Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 40

Nagaraappe Tumuppe Simmiyoogaa Giyoogee Woygiyoogee?

Nagaraappe Tumuppe Simmiyoogaa Giyoogee Woygiyoogee?

‘Taani nagaranchchati nagaraappe simmanaadan eta xeesanawu yaas.’—LUQ. 5:32.

MAZAMURE 36 Nu Wozanaa Naagoos

HA XINAATIYAN *

1-2. Akaabanne Minaase giddon deˈiya dummatettay aybee, qassi nuuni beˈana oyshati awugeetee?

BENI wode deˈida naaˈˈu kawotubaa ane beˈoos. Issoy huuphessa baggan deˈiya Israaˈeela tammu zerettaa kawotettaa haaridaagaa; haray qassi Yihudaa naaˈˈu zerettaa kawotettaa haaridaagaa. Eti dumma dumma wodiyan deˈidaba gidikkonne, issi mala gidida darobaa oottidosona. Naaˈˈu kawotikka Yihoowa bolli makkalidosonanne A asay nagaraa oottanaadan gaaso gididosona. Naaˈˈaykka eeqa xoossata goynnidosonanne asaa woridosona. SHin, ha naaˈˈu asatu giddon dummatettay deˈees. Etappe issoy hayqqana gakkanaashin iitabaa oottiyoogaa aggibeenna, shin hinkkoy ba nagaraappe simmiisinne I oottido iitabay awu atto geetettiis. Eti oonee?

2 Eta sunttay Israaˈeela kawuwaa Akaabanne Yihudaa kawuwaa Minaasa. Ha naaˈˈu asatu giddon deˈiya dummatettaappe nagaraappe simmiyo keehi koshshiyaabaa xeelliyaagan darobaa tamaarana danddayoos. (Oos. 17:30; Roo. 3:23) Nagaraappe simmiyoogee aybee, qassi nuuni nagaraappe simmiyoogaa waati bessiyoo? Nuuni hegaa erana koshshees, ayssi giikko, nuuni nagaraa oottiyo wode Yihooway nuuyyo atto gaanaadan koyoos. Ha oyshatu zaaruwaa demmanawu, he naaˈˈu kawotu deˈuwaabaa xannaˈana, qassi eti oottidobaappe nuuni tamaarana danddayiyoobaa beˈana. Yaatidi nagaraappe simmiyoogaa xeelliyaagan Yesuusi tamaarissidobaa beˈana.

KAWUWAA AKAABI OOTTIDOBAAPPE NUUNI AY TAMAARANA DANDDAYIYOO?

3. Akaabi ay mala kawoo?

3 Akaabi Israaˈeela tammu zerettaa kawotettan haarida laappuntta kawo. Huuphessan deˈiya dure kawotettaa Sidoonatu kawuwaa naˈiyo Elzzaabeelo I machchiis. Akaabi Elzzaabeelo machchido gishshawu, Israaˈeela biittay daro miishshaa demmana danddayiis. SHin Akaabi Elzzaabeelo machchidoogaa gaasuwan, Israaˈeela deree kaseegaappe aaruwan Yihoowa bolli nagaraa oottiis. Elzzaabeela Baˈaalawu goynnawusu, qassi beeta maqidasiyan shaaramuxiyoogaanne naata yarshshiyoogaa gujjin, sheneyiya eeqa goynuwaa Akaabi aassanaadan A denttettaasu. Elzzaabeela kawotido wode ubban Yihooway kiittin hananabaa yootiyaageetussi hanotay iita. A etappe darota worissaasu. (1 Kaw. 18:13) “Akaabi baappe kase wode de7ida kawotu ubbatuugaappekka aadhdhiya iitabaa GODAA sinttan oottiis.” (1 Kaw. 16:30) Akaabinne Elzzaabeela oottidobaa Yihooway coo aggiigibeenna. Eti oottido ubbabaa I erees. Yihooway maariyaagaa gidiyo gishshawu, Ba asay wodee deˈishin bantta ogiyaappe simmanaadan minttettanawu hananabaa yootiya Eelaasa kiittiis. SHin Akaabinne Elzzaabeela siyennan ixxidosona.

4. Akaaba bolli gakkida qixaatee aybee, qassi I waanidee?

4 Wurssettan, Yihooway issibaa oottanawu kuuyiyo wodee gakkiis. Yihooway Akaabanne Elzzaabeelo qaxxayanaagaa yootanaadan hananabaa yootiya Eelaasa kiittiis. Eta soo asay ubbay hayqqana. Eelaasi yootidobay Akaabi keehi azzananaadan oottiis! Ha otoranchcha bitanee ‘ba huuphiyaa kawushshidoogee’ woy bana ziqqi oottidoogee maalaalissiyaaba.—1 Kaw. 21:19-29.

Kawuwaa Akaabi nagaraappe tumuppe simmibeenna gishshawu, Xoossay kiittin hananabaa yootiyaagaa qashissiis (Mentto 5-6 xeella) *

5-6. Akaabi tumuppe ba nagaraappe simmibeennaagaa nuuni waati eriyoo?

5 He wode Akaabi ba huuphiyaa ziqqi oottidaba gidikkonne, hegaappe simmin oottidoban tumuppe ba nagaraappe simmibeennaagaa bessiis. Ba kawotettaappe Baˈaala goynuwaa xayssibeenna. Yihoowa goynuwaa aassibeenna. I nagaraappe simmibeennaagaa hara ogetunkka bessiis.

6 Guyyeppe, Akaabi Sooriyaa biittaara olaa olettiyo wode maaduwaa Yihudaa kawuwaa Yoosaafixa oychchiis. Kawuwaa Yoosaafixi Yihoowan ammanettiya loˈˈo kawo, qassi I eti olawu baanaappe kase waatana koshshiyaakko Yihooway kiittin hananabaa yootiyaagaa oychchanaadan awu yootiis. Akaabi oychchanawu koyibeenna. I hagaadan giis: “Nuuni a baggaara GODAA oichchanau danddayiyo issi hara bitanee de7ees; i Yimila na7aa Mikaaya. SHin taani a ixxais; aissi giikko, i ubba wodekka tabaa iitabaa yooteesippe attin lo77obaa yooti erenna.” Gidikkokka, eti hananabaa yootiya Mikaaya zoriyaa oychchidosona. Akaabi giidobay likke. Xoossay kiittin hananabaa yootiyaagee Akaaba xeelliyaagan iitaba yootiis! Iita gidida Akaabi ba nagaraappe simmibeenna, qassi Yihooway atto gaanaadan oychchiyoogaa aggidi hananabaa yootiyaagaa qashissiis. (1 Kaw. 22:7-9, 23, 27) Akaabi Mikaaya qashissidaba gidikkonne, Mikaayi yootidobay polettennaadan diggana danddayenna. Hegaappe simmin, Akaabi olan hayqqiis.—1 Kaw. 22:34-38.

7. Akaabi hayqqi simmin Yihooway abaa woygidee?

7 Akaabi hayqqi simmin, Yihooway he bitaniyaa xeelliyaagan qoppidobaa yootiis. Loˈˈo Kawoy Yoosaafixi ba soo saro simmido wode, I Akaaba maaddidoogee bala gidiyoogaa yootanaadan Yihooway hananabaa yootiya Yeeha kiittiis. Yihooway kiittin hananabaa yootiyaagee hagaadan giis: “Neeni iitata maaddanau woikko GODAA ixxiyaageeta siiqanau bessii?” (2 Odi. 19:1, 2) Ane hagaa qoppa: Akaabi tumuppe ba nagaraappe simmidaba gidiyaakko, hananabaa yootiyaagee A Yihoowa ixxiya iita asa geennaagee tuma. Akaabi guutta zilˈˈettidaba gidikkonne, I ba nagaraappe tumuppe simmibeennaagee qoncce.

8. Nu nagaraappe simmiyoogaa xeelliyaagan Akaabappe ay tamaarana danddayiyoo?

8 Akaabi oottidobaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? Akaaba soo asay qaxxayettanaagaa Eelaasi yootido wode, Akaabi bana ziqqi oottiis. Yaatiyoogan, loˈˈobaa oottiis. SHin I guyyeppe oottidobay I wozanappe ba nagaraappe simmibeennaagaa bessees. Hegaa gishshawu, nuuni nu nagaraappe simmanawu kase oottidobaa xeelliyaagan azzaniyoogaappe aarobaa oottana bessees. Tumuppe nagaraappe simmiyoogaa giyoogee woygiyoogaakko eranawu nuuni Minaasee oottidobaappe ay tamaarana danddayiyaakko ane beˈoos.

KAWUWAA MINAASEE OOTTIDOBAAPPE AY TAMAARANA DANDDAYIYOO?

9. Minaasee ay mala kawoo?

9 Naaˈˈu xeeta gidiya layttappe guyyiyan, Yihudan Minaasee kawo gidiis. A nagaray Akaabaagaappekka yaa iita gidennan waayi aggana! Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “GODAA sinttan i daro iitabaa oottidi, a hanqqetissiis.” (2 Odi. 33:1-9) Minaasee eeqa xoossatuyyo yarshshiyo sohota giigissiis, ubba qassi ba medhdhido eeqaa misiliyaa Yihoowa beeta maqidasiyaa giddon essiis. He misilee yelettiyoogaa xoossaa bessiyaaba gidennan aggenna! I bitiyaagaa, shareechchiyaagaanne moytilliyaa haasayissiyaagaa gidiis. Qassi I “xillo asaa” daruwaa woriis. I darota worissiis; ubba qassi “ba yelido na7aa taman xuuggidi” eeqa xoossatussi yarshshiis.—2 Kaw. 21:6, 7, 10, 11, 16.

10. Yihooway Minaasa waati seeridee, qassi Minaase waatidee?

10 Akaabaagaadan, Yihooway kiittin hananabaa yootiyaageeti odidobaa Minaasee siyibeenna. Wurssettan, “GODAI Asoore kawuwaa ola gadaawata eta bolli denttiis; denttin eti Minaase siiriyan dafuwaa aattidi oiqqidosona; oiqqidi nahaasiyaa sanssalatan qachchidi, Baabiloone biitti efiidosona.” Minaasee Baabiloonen qashettido wode, I oottidobaa xeelliyaagan loytti qoppidaba milatees. I “ba aawatu Xoossaa sinttan banatettaa keehippe kaushshiis.” I hegaappe aarobaa oottiis. “GODAA ba Xoossaa maaduwaa woossiis.” Minaasee ubbatoo ‘Xoossaa woossiis.’ He iita bitanee laamettiis. I Yihoowa ba Xoossaadan xeelliyoogaa doommiisinne aggennan A woossiis.—2 Odi. 33:10-13.

Kawuwaa Minaasee nagaraappe tumuppe simmido gishshawu, worddo goynuwaa eqettiis (Mentto 11 xeella) *

11. Naaˈˈantto Hanidabaa Odiya 33:15, 16y yootiyoogaadan, Minaasee ba nagaraappe tumuppe simmidoogaa waati bessidee?

11 Guyyeppe, Yihooway Minaase woosaa zaariis. Minaase wozanay laamettidoogaa Yihooway A woosaappe akeekiis. Minaasee Yihooway atto gaanaadan oychchido wode I atto giis; yaatidi zaarettidi kawo gidanaadan oottiis. Minaasee nagaraappe tumuppe simmidoogaa bessanawu bawu danddayettida ubbaabaa oottiis. Akaabi mule oottibeennabaa I oottiis. I ba eeshshaa laammiis. I worddo goynuwaa eqettiisinne asay Yihoowawu goynnanaadan minttettiis. (2 Hanidabaa Odiya 33:15, 16 nabbaba.) Yaatanawu Minaaseyyo xalatettaanne ammanuwaa koshshiis; ayssi giikko, I ba nagaraappe simmanaappe kase ba soo asawu, halaqatussi, ba deriyawu daro layttawu iitaban leemiso gidiis. Minaasee cimido wode, I oottidobaa gaasuwan gakkidabaappe amaridaagaa giigissanawu baaxetiis. Guyyeppe kawotidi keehi loˈˈo kawo gidida ba naˈaa naˈaa Yoosiyaasawu I loˈˈo leemiso gidennan waayi aggana.—2 Kaw. 22:1, 2.

12. Minaasee ba nagaraappe simmido hanotaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

12 Minaasee hanotaappe nu ay tamaarana danddayiyoo? I bana ziqqi oottidi darobaa oottiis. I Yihooway maaranaadan mintti woossiis. Qassi I ba eeshshaa laammiis. Minaasee ba oottidobaa gaasuwan gakkidabaa giigissanawu minni oottiis, qassi Yihoowawu goynnanawunne harati hegaadan oottanaadan maaddanawu bawu danddayettida ubbabaa oottiis. Minaase hanotay wolqqaama nagaraa oottidaageeta maaddees. Xoossaa Yihooway “kehanne atto giyaagaa” gidiyoogaa Minaase hanotay qonccissees. (Maz. 86:5) Bantta nagaraappe tumuppe simmiyaageeta Yihooway atto gees.

13. Nagaraappe simmiyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoogaa akeekanaadan maaddiya leemisuwaa yoota.

13 Minaasee ba oottido nagarawu azzaniyoogaappe aadhdhiyaabaa oottiis. Hegee nagaraappe tumuppe simmiyoogaa xeelliyaagan nuna keehi koshshiyaabaa tamaarissees. Ha leemisuwaa beˈa: Neeni daabbo keetti baada daabbuwaa shammanawu oychchadasa. Bayzziyaagee neeyyo daabbuwaa gidennan guuttaban xiilliyaa immees. Neeni hegan ufayttanee? Ufayttakka! Bayzziyaagee xiillee daabbuwan geliyaabaappe waannaba giidi yootiyaakko hegee nena maaddanee? Aynne maaddenna! Hegaadan, nagaraa oottida uri tumuppe ba nagaraappe simmanaadan Yihooway koyees. Nagaraa oottida uri azzaniyoogee loˈˈoba. Azzaniyoogee ba nagaraappe simmanawu keehi koshshiyaaba gidikkonne, hegaa xallay gidenna. Nagaraa oottida uri harabaa ay oottana bessii? Yesuusi yootido issi taarikiyaappe nuuni darobaa tamaaroos.

ISSI URI TUMUPPE BA NAGARAAPPE SIMMIDOOGAA WAATI ERIYOO?

Bayida naˈay I balabaa kuuyidoogaa akeeki simmidi, adussa ogiyaa hemettidi soo simmiis (Mentto 14-15 xeella) *

14. Yesuusi yootido bayida naˈaabaa leemisuwan he naˈay ba nagaraappe simmidoogaa qonccissiyaabaa waati bessidee?

14 Bayida naˈaa xeelliyaagan Yesuusi Luqaasa 15:11-32n, minttettiya taarikiyaa odiis. Issi yelagay ba aawaa bolli makkalidi sooppe kiyidi “haaho dere biis.” I yan shori baynna deˈo deˈiis. SHin awu deˈoy keehi deexxido wode, I ba kuuyido iitabaa qoppiyoogaa doommiis. Ba aawaa son deˈiyo wode bawu deˈoy keehi loˈˈo gidiyoogaa akeekiis. He yelagay ‘ba mooruwaa hassayidoogaa’ Yesuusi yootiis. I soo simmanawunne ba aaway bawu atto gaanaadan oychchanawu kuuyiis. I iita gidida darobaa kuuyidoogaa akeekidoogee A maaddiis. SHin hegaa xallay gidenna. I ba eeshshaa laammana koshshees!

15. Bayida naˈay tumuppe nagaraappe simmidoogaa waati bessidee?

15 Bayida naˈay ba oottidobawu wozanappe nagaraappe simmidoogaa bessiis. I adussa ogiyaa hemettidi soo simmiis. He wode naˈay ba aawawu hagaadan giis: “Taani Xoossaakka nenakka naaqqaas; hagaappe sinttan ne na7a geetettanaukka bessikke.” (Luq. 15:21) Yelagay ba oottidobaa wozanappe paaxidoogee I Yihoowaara dabbotido dabbotaa giigissanawu koyiyoogaa qonccissees. I oottidobay ba aawaa qohidoogaakka akeekiis. I ba aawaara dabbotaa zaarettidi minttanawu loytti baaxetanawu eeno giis. Yaatanawu, I ba aawaa ashkkaratuppe issuwaa mala gidanawu koyiis. (Luq. 15:19) Ha leemisoy ufayssiya taarike xalla gidenna. Ha taarikee cimata keehi maaddiyaaba. Eti gita nagaraa oottida issi uri tumuppe nagaraappe simmidaakkonne eranawu maliyo wode ha taarikee eta maaddana danddayees.

16. Issi uri tumuppe ba nagaraappe simmidaakkonne eranawu cimati metootana danddayiyoy aybissee?

16 Gita nagaraa oottida uri tumuppe nagaraappe simmidaakkonne eriyoogee cimata metana danddayees. Waanidi? Cimati wozanan deˈiyaabaa erana danddayenna gishshawu, bantta ishay ba nagaraa muleera aggidoogaa bessiya naqaashaa demmanawu maloosona. Issi issi hanotatun, gita nagaraa oottida issi uraara cimati gayttiyo wode I tumuppe ba nagaraappe simmidoogaa bessiyaabaa demmennan aggana danddayoosona.

17. (a) Issi uri keehi azzaniyoogaa yootikkonne, I tumuppe nagaraappe simmibeennaagaa bessiya leemisoy aybee? (b) Maatiyoosa 3:8y yootiyoogaadan, tumuppe nagaraappe simmida uri waatana koshshii?

17 Issi leemisuwaa qoppa. Issi ishay daro layttawu darotoo wodiraa laammiis. I maaduwaa oychchiyoogaa aggidi, ba oottido pokkobaa ba machcheeppe, ba laggetuppenne cimatuppe qottiis. Cimati I oottidobaa guyyeppe eridosona. Cimati I wodiraa laammidoogaa qonccissiya naqaashaa ayyo yootiyo wode I ba oottidobaa ammaniis, ubba qassi keehi azzaniyaaba milatiis. SHin hegee I nagaraappe simmidoogaa bessii? Bessenna. He allaalliyaa beˈiya cimati azzanuwaappe aarobaa akeekana koshshees. Hagee akeeki paccin qoppennan oottidoba gidennan daro layttawu takkida iita ooso. Nagaraa oottida uri ba dosan paaxibeenna; hara uri he nagaraabaa eridi cimatussi yootiis. Yaatiyo gishshawu, nagaraa oottida uri qoppiyoobaaninne oottiyooban wozanappe laamettidoogaa cimati akeekana koshshees. (Maatiyoosa 3:8 nabbaba.) Nagaraappe tumuppe simmidoogaa bessiyaagaadan laamettanawu he urawu daro wodiyaa ekkana danddayees. Kiristtaane gubaaˈiyaappe A amarida wodiyawu bohiyoogee bessiyaaba gidana danddayees.—1 Qor. 5:11-13; 6:9, 10.

18. Bohettida uri tumuppe nagaraappe simmidoogaa waati bessana danddayii, qassi hegee ayba ayfe demissii?

18 Bohettida uri ba nagaraappe tumuppe simmidoogaa bessanawu ubbatoo shiiqota shiiqanaadan, aggennan woossanaadaaninne Geeshsha Maxaafaa xannaˈanaadan cimati zoriyoobaa oosuwan peeshshana koshshees. I zaarettidi nagaraa oottanaadan A paaccana danddayiyaabaappe naagettanawukka baaxetana koshshees. I Yihoowaara dabbotaa zaarettidi minttanawu baaxetikko, Yihooway awu muleera atto gaanaagaanne I gubaaˈiyaa simmanaadan cimati A maaddanaagaa ammanettana danddayees. Cimati issi uri tumuppe nagaraappe simmidaakkonne akeekanawu baaxetiyo wode, ubbaa hanotay issi mala gidennaagaa eroosona. Hegaa gishshawu, he allaalliyaa issuwaa issuwaa akeekan pilggoosona.

19. Nagaraappe tumuppe simmiyoogaa giyoogee woygiyoogee? (Hizqqeela 33:14-16)

19 Nagaraa oottida issi uri gita nagaraa ootti simmidi azzanaas giyoogaa xallay gidennaagaa nuuni beˈida. I nagaraappe simmidi laamettidoogaa qoppiyoobaaninne oottiyooban bessana koshshees. I ba iita oosuwaa aggidi Yihooway kessido maarata zaarettidi azazettana koshshees. (Hizqqeela 33:14-16 nabbaba.) Zaarettidi Yihoowaara dabbotiyoogee nagaraa oottida urawu keehi koshshiyaaba.

NAGARAA OOTTIDAAGEETI SIMMANAADAN MAADDITE

20-21. Gita nagaraa oottida issi uraa waati maaddana danddayiyoo?

20 Yesuusi, “Taani nagaranchchati bantta nagaraappe simmanaadan, eta xeesanau [yaas]” giido wode, ba haggaazuwan keehi koshshiyaabaa qonccissiis. (Luq. 5:32) Hegee nuunikka oottanawu koyiyooba gidana koshshees. Yaatiyo gishshawu, nu mata laggetuppe issoy gita nagaraa oottikko, nuuni waatana koshshii?

21 Nu laggee oottido nagaraa cimatussi yootennan agganawu maliyoogee nu laggee qohettanaadan oottees. Nuuni he nagaraa qosana danddayokko; ayssi giikko, Yihooway hegaa beˈees. (Lee. 5:21, 22; 28:13) Cimati ne laggiyaa maaddanawu koyiyoogaa awu yootiyoogan A maaddana danddayaasa. Ne laggee ba nagaraa cimatussi yootennan ixxikko, neeni cimatussi yootana koshshees. Hegee neeni A wozanappe maaddanawu koyiyoogaa bessees. I cimatuppe maaduwaa demmidi ba nagaraappe simmana xayikko, Yihoowaara dabbotido dabbotay duuxxana danddayees!

22. Nuuni kaalliya huuphe yohuwan ay beˈanee?

22 Issi uri gita nagaraa keehi daro wodiyawu oottikko, cimati I bohettana koshshees giidi kuuyanee? Hegaa giyoogee eti A maarokkona giyoogee? Yihooway nagaranchchata seeriyo wode maariyo ogiyaanne nuuni hegaadan waati maarana danddayiyaakko kaalliya huuphe yohuwan beˈana.

MAZAMURE 103 Henttanchata—Imota Gidida Asata

^ MENT. 5 Nuuni tumuppe nagaraappe simmiyoogee oottido nagaraa gishshawu azzaniyoogaa yootiyoogaa xalla gidenna. Ha huuphe yohoy tumuppe nagaraappe simmiyoogee woygiyoogaakko nuuni akeekanaadan maaddana. Kawuwaa Akaababaa, Kawuwaa Minaasebaanne Yesuusi bayida naˈaabaa yootido leemisuwaa ha huuphe yohoy qonccissana. Gita nagaraa oottida ishay woy michchiyaa tumuppe nagaraappe simmidaakkonne kuuyana koshshiyo wode cimati qoppana bessiyaabaakka yootees.

^ MENT. 60 MISILIYAA QONCCISSUWAA: Yihooway kiittin hananabaa yootiya Mikaaya qasho keetti gelissanaadan Kawuwaa Akaabi hanqquwan ba wotaaddarata azazees.

^ MENT. 62 MISILIYAA QONCCISSUWAA: Kawuwaa Minaase beeta maqidasiyan essido eeqata xayssanaadan ba oosanchchata azazees.

^ MENT. 64 MISILIYAA QONCCISSUWAA: Bayida naˈay adussa ogiyaa hemetti simmidi daafuriis, qassi wurssettan haahuwan bantta soo beˈido wode woppu gees.