Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 10

‘Ceega Meretaa Xayssana’ Danddayaasa

‘Ceega Meretaa Xayssana’ Danddayaasa

“Ceega meretaa a oosuwaara intteppe [xayssite].”—QOL. 3:9.

MAZAMURE 29 Nu Sunttaadan Deˈiyoogaa

HA XINAATIYAN *

1. Neeni Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommanaappe kase ne deˈoy ay malee?

 NEENI Yihoowa Markkatuura Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommanaappe kase ne deˈoy ay malee? Nuuppe daroti hegaabaa qoppanawu koyokko. Nu qofaynne nu eeshshay ha alamee likkebaanne likke gidennabaa xeelliyaagan yootiyoobaa milatana danddayees. Yaatikko, nuuni ‘demmana giidi ufayssan naagi uttidobi baynnaninne Xoossi baynnan deˈida.’ (Efi. 2:12) SHin nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommi simmin, nu deˈoy laamettiis!

2. Neeni Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doomma simmada ay akeekadii?

2 Neeni Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doomma simmada, nena keehi siiqiya Aaway saluwan deˈiyoogaa akeekadasa. Neeni Yihoowa ufayssanawunne awu goynniya A soo asaa yara gidanawu koyikko, ne deˈuwaaninne ne qoppiyooban keehi laamettana koshshiyoogaa eradasa. Yihooway likke giidobaa oottananne I bala giidobaappe naagettana koshshiyoogaa tamaaradasa.—Efi. 5:3-5.

3. Qolasiyaasa 3:9, 10y yootiyoogaadan, nuuni ay oottanaadan Yihooway koyii, qassi ha huuphe yohuwan nuuni ay tamaaranee?

3 Nuna medhdhida saluwan deˈiya nu Aaway Yihooway, ba soo asaa yarati ay oottana koshshiyaakko kuuyiyo maatay awu deˈees. Qassi nuuni xammaqettanaappe kase, ‘ceega meretaa A oosuwaara nuuppe xayssanawu’ baaxetanaadan I koyees. * (Qolasiyaasa 3:9, 10 nabbaba.) Xammaqettanawu koyiyaageeti heezzu oyshata zaaranaadan ha huuphe yohoy maaddana: (1) ‘Ceega meretay’ aybee? (2) Yihooway nuuni ceega meretaa xayssanaadan azazidoy aybissee? (3) Hegaadan waati oottana danddayiyoo? Nuuni xammaqettichchidaageeta gidikkonne, ceega asatettaa zaarettidi maayennaadan naagettana mala ha huuphe yohoy nuna maaddana.

‘CEEGA MERETAY’ AYBEE?

4. “Ceega meretaa” maayida issi uri waatii?

4 “Ceega meretaa” maayida uri iitabaa ubbatoo qoppeesinne oottees. I ba xallaa siiqiyaagaa, eesuwan yiillotiyaagaa, galatennaagaanne otorettiyaagaa gidana danddayees. I pornograafiyaanne pokkobaa woy makkalabaa bessiya biidota beˈiyoogan ufayttana danddayees. Awu amarida loˈˈo eeshshati deˈiyoogee qoncce, qassi I haasayiyo woy oottiyo iitaban zilˈˈettana danddayees. SHin I ba qofaanne ba oosuwaa laammanawu koyenna.—Gal. 5:19-21; 2 Xim. 3:2-5.

Nuuni “ceega asatettaa” xayssiyo wode, asatettaa amuwawunne oosuwawu haarettiyoogaa aggoos (Mentto 5 xeella) *

5. Nuuni ceega asatettaa muleera xayssana danddayiyoo? Qonccissa. (Oosuwaa 3:19)

5 Nuuni nagaranchcha gidiyo gishshawu, nuuppe ooninne iita qofaanne amo ubbaa nu wozanaappenne nu qofaappe muleera xayssana danddayokko. Nuuni zilˈˈettanaadan oottiyaabaa issi issitoo haasayoos woy oottoos. (Erm. 17:9; Yaaq. 3:2) SHin nuuni ceega asatettaa xayssiyo wode, asatettaa amuwawunne oosuwawu haarettiyoogaa aggoos. Nuuni laamettidi loˈˈo asa gidoos.—Isi. 55:7; Oosuwaa 3:19 nabbaba.

6. Ceega asatetta gidida bala qofaanne iita meezeta xayssanaadan Yihooway nuna zoridoy aybissee?

6 Yihooway nuna keehi siiqiyo gishshawunne nuuni ufayttanaadan koyiyo gishshawu, bala qofaanne iita meezeta xayssanaadan I nuna zorees. (Isi. 48:17, 18) Iita amuwaa amottiyaageeti banttananne harata qohiyoogaa Yihooway erees. Nuuni nunanne harata qohiyoogaa beˈiyoogee A azzanttees.

7. Roome 12:1, 2y yootiyoogaadan, nuussi deˈiya dooroy aybee?

7 Nuuni nu eeshshaa laammanawu baaxetiyo wode nu laggetuppenne dabbotuppe amaridaageeti nu bolli qilliiccana danddayoosona. (1 PHe. 4:3, 4) Eti nuuni koyiyo ubbabaa oottiyo maatay nuussi deˈees, qassi nu oottanabaa hara uri nuussi yootanaadan paqqadana koshshenna gaana danddayoosona. SHin Yihooway kessido maarawu azazettennaageetussi tumu laˈatettay deˈenna. Eti Seexaanaa alamee banttana laammanaadan eeno goosona. (Roome 12:1, 2 nabbaba.) Nu ubbawu dooriyo maatay deˈees: Ceega asatettaara deˈanawu doorikko, nagaraa oosuwawunne Seexaanaa alamiyawu haarettoos; woy Yihooway nuna laammanaadan eeno gaanawu doorikko, nuuni ha wodiyan keehi loˈˈo asa gidoos.—Isi. 64:8.

CEEGA ASATETTAA WAATA ‘XAYSSANA’ DANDDAYAY?

8. Bala qofaanne iita meezeta agganawu nuna aybi maaddanee?

8 Nuuni bala qofaanne iita meezeta xayssiyoogee wode ekkiyaabanne baaxeyiyaaba gidiyoogaa Yihooway erees. (Maz. 103:13, 14) Gidikkonne, Yihooway ba Qaalaa baggaara, ba ayyaanaa baggaaranne ba dirijjitiyaa baggaara nuuni laamettanawu koshshiya aadhdhida eratettaanne wolqqaa nuussi immees; qassi nuna maaddees. I nenakka maaddidoogee qoncce. Ceega asatettaa xayssanawunne xammaqettanawu neeni kaseegaappe aaruwan oottana danddayiyo amaridabata ane beˈoos.

9. Xoossaa Qaalay ay oottanaadan nena maaddana danddayii?

9 Geeshsha Maxaafaa goˈettada nena loytta qora. Xoossaa Qaalay heregaa mala; neeni qoppiyoobaa, haasayiyoobaanne oottiyoobaa qoranaadan Xoossaa Qaalay nena maaddana danddayees. (Yaaq. 1:22-25) Nena Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyaageenne hara kayma Kiristtaaneti neeni nena waata qoranaakko bessana danddayoosona. Leemisuwawu, neeni mino gididobaanne shugo gididobaa eranaadan maaddanawu eti Geeshsha Maxaafaa goˈettana danddayoosona. Iita meezeta waata xoonanaakko yootiya maaddiya zoriyaa Geeshsha Maxaafaappe neeni waata demmanaakko eti nena tamaarissana danddayoosona. Qassi Yihooway nena maaddanawu ubbatoo giigi uttiis. I nena waati maaddanaakko ooppenne aaruwan erees; I ne wozanan deˈiyaabaa erees. (Lee. 14:10; 15:11) Hegaa gishshawu, neeni ubbatoo A woossa, qassi A Qaalaa galla galla xannaˈa.

10. Eela hanotaappe neeni ay tamaaradii?

10 Yihooway kessido maarati keehi loˈˈo gidiyoogaa ammana. Nuuni oottanaadan Yihooway oychchiyo ubbabay nuna goˈˈees. I kessido maaraadan deˈiyaageeti banttana bonchchoosona, loˈˈo deˈuwaa deˈoosonanne keehi ufayttoosona. (Maz. 19:7-11) SHin Yihooway kessido maaraa azazettennaageeti asatettaa oosuwaa oottiyoogee kaalettiyo qohuwan tuggatoosona. Xoossay kessido maaraa kaallennan aggiyoogaa xeelliyaagan Eeli giyo bitanee yootidobaa akeeka. Yihoowa siiqiya aawaynne aayyiyaa A dichchidosona. SHin Eeli yelagatettan iitatuura zuppetiis. I jallissiyaabaa goˈettiyoogaa, shori baynna deˈuwaa deˈiyoogaanne wuuqqiyoogaa doommiis. Eeli I keehi hanqqettiyaanne makkalanchcha asa gidiiddi deˈiyoogaa yootiis. I hagaadan giis: “Taani tamaaridoogaadan issi Kiristtaanee oottana bessenna ubbabaa oottaas.” Gidoppe attin, Eeli yelagatettan tamaaridobaa dogibeenna. Guyyeppe, I zaarettidi Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommiis. I ba iita meezeta agganawu wozanappe baaxetidi 2000n xammaqettiis. Yihooway kessido maaraadan deˈidoogee A waati maaddidee? Eeli hagaadan giis: “Haˈˈi taani sarotettaanne geeshsha kaha demmaas.” * Eela hanotay bessiyoogaadan, Yihooway kessido maarawu azazettennaageeti banttana qohoosona. Gidikkonne, Yihooway eti laamettanaadan maaddanawu koyees.

11. Yihooway ixxiyoobay aybee?

11 Yihooway ixxiyoobaa ixxa. (Maz. 97:10) Yihooway “karidi xeelliya aifiyaa, worddotiya inxxarssaa, ashkke asata woriya kushiyaa” ixxiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Lee. 6:16, 17) Qassi I “suuttaa gussiyaageetanne cimmiya asata . . . shenetees.” (Maz. 5:6) Yihooway hegaa mala qofaanne oosuwaa keehi ixxiyo gishshawu, Nohe wode saˈay makkalan kumanaadan oottida iita asata ubbaa I xayssiis. (Doo. 6:13) Hara hanotaa beˈa. Mooribeenna bantta aqo laggetuppe paraman shaahettanawu eta kaddidaageeta Yihooway ixxiyoogaa hananabaa yootiya Milkkiyaasa baggaara yootiis. Xoossay eta goynuwaa ixxees, qassi eti oottidobaa gishshawu eta bolli pirddana.—Mil. 2:13-16; Ibr. 13:4.

Moorettida qumaa miyoogee sheneyiyoogaadan, Yihooway iita giyoobaa oottiyoogeekka sheneyana bessees (Mentto 11-12 xeella)

12. “Iitabaa ixxite” giyoogee woygiyoogee?

12 Yihooway nuuni ‘iitabaa ixxanaadan’ koyees. (Roo. 12:9) “Ixxite” giya qaalay shaatettiyoogaa qonccissiyaaba; hegaa giyoogee issibaa keehi ixxiyoogaa, shenetiyoogaa giyoogaa. Moorettida qumaa maanaadan issi uri nena oychchiyaakko, neessi aybi siyettanaakko qoppa. Hegaa qoppiyoogee neeni sahettanaadan oottana danddayees. Hegaadankka, Yihooway iita giyoobaa oottanawu qoppiyoogeekka nuna sheneyana bessees.

13. Nuuni iita qofaappe naagettana koshshiyoy aybissee?

13 Ne qoppiyooban naageeta. Nuuni qoppiyoobaa oottoos. Gita nagaraa oottanaadan kaalettana danddayiya qofaappe naagettanaadan Yesuusi tamaarissidoy hegaassa. (Maa. 5:21, 22, 28, 29) Nuuni saluwan deˈiya nu Aawaa ufayssanawu koyiyoogee qoncce. Hegaa gishshawu, nuuni iita qofaa qoppiyo wode hegaa sohuwaara eqettiyoogee keehi koshshiyaaba!

14. Nu haasayay nubaa ay qonccissii, qassi nuuni zaarana koshshiyo oyshati awugeetee?

14 Ne haasayiyooban naagetta. Yesuusi hagaadan giis: “Doonappe kiyiyaabai wozanappe kiyees; asa tunissiyaabai hegaa malaa.” (Maa. 15:18) Ee, nu haasayay nu wozanaa qofaa loytti qonccissees. Yaatiyo gishshawu nena hagaadan oychcha: ‘Tumaa haasayiyoogee tana qohiyaaba gidikkokka, taani worddotennan aggiyaanaa? Taani aqo oyqqidaba gidikko, mattuman taappe dummatiya uraa lambbeechcheennan agganawu naagettiyaanaa? Taani pokkobaa haasayennaadan loytta naagettiyaanaa? Issi uri tana yiilloyiyo wode taani woppu gaada zaariyaanaa?’ He oyshata xeelliyaagan loytti qoppiyoogee maaddiyoogaa neeni akeekana. Ne haasayay maayuwaa qulppiyan leemisettana danddayees. Neeni qulppiyaa dooyikko, metootennan maayuwaa kessana danddayaasa. Hegaadankka, cashshaa, wordduwaanne pokkobaa haasayiyoogaa agganawu neessi danddayettida ubbabaa oottikko, ceega asatettaa metootennan xayssana danddayaasa.

15. Nu ceega asatettaa ‘mittaa bolli’ xishiyoogaa giyoogee woygiyoogee?

15 Koshshiya ubbabaa oottanawu eeno ga. Nuuni deˈiyo hanotaa laammiyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoogaa kiitettida PHawuloosi nuna tamaarissanawu issi leemisuwaa goˈettiis. Nu ceega asatettaa ‘mittaa bolli’ xishana koshshiyoogaa I yootiis. (Roo. 6:6) Yesuusi Yihoowa ufayssanawu mittaa bolli xishettidi kaqettanawu eeno giis. Hegaadankka, nuuni Yihoowa ufayssanawu I ixxiyo eeshshatanne meezeta agganawu eeno gaana koshshees. Nuuni geeshsha kahaynne ufayssiya merinaa deˈuwaa hidootay deˈiyoogeeta gidanawu hegaa oottana bessees. (Yoh. 17:3; 1 PHe. 3:21) Yihooway nuna ufayssanawu ba kessido maarata laammennaagaa hassaya. Nuuni laamettananne I kessido maarata azazettana koshshees.—Isi. 1:16-18; 55:9.

16. Iita amuwaa ubbatoo eqettanawu neeni murttana koshshiyoy aybissee?

16 Iita amuwaa ubbatoo eqetta. Neeni xammaqetta simmadakka, iita amuwaa ubbatoo eqettana koshshees. Marisyu giyo bitaniyaa hanotaa qoppa. I yelagatettan attuma asaara mattumaa gayttiyoogaa doommiis. Guyyeppe, I Yihoowa Markkatuura gayttidi Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommiis. I ba deˈuwaa laammi simmidi, 2002n xammaqettiis. Marisyoy Yihoowawu daro laytta haggaaziiddi deˈiyaaba gidikkokka, hagaadan giis: “Taani issi issitoo iita amuwaa eqettana bessiyoogaa akeekaas.” Hegee I hidootaa qanxxanaadan oottibeenna. I hagaadan giis: “Taani he amuwaa polennan aggiyo wode, Yihooway ufayttiyoogaa ta eriyo gishshawu minettaas.” *

17. Naabihi hanotaappe minttettiyaabaa ay akeekadii?

17 Maaduwawu Yihoowa woossa, qassi ne minotettan gidennan, A ayyaanan ammanetta. (Gal. 5:22; Pili. 4:6) Nuuni ceega asatettaa qaari olanawu murttana koshshees. Naabiho giyo maccaasee hanotaa qoppa. Iyyo layttay usuppuna gidido wode, I aaway O aggidi biis. A hagaadan gaasu: “Hegee taani unˈˈettanaadan oottiis.” A diccido wode, keehi hanqqettiyaaro gidaasu. A jallissiyaabaa bayzziyoogaa doommaasu, qassi qashettada qasho keettan amarida layttaa takkaasu. Sabbakanawu qasho keetti biya Yihoowa Maarkkati O Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogaa doommidosona. Naabiha keehi laamettaasu. A hagaadan gaasu: “Ta iita meezetuppe amaridaageeta agganawu metootabeykke. SHin sijaaraa uyiyoogaa agganawu keehi metootaas.” Naabiha issi layttappe aaruwaa baaxetada wurssettan he amaliyaa aggaasu. A waata aggadee? A hagaadan gaasu: “Ubbatoo Yihoowa woossidoogee ta hegaa agganaadan maaddida waannaba.” A haratussi hagaadan gawusu: “Taani Yihoowa ufayssanawu laamettana danddayikko, oonikka laamettana danddayiyoogaa ammanettays!” *

NEENI XAMMAQETTANA DANDDAYAASA!

18. Koyro Qoronttoosa 6:9-11 yootiyoogaadan, Xoossaa ashkkaratuppe daroti waatidonaa?

18 Kiristtoosaara haaranaadan Yihooway koyro xeetu layttan doorido amarida asati kase iitabaa oottiyaageeta. Leemisuwawu, eti kase wodiraa laammiyaageeta, attumaasa gidiiddi attumaasaara shaaramuxiyaageetanne kaysota. SHin Xoossaa geeshsha ayyaanay maaddin eti bantta eeshshaa laammidosona. (1 Qoronttoosa 6:9-11 nabbaba.) Hegaadan ha wodiyan, miilooniyan qoodettiya asay ba deˈuwaa laammanaadan Geeshsha Maxaafay maaddiis. * Eti agganawu keehi metiya iita meezeta aggidosona. Eta hanotay neenikka ne eeshshaa laammananne iita meezeta aggada xammaqettana danddayiyoogaa qonccissees.

19. Kaalliya huuphe yohoy ay qonccissii?

19 Xammaqettanawu koyiyaageeti ceega asatettaa xayssanawu baaxetiyoogaa xalla gidennan, ooratta asatettaa maayanawukka baaxetana bessees. Nuuni hegaadan waati oottana danddayiyaakko, qassi harati nuna waati maaddana danddayiyaakko kaalliya huuphe yohoy qonccissees.

MAZAMURE 41 Hayyanaa Ta Woosaa Siya

^ MENT. 5 Xammaqettanaappe kase, nuuni nu eeshshan laamettanawu eeno gaana koshshees. Ceega asatettay aybakko, ceega asatettaa xayssana koshshiyoy aybissakko, qassi ceega asatettaa waati xayssana danddayiyaakko akeekanaadan ha huuphe yohoy nuna maaddana. Nuuni xammaqetti simmidikka, ooratta asatettaa maayidi deˈanawu waatana danddayiyaakko kaalliya huuphe yohoy qonccissana.

^ MENT. 3 QONCCISSIDO QAALAA: Nuuni ‘ceega meretaa xayssiyo’ wode Yihoowa ufayssenna qofaanne amuwaa xayssoos. Yaatiyoogaa nuuni xammaqettanaappe kase doommana koshshees.—Efi. 4:22.

^ MENT. 10 Gujjada eranawu, Hosppune 1, 2012n kiyida Wochchiyo Keelan (Amaarattuwaa) “Geeshsha Maxaafay Asay Laamettanaadan Oottees—‘Yihoowakko Simmiyoogee Tawu Keehi Koshshiis,’” giya huuphe yohuwaa xeella.

^ MENT. 16 Gujjada eranawu, Uddufune 1, 2012n kiyida Wochchiyo Keelan, (Amaarattuwaa) “Geeshsha Maxaafay Asay Laamettanaadan Oottees—‘Eti Keehi Keha’” giya huuphe yohuwaa xeella.

^ MENT. 17 Gujjada eranawu, Xiqimita 1, 2012n kiyida Wochchiyo Keelan, (Amaarattuwaa) “Geeshsha Maxaafay Asay Laamettanaadan Oottees—‘Hanqqettiyaaronne Ooyettiyaaro gidaas’” giya huuphe yohuwaa xeella.

^ MENT. 64 MISILIYAA QONCCISSUWAA: Iita eeshshatanne meezeta aggiyoogee ceega maayuwaa qaari oliyoogaa mala.