Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

“Taani Giyoogaa Siyitenne Akeekite”

“Taani Giyoogaa Siyitenne Akeekite”

“Ubbai taani giyoogaa siyitenne akeekite.”—MAR. 7:14.

1, 2. Yesuusi yootiyoobaa siyida daroti hegaa akeekibeennay aybissee?

ISSI uri bana haasayissiya asa cenggurssaa siyana danddayees. I ubba bana haasayissiya uraa shonggaakka akeekana danddayees. SHin i he siyiyoobaa akeekana xayikko, hegee a ay maaddii? (1 Qor. 14:9) Hegaadan, Yesuusi yootiyoobaa shaˈan qoodettiya asay siyiis. I ubba eti akeekana danddayiyo qaalan yootiis. SHin i yootidobaa akeekida asati ubbata gidokkona. Hegaa gishshawu, Yesuusi bana ezggiyaageeta, “Ubbai taani giyoogaa siyitenne akeekite” yaagiis.—Mar. 7:14.

2 Yesuusi yootidobaa daroti akeekibeennay aybisee? Issoti issoti bala qofaa qoppidosonanne iitabaa halchidosona. Yesuusi hegaa mala asata, “Intte intte wogaa naaganau Xoossaa azazuwaa yeggi bayeeta” yaagiis. (Mar. 7:9) Eti Yesuusi yootidobaa akeekanawu koyibookkona. Qassi bantta qofaa laammanawu koyibookkona. Eta hayttay sissaa siyana; shin eta wozanay dammiis! (Maatiyoosa 13:13-15 nabbaba.) Yaatin, nuuni Yesuusa timirttiyan goˈettanawu nu wozanay akeekiyaagaa gidiyoogaa waati erana danddayiyoo?

YESUUSA TIMIRTTIYAN WAANI GOˈETTANEE?

3. Erissiyo ashkkarati Yesuusi yootidobaa akeekana danddayidoy aybissee?

3 Nuuni ashkke gidida Yesuusi erissiyo ashkkaratu leemisuwaa kaallana bessees. I eta, “Intte aifee xeelliyo gishshaunne intte haittaikka siyiyo gishshau, intte anjjettidaageeta” yaagiis. (Maa. 13:16) Harati akeekibeennabaa eti waati akeekana danddayidonaa? Koyruwan, eti oyshaa oychanawu koyidosonanne Yesuusi woygana koyidaakko eranawu baaxetidosona. (Maa. 13:36; Mar. 7:17) Naaˈˈanttuwan, eti kase eriyoobaa bolli gujjidi eranawu koyidosona. (Maatiyoosa 13:11, 12 nabbaba.) Heezzanttuwan, eti siyidobaaninne akeekidoban bantta xallaa gidennan, haratakka maaddanawu baaxetidosona.—Maa. 13:51, 52.

4. Yesuusa leemisuwaa akeekanawu, nuuni oottana bessiya heezzubati aybee?

4 Nuuni Yesuusa leemisuwaa akeekana koyikko, ammanettida a erissiyo ashkkaratu leemisuwaa kaallana bessees. Yaatanawu heezzubaa oottana koshshees. Koyro, Yesuusi giidobaa xannaˈanawu, wotti denttidi qoppanawu, pilgganawunne bessiya oyshaa oychanawu wodiyaa bazzana koshshees. Yaatiyoogee eraa demissees. (Lee. 2:4, 5) Kaallidi, he eray kase eriyoobaara waani gayttiyaakko, qassi hegee nuna waati goˈˈiyaakko qoppana koshshees. Hegee akeekancha oottees. (Lee. 2:2, 3) Wurssettan, nuuni tamaaridoban goˈettana woykko oosuwan peeshshana koshshees. Hegee aadhida erancha gidiyoogaa bessees.—Lee. 2:6, 7.

5. Eraa, akeekaanne aadhida eratettaa giddon deˈiya dummatettaa leemisuwan yoota.

5 Eraa, akeekaanne aadhida eratettaa giddon deˈiya dummatettay aybee? Kaallidi deˈiya leemisuwan hegaa qonccissana danddayettees: Neeni kaamiyaa ogiyan gidduwan eqqidaashin issi kaamee neekko yiiddi deˈiyaabadan qoppa. Koyruwan, kaamee neekko yiiddi deˈiyoogaa beˈadasa; hegee eraa. Kaallada, neeni yan eqqaaggiyaaba gidikko, nena kaamee dirxxanaagaa eraasa; hegee akeekaa! Hegaa gishshawu, neeni kaamiyaa ogiyaappe eesuwan kiyaychaasa; hegee aadhida eratettaa! Geeshsha Maxaafay nuuni ‘loˈˈo aadhida eratettaa naaganaadan’ minttettees. Hegee shemppo ashshiyaabaa!—Lee. 3:21, 22; 1 Xim. 4:16.

6. Yesuusi yootido laappun leemisota pilggiyo wode nuuni qoppana oyshati awugeetee? ( Saaxiniyaa xeella.)

6 Ha huuphe yohuwaaninne hagaappe kaalliyaagan, Yesuusi yootido laappun leemisota pilggana. He leemisota pilggiyo wode, kaallidi deˈiya oyshata qoppana: He leemisuwaa birshshettay aybee? (Hegee nuuni eraa demmanawu maaddees.) Yesuusi he leemisuwaa yootidoy aybissee? (Hegee akeekaa demmanawu maaddees.) Nuuni hegaa nu huuphiyawu, qassi harata maaddanawu waati goˈettana danddayiyoo? (Hegee aadhida eratetta.) Wurssettan, hegee Yihoowabaanne Yesuusabaa nuna ay akeekissii?

SANAAFICIYAA AYFIYAA

7. Sanaaficiyaa ayfiyaa leemisuwaa birshshettay aybee?

7 Maatiyoosa 13:31, 32 nabbaba. Yesuusi sanaaficiyaa ayfiyaabaa yootido leemisuwaa birshshettay aybee? Sanaaficiyaa ayfee Kawotettaa mishiraachuwaanne he mishiraachuwaa yootiyoogan demmido ayfiyaa, woykko Kiristtaane gubaaˈiyaa leemiso. ‘Zeretta ubbaappe guuxxiya’ sanaaficiyaa ayfiyaadan, Kiristtaane gubaaˈeekka PHenxxaqosxxe gallassi 33 M.Ln, keehi guutta qoodan doommiis. SHin amarida layttaappe guyyiyan eesuwaninne aahuwan dicciis. (Qol. 1:23) Yesuusi “kafoi” he mittaa “tashiyan keexxiyoogaa” yootiis. Hegee Kiristtaane gubaaˈee diccidi aakkiyo wode, ashkke gidida asati ayyaana qumaa, shemppiyoosaanne deˈiyoosaa yaappe demmanaagaa bessees.—Hizqqeela 17:23⁠ra gatta xeella.

8. Yesuusi sanaaficiyaa ayfiyaabaa leemisuwaa goˈettidoy aybissee?

8 Yesuusi ha leemisuwaa goˈettidoy aybissee? I Xoossaa Kawotettay waani diccanaakko, xube gidiya ubbabaa waati teqqanaakkonne xoonanaakko bessanawu maalaalissiya sanaafice mittaa dichaabaa leemisuwan yootiis. Kiristtaane gubaaˈee 1914ppe doommidi keehi dicciis! (Isi. 60:22) He gubaaˈiyaa yara gididaageeti ayyaanaaban naagettidi deˈidosona. (Lee. 2:7; Isi. 32:1, 2) Qassi gubaaˈee dicciyoogaa aybinne diggana danddayenna.—Isi. 54:17.

9. (a) Sanaaficiyaa ayfiyaa leemisuwaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? (b) Hegee Yihoowabaanne Yesuusabaa nuna ay akeekissii?

9 Sanaaficiyaa ayfiyaa leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoo? Nu heeran deˈiya Yihoowa Markkati keehi guutta woy haggaazuwan sohuwaara loˈˈo ayfiyaa demmennan aggana danddayoos. Gidikkokka, Xoossaa Kawotettay xube gidiya aybakka gidin xoonana danddayiyoogaa mule dogana bessenna. Hegee nuuni genccanawu maaddees. Leemisuwawu, Ishaa Ediwin Iskineri 1926n Hindde biido wode yan deˈiya Yihoowa Markkati guutta; qassi dichay keehi laafa gidiyo gishshawu, oosoy ayfennaba milatiis. SHin i sabbakiyoogaa aggibeenna; qassi Kawotettaa mishiraachoy wolqqaama xubiyaa xooniyoogaa akeekiis. Haˈˈi Hindden 37,000ppe dariya Yihoowa Markkati deˈoosona; qassi zillaytti 108,000ppe dariya asay Godaa Kahuwaa bonchanawu shiiqiis. Kawotettaa oosoy waani aakkidaakko hara leemisuwaakka beˈa. Zambbiyan oosoy doomettidoy Ishaa Iskineri Hindde biitti biido layttaana. Haˈˈi yan deˈiya Yihoowa Markkati 170,000ppe daro; qassi 2013n Godaa Kahuwaa bonchanawu 763,915 asay shiiqiis. Hegee Zambbiyan deˈiya 18n asaappe 1y shiiqiis giyoogaa. Keehi maalaaliya dicha!

IRSHSHUWAA

10. Irshshuwaa leemisuwaa birshshettay aybee?

10 Maatiyoosa 13:33 nabbaba. Irshshuwaa leemisuwaa birshshettay aybee? Ha leemisoykka Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaanne i ayfiyo ayfiyaa bessiyaaba. Xiilliyaa “munaqai ubbai” asa ubbaassi leemiso; qassi munaqay denddiyoogee sabbakiyoogan Xoossaa Kawotettaa mishiraachoy ubbasan aakkiyoogaa bessees. Sanaaficiyaa ayfiyaa dichaa asay beˈidi akeekees; shin irshshoy koyro munaqaara walahettiyo wode asi beˈidi akeekenna. Irshshoy munaqaa denttana gakkanaashin amarida wodiyawu asi hegaa akeekenna.

11. Yesuusi irshshuwaa leemisuwaa goˈettidoy aybissee?

11 Yesuusi ha leemisuwaa goˈettidoy aybissee? I Xoossaa Kawotettaa mishiraachoy ubbasan odettanaagaanne hegee suure wozanay deˈiyo asata laammanaagaa bessiis. Kawotettaa mishiraachoy ‘saˈaa gaxaa gakkanaashin’ odettiiddi deˈees. (Oos. 1:8) SHin Kawotettaa mishiraachoy ayfiiddi deˈiyaaba gidikkokka, koyro heeran hegaa akeekennan aggana danddayoos. Ubbasan deˈiya asay Kawotettaa mishiraachuwaa siyidi ammaniiddi deˈees; qassi he mishiraachoy eti bantta deˈuwan issi issibaa laamanaadan maaddiiddi deˈees.—Roo. 12:2; Efi. 4:22, 23.

12, 13. Irshshuwaa leemisuwan qonccidaagaadan, Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyo oosoy waani diccidaakko leemisuwaa yoota.

12 Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyoogee demissiyo ayfee darotoo qoncci beettiyoy asay koyro he mishiraachuwaa siyi simmin daro layttay aadhiina. Leemisuwawu, haˈˈi hara macara biiruwan oottiya Franzinne a keettaayiyaa Margita 1982n Brazile macara biiruwan oottoosona. Eti issi qeeri kataman sabbakidosona. Eti Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa doomissido asatu giddon issi aayyiyaanne i oyddu naati deˈoosona. He naatuppe issuwaassi he wode layttay 12; i keehi dungguuxa gidiyo gishshawu, xinaatiyaa doommana haniyo wode darotoo qosettees. Franzinne Margita hara oosoy etawu imettido gishshawu, he asata xannaˈissana danddayibookkonna. SHin 25 layttappe guyyiyan eti he katamaa beˈanawu biidosona. Eti yan 69 aassiyaageetinne 13 kumetta wodiyaa aqinyeti deˈiyo gubaaˈee deˈiyoogaa, qassi ishatinne michoti ubba shiiquwaakka ooratta Kawotettaa Addaraashan shiiqiyoogaa beˈidi ay keena ufayttidaakko qoppa! He dungguuxa naˈay shin? I haˈˈi gubaaˈiyaa cimata shiishshiyaagaa gididi haggaazees! Yesuusi yootido irshshuwaa leemisuwaadan, Kawotettaa mishiraachoy ubbasan odettiisinne daroti bantta deˈuwan issi issibaa laammanaadan oottiis; qassi he azinaynne machiyaa hegaa beˈidi keehi ufayttidosona!

13 Ishantti sabbakennaadan digettido biittatunkka Kawotettaa mishiraachoy asay deˈuwan issi issibaa laammanaadan maaddiiddi deˈees. Hegaa mala biittatun Kawotettaa mishiraachoy waani gakkidaakko akeekiyo wode darotoo garamettoos. Leemisuwawu, Kawotettaa mishiraachoy Kuuba biitti gakkidoy 1910na; qassi Ishaa Rasili he haruuruwaa 1913n xomoosiis. SHin koyro dichay qoncce gidenna. Ha wodiyan Kuuban deˈiya hanotay aybee? Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyaageetu qooday 96,000ppe bolla; qassi 2013n Godaa Kahuwaa bonchanawu 229,726 asay shiiqiis; hegee he haruuruwan deˈiya 48n asaappe 1y shiiqiis giyoogaa. Mishiraachuwaa yootiyoogee digettibeenna biittatunkka gidin, he heeran deˈiya Yihoowa Markkati darin oosettibeennabadan qoppiyo moottankka mishiraachoy gakkana danddayees. *Era. 8:7; 11:5.

14, 15. (a) Yesuusi irshshuwaa leemisuwan tamaarissidobaappe nuuni waani goˈettana danddayiyoo? (b) Hegee Yihoowabaanne Yesuusabaa nuna ay akeekissii?

14 Yesuusi irshshuwaa leemisuwan tamaarissidobaappe nuuni waani goˈettana danddayiyoo? Nuuni Yesuusa leemisuwaa birshshettaa wotti dentti qoppiyo wode, Kawotettaa mishiraachuwaa siyibeenna miilooniyan qoodettiya asati waati siyana danddayiyaakko keehi hirggana koshshennaagaa akeekoos. Yihooway ubbabaa ba sheniyaadan oottees. SHin nu oottanabay aybee? Xoossaa Qaalay hagaadan gees: “Maallado guuran gidinkka omarssan, ne zerettaa zeriyoogaa aggoppa; aissi giikko, maalladoogee lo77anaa omarssaagee lo77anaa neeni erakka.” (Era. 11:6) SHin nuuni Kawotettaa mishiraachoy ayfiyaa ayfanaadan, ubba qassi sabbakiyo oosoy digettido biittatun ayfanaadan woossiyoogaa mule dogana koshshenna.—Efi. 6:18-20.

15 Qassi, nu oosuwaa ayfiyaa koyro heeran beˈana xayikko hidootaa qanxxana koshshenna. Nuuni “guutta doomettaa” mule karana koshshenna. (Zak. 4:10) Wurssettan beˈiyo ayfee nuuni kasetidi qoppidoogaappe keehi daro gidana danddayees!—Maz. 40:5; Zak. 4:7.

ZALˈˈANCHAANNE MOOGIDO MIISHSHA

16. Zalˈˈanchaabaanne moogido miishshaabaa leemisuwaa birshshettay aybee?

16 Maatiyoosa 13:44-46 nabbaba. Zalˈˈanchaabaanne moogido miishshaabaa leemisuwaa birshshettay aybee? Yesuusi saˈan deˈiyo wode, zalˈˈanchati alˈˈo inqquwaa demmanawu keehi haaho biitti boosona. Ha leemisuwan zalˈˈanchan leemisettidaageeti ayyaanaaban banttawu koshshiyaabaa demmanawu haahosaa biya ashkke asata. ‘Daro alˈˈo inqqoy’ keehippe xoqqu oottidi xeelliyo Xoossaa Kawotettaa tumawu leemiso. Zalˈˈanchay he alˈˈo inqquwaa goˈˈaa akeekidi, hegaa shammanawu bayyo deˈiyaabaa ubbaa bayzzanawu koyiis. Yesuusi goshshan “moogido” miishshaa oottiiddi demmida bitaniyaabaakka yootiis. Zalˈˈanchaagaappe dumma ogiyan he bitanee alˈˈo miishshaa koyanawu harasaa bibeenna. SHin ikka zalˈˈanchaagaadan he alˈˈo miishshaa demmanawu “baayyo de7iyaabaa ubbaa” bayzzanawu koyiis.

17. Yesuusi zalˈˈanchaabaanne moogido miishshaabaa leemisuwaa yootidoy aybisee?

17 Yesuusi ha naaˈˈu leemisota yootidoy aybisee? I asay tumaa dumma dumma ogiyan siyiyoogaa bessanawu hegaa yootiis. Issi issi asay tumaa siyanawu koyidi, keehi haahosaa bees. Harati qassi tumaa daafurennan demmoosona; geella issi asi etakko yiidi markkattin siyana danddayoosona. Ha leemisuwan qonccida naaˈˈu asatikka bantta demmidobaa xoqqu oottidi xeellidosona; qassi hegaa banttabaa oottanawu daro baaxetidosona.

18. (a) Ha naaˈˈu leemisuwaappe nuuni waani goˈettana danddayiyoo? (b) Hagee Yihoowabaanne Yesuusabaa nuna ay akeekissii?

18 Ha naaˈˈu leemisuwaappe nuuni waani goˈettana danddayiyoo? (Maa. 6:19-21) Nena hagaadan oycha: ‘Ta qofaykka ha asatuugaa malee? Taanikka tumaa hegaadan xoqqu oottada xeelliyaanaa? Taani tumaa demmanawu daro baaxetiyaanaayye woy galla galla deˈossi koshshiyaabaa demmanawu qoppiyoogaa malabawu hirggiyaanaa?’ (Maa. 6:22-24, 33; Luq. 5:27, 28; Pili. 3:8) Nuuni tumaa demmido gishshawu wozanappe ufayttiyoogee, nu deˈuwan a kaseyanawu murttanaadan oottees.

19. Kaallidi deˈiya huuphe yohuwan ay pilgganee?

19 Nuuni Xoossaa Kawotettaara gayttida ha leemisotu birshettaa siyiyaageetanne wozanaappe akeekiyaageeta gidanaadan amottoos. Nuuni yaatanawu he leemisotu birshettaa eriyoogaa xalla gidennan hegaappe tamaaridobaa oosuwan peeshshana koshshiyoogaa hassaya. Kaalliya huuphe yohuwan, hara heezzu leemisota pilggana, qassi hegaappe nuuni ay tamaarana danddayiyaakko beˈana.

^ MENT. 13 Kaallidi deˈiya biittatunkka hegaa malabay haniis: Arjjenttiina (2001 Laytta Maxaafaa, sinttaa 186); Arshsho Jarmane (1999 Laytta Maxaafaa, sinttaa 83); Papiwa Niwu Giinii (2005 Laytta Maxaafaa, sinttaa 63); qassi Robinson Kurasaˈo Haruuruwaa (Wochiyo Keelaa, Tamme 15, 2000, sinttaa 9). Ha xuufeti Wolayttattuwan birshshettibookkona.