1-2. (a) Issi issi kawotettati Yihoowa asaa waati eqettidonaa, shin Yihoowa asay waatidee? (b) Nuna yedetay gakkiyo wodekka nuuni ufayttana danddayiyoy aybissee? (Koyro sinttan deˈiya misiliyaakka qonccissa.)

 HA WODIYAN, 30ppe dariya biittatun nu oosoy teqettiis woy muleera digettiis. He biittatuppe amaridaageetun kawotettati nu ishanttanne michchontta qachchidosona. Eti ay mooridonaa? Eti aybanne mooribookkona. Yihoowaykka hegaadan qoppees. Eti ubbay oottidobay Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogaanne xannaˈiyoogaa, sabbakiyoogaa qassi shiiqota shiiqiyoogaa. Hegaa bollikka, eti polotikaaban ooyyoonne exatennan deˈidosona. Wolqqaama yedetay deˈishinkka ammanettidi Xoossawu oottiyaageeti, ubbatoo Yihoowawu ammanettidi * deˈiyoogaa bessidosona. Qassi eti yaatido gishshawu keehi ufayttoosona!

² Ha xala gidida Yihoowa Markkatuppe amaridaageetu pootuwaa beˈada, eti noocu giyoogaa akeekennan aggakka. Eti Yihoowawu ammanettidi deˈiyo gishshawu Yihooway etan sabettidoogaa eriyoogan eti ufayttoosona. (1 Odi. 29:17a) Yesuusi hagaadan giis: ‘Xillotettaa gishshawu yedetettiyaageeti ufayttiyaageeta. Intteyyo gita woytoy deˈiyo gishshawu, ufayttite; hashshu giite.’—Maa. 5:10-12.

3. Oosuwaa 4:19, 20y Yesuusi kiittidoogeeti banttana yedetay gakkido wode waatidoogaa yootii, qassi eti hegaadan oottidoy aybissee?

³ Koyro xeetu layttan deˈida kiitettidaageeti Yesuusabaa sabbakiyoogan eta gakkida yedetaa genccidosona; hegaara issi  malabay nu ishanttanne michchontta gakkiiddi deˈees. Ayhuda xoqqa pirdda keettaa daannati eta, “Yesuusa sunttaa naa77anttuwaa mulekka denttoppite” giidi darotoo azazidosona. (Oos. 4:18; 5:27, 28, 40) Kiitettidaageeti waatidonaa? (Oosuwaa 4:19, 20 nabbaba.) Maatan etappe aadhdhiyaagee, ‘wonggeliyaa mishiraachchuwaa asaassi yootanaadaaninne Yesuusabaa markkattanaadan eta azazidoogaa’ eti eroosona. (Oos. 10:42) Yaatiyo gishshawu, kiitettidaageetu gishshaa haasayiya PHeexiroosinne Yohaannisi, eti daannatuppe aattidi Xoossawu azazettanaagaanne Yesuusabaa yootiyoogaa aggennaagaa xalatettan yootidosona. Eti giidobay daannata hagaadan oychchidoogaa mala: ‘Intte azazoy Xoossaa azazuwaappe aadhdhees giidi qoppeetii?’

4. Oosuwaa 5:27-29y yootiyoogaadan, kiitettidaageeti tumu Kiristtaanetu ubbawu aybin leemiso gidiyoonaa, qassi nuuni eta leemisuwaa waati kaallana danddayiyoo?

⁴ Kiitettidaageeti he wodeppe doommidi tumu Kiristtaanetu ubbawu loˈˈo leemiso gididosona. Eti “asau azazettanaappe Xoossau azazettanau” murttidosona. (Oosuwaa 5:27-29 nabbaba.) Kiitettidaageeti ammanettidi deˈidoogaa gaasuwan shocetti simmidi, ‘Yesuusa sunttaa gishshawu, eti kawuyyanawu bessiyoogaa akeekido gishshawu ufayttiiddi’ Ayhuda xoqqa pirdda keettaappe kiyidosona; qassi eti sabbakiyoogaa aggibookkona!—Oos. 5:40-42.

5. Nuuni zaarana koshshiyo oyshati awugeetee?

⁵ Kiitettidaageeti oottidobay nuuni amarida oyshata oychchanaadan oottees. Kiitettidaageeti asawu azazettiyoogaappe Xoossawu azazettiiddi, “deriyaa heemmiyaageetuyyo” azazettanaadan Geeshsha Maxaafay yootiyoogaa waani azazettana danddayiyoonaa? (Roo. 13:1) Kiitettida PHawuloosi yootidoogaadan nuuni ha wodiyan “deriyaa haariyaageetussinne godatettai de7iyoogeetussi” azazettiiddi, Ubbabaa Haariya Xoossawu waanidi ammanettidi deˈana danddayiyoo?—Tii. 3:1.

6. (a) Roome 13:1n odettida ‘deriyaa heemmiyaageeti’ oonee, qassi nuuni etawu oottana koshshiyaabay aybee? (b) Asaa haariyaageetu ubbaa xeelliyaagan tumubay aybee?

⁶ Roome 13:1 nabbaba. Ha xiqisiyan  ‘deriyaa heemmiyaageeta’ giya qofay harata haariya asata qonccissees. Kiristtaaneti he kawotettatussi azazettana koshshees. Eti sarotettay deˈanaadaaninne asay higgiyawu azazettanaadan oottoosona, qassi issi issitoo Yihoowa asaa qohuwaappe naagoosona. (Ajj. 12:16) Yaatiyo gishshawu, nuuni etawu giiraa giirananne qaraxaa qanxxana bessees, qassi etawu bessiyaagaadan yayyananne eta bonchchana koshshees. (Roo. 13:7) He kawotettatussi maatay deˈidoy Yihooway paqqadido gishshataassa. Rooma biittaa asa gidida, Biittaa Haariya PHenxxeniyaa PHilaaxoosi Yesuusa qorido wode, Yesuusi he maaraa qonccissiis. PHilaaxoosi Yesuusa woranawu woy worennan agganawu kuuyana danddayiyoogaa yootido wode, Yesuusi awu hagaadan giis: “Xoossai neeyyo bollappe maataa immibeennabaa gidiyaakko, neeyyo ta bolli maati de7enna shin.” (Yoh. 19:11) PHilaaxoosaagaadan, ha wodiyan asaa haariyaageetu maatawukka zaway deˈees.

7. Nuuni kawotettatussi azazettana koshshennay awudee, qassi eti ay hassayana koshshii?

⁷ Xoossaa higgiyaara phalqqettenna kawuwaa higgeta ubbaa Kiristtaaneti azazettana koshshees. Kawotettati Xoossay diggidobaa oottanaadan koyiyo wode, woy Xoossay koyiyoobaa nuuni oottennaadan diggiyo wode, etawu azazettokko. Leemisuwau, yelagati olaa miishshaa gixxidi bantta biittawu olettanaadan eti koyana danddayoosona. * Woy eti nu Geeshsha Maxaafaanne nu xuufeta teqqana, qassi nuuni sabbakennaadaaninne issippe shiiqennaadan diggana danddayoosona. Kawotettati Kiristtoosa erissiyo ashkkarata yedettiyoogan bantta maataa bessenna ogiyan goˈettikko, Xoossaa sinttan oyshettoosona. Yihooway eti oottiyoobaa beˈees!—Era. 5:8.

8. Yihoowanne ‘deriyaa heemmiyaageetu’ giddon deˈiya dummatettay aybee?

⁸ “Deriyaa heemmiyaageetuyyo” loˈˈobaa oottiyoonne harata haariyo maatay deˈees. SHin hegaa giyoogee eti wottiyoobi baynnaageeta woy ubbaappe aadhdhiyaageeta giyoogaa gidenna. Wottiyoobi baynna hara ubbaappe aadhdhiya Xoossaa Yihooway deˈees. Geeshsha Maxaafan oyddu sohuwan Xoossaa Yihooway “Ubbaappe Xoqqiya Xoossaa” geetettiya bonchcho sunttan xeesettiis.—Dane. 7:18, 22, 25, 27.

9. Hananabaa yootiya Daaneeli ajjuutan beˈidobay aybee?

⁹ Yihoowawu deˈiya maatay hara ubbaagaappekka aadhdhiyoogaa hananabaa yootiya Daaneeli beˈido ajjuutay qonccissees. Daaneeli beni alamiyan wolqqaama kawotettata hegeetikka, Baabiloone, Meedoonanne Parsse, Giriikenne Roome, qassi ha wodiyan alamiyan wolqqaama kawotetta gidida, Inggilizenne Amarkkaa Waatta Kawotettaa qonccissiya oyddu wolqqaama doˈata koyro beˈiis. (Dane. 7:1-3, 17) Kaallidi Daaneeli Xoossaa Yihooway saluwan araatan uttidaagaa beˈiis. (Dane. 7:9, 10) Ammanettidi hananabaa yootiyaagee kaallidi beˈidobay ha wodiyan deˈiya haariyaageeti naagettanaadan akeekissiyaaba gidana koshshees.

10. Daaneela 7:13, 14, 27y yootiyoogaadan, Yihooway saˈaa haariyo maataa oossi immanee, qassi hegee abaa ay qonccissii?

¹⁰ Daaneela 7:13, 14, 27 nabbaba. Ha saˈaa kawotettatuppe Xoossay kawotettaa ekkidi, hegee bessiyoonne wolqqaama gidida haratussi immana. Oossi immanee? ‘Asa naˈa milatiya’ Yesuus Kiristtoosayyoonne “Ubbaappe Xoqqiya Xoossaa geeshsha [asata]” geetettida,  “meri merinau” haarana 144,000 asatuyyo imettana. (Dane. 7:18) Yihooway “Ubbaappe Xoqqiya Xoossaa” gidiyo gishshawu, hegaadan oottanawu maatay deˈiyoy A xalaalaassa.

11. Yihooway hara kawotettatuppe xoqqiyoogaa bessiya, Daaneeli xaafidobay aybee?

¹¹ Daaneeli ajjuutan beˈidobay I kasetidi yootidobaara maayettiyaaba. Daaneeli, “Saluwaa [Xoossay] . . . kawota kawotettaappe diggees; qassi kawota kawotettan utissees” yaagiis. I gujjidi, ‘Ubbaappe Xoqqiya Xoossay asaa naatu kawotetta ubbaa haariyoogaanne kawotettaa I ba koyiyo uraassi immiyoogaa’ yootiis. (Dane. 2:19-21; 4:17) Yihooway kawota kawotettaappe diggido, woy kawotettan utissido wodeti deˈiyoonaa? Ee!

12. Beni wode Yihooway kawota eta araataappe diggidoogaa qonccissiya leemisuwaa yoota. (Misiliyaa xeella.)

¹² Yihooway ‘deriyaa heemmiyaageetuppe’ xoqqiyaagaa gidiyoogaa loytti bessiis. Heezzu leemisota beˈa. Gibxxe kawoy Paarooni Yihoowa asata aylle oottidi haariis, qassi eta yeddanaadan oychchin darotoo yeddennan ixxiis. SHin, Xoossay eta laˈa kessiisinne Paaroona Zoˈo Abban xayssiis. (Kes. 14:26-28; Maz. 136:15) Baabiloone Kawoy Belshshaaxaari gibiraa giigissidi, ‘saluwaa Godaa bolli otorettiis,’ qassi Yihoowa aggidi ‘biraappenne worqqaappe oosettida xoossata galatiis.’ (Dane. 5:22, 23) SHin he otorettiya bitaniyaa Xoossay kawushshiis. “He galla qammi” Belshshaaxaari hayqqiis, qassi A kawotettay Meedoonatuyyoonne Parssetuyyo imettiis. (Dane. 5:28, 30, 31) Yihudaa biittaa Kawoy Heeroodisi Agriiphphi Koyroy kiitettida Yaaqooba woriis, qassi PHeexiroosakka woranawu qoppidi qachchiis. Gidikkonne, Heeroodisi ba qoppidobaa polennaadan Yihooway diggiis. “Godaa kiitanchchai a dechchin,” I hayqqiis.—Oos. 12:1-5, 21-23.

13. Issippe shiiqida kawotettata Yihooway waatidi xoonidaakko bessiya leemisuwaa yoota.

¹³ Yihooway issippetettan shiiqida kawotettatu ubbaappe xoqqiyaagaa gidiyoogaakka bessiis. I Israaˈeelatussi olettiis, qassi issippe shiiqida 31 Kanaane kawotettata xoonanaadaaninne Hidootaa Biittaappe daro sohota oyqqanaadan eta maaddiis. (Yaas. 11:4-6, 20; 12:1, 7, 24) Israaˈeelatuura olettida Kawuwaa Benihadaadanne 32 hara Sooriyaa biittaa haariya kawotakka muleera xoonanaadan Yihooway Israaˈeelata maaddiis.—1 Kaw. 20:1, 26-29.

14-15. (a) Kawuwaa Naabukadanaxoorinne Daariyoosi Yihoowa maataa xeelliyaagan woygidonaa? (b) Mazamuraawee Yihoowabaanne A asaabaa woygidee?

 ¹⁴ Yihooway Ubbaappe Xoqqiya Xoossaa gidiyoogaa darotoo bessiis! Baabiloone Kawoy Naabukadanaxoori sabay bessiyoy Yihoowa gidiyoogaa yootiyoogaa aggidi, ba gita wolqqaaninne ba gitatettaa bonchchuwan ceeqettido wode, Xoossay I gooyanaadan oottiis. Naabukadanaxoori paxi simmidi “Ubbaappe Xoqqiya Xoossaa” sabbiis, qassi “[Yihoowa] maatai merinaa maataa” gidiyoogaa ammaniis. I gujjidi hagaadan giis: “A kushiyaa teqqanau danddayiyaabi baawa.” (Dane. 4:30, 33-35) Daaneeli Xoossaassi ammanettiyoogee paacetti simmiininne Yihooway A gaammotu doonaappe ashshi simmin, Kawuwaa Daariyoosi hagaadan giidi awaajjiis: “Asai ubbai Daaneela Xoossaassi yayyana malanne kokkorana mala, taani awaajuwaa kessaas. ‘Aissi giikko, i de7o Xoossaa; qassi i merinau de7iyaagaa. A kawotettai mulekka xayenna; a kawotaa maataikka mule attenna.’”—Dane. 6:7-10, 19-22, 26, 27.

¹⁵ Mazamuraawee hagaadan giis: “GODAA erenna kawotettatu zoretaa GODAI laalees; eta halchchuwaakka halissees.” I gujjidi hagaadan giis: “Xoossai GODAA gidido kawotettai, i baassa oottidi doorido asai anjjettidaagaa.” (Maz. 33:10, 12) Nuuni Yihoowawu ammanettidi deˈanawu hagee keehi loˈˈo gaaso!

16. ‘Gita waayiyaa’ xeelliyaagan nuuni ay ammanettana danddayiyoo, qassi aybissi? (Misiliyaa xeella.)

¹⁶ Yihooway beni oottidobaa nuuni xannaˈida. Mata wode aybi hanana giidi naagiyoo? Yaana ‘gita waayiya’ wode Yihooway ammanettida ba ashkkarata ashshanaagaa nuuni ammanettana danddayoos. (Maa. 24:21; Dane. 12:1) Maagooga Googa geetettida issippe denddiya kawotettati, kumetta saˈan deˈiya ammanettidi Yihoowawu oottiyaageeta qohanawu denddiyo wode Yihooway hegaa  oottana. Qassi, 193 Kawotettatu Issippetettaa yameti issippe shiiqiyaakkokka, Ubbaappe Xoqqiya Xoossaaranne saluwaa olanchchatuura olettanawu danddayokkona! Yihooway hagaadan giis: “Taani ta gitatettaanne ta geeshshatettaa bessana. Qassi daro kawotettata taani tanatettaa erissana. Taani GODAA gidiyoogaa eti hegan erana.”—Hiz. 38:14-16, 23; Maz. 46:10.

17. Saˈaa kawotubaanne Yihoowawu ammanettidi deˈiyaageetubaa Geeshsha Maxaafay kaseti yootidobay aybee?

¹⁷ Googi Xoossaa asaa qohanawu denddiyoogee, “sa7aa kawota ubbaa” Yihooway xayssiyo Armmageedoona olay denddanaadan oottana. (Ajj. 16:14, 16; 19:19-21) SHin “suure asatinne boree bainna asati biittan gam77idi de7ana.”—Lee. 2:21.

18. Tumu Kiristtaaneti ay oottanawu eeno giyoonaa, qassi aybissi? (Daaneela 3:28)

¹⁸ Asi deˈido wode ubban, tumu Kiristtaaneti Ubbaa Haariya Yihoowa siiqiyo gishshawu, bantta laˈatettaa aggibayidosona; ubba qassi bantta shemppuwaa sheneho giidosona. He tumu Kiristtaaneti Yihoowawu ammanettidi deˈanawu murttidosona. Eta hanotay Ubbaappe Xoqqiya Xoossawu ammanettidi deˈido gishshawu, itoone tamaappe attida heezzu Ibraawetuugaa mala.—Daaneela 3:28 nabbaba.

19. Yihooway ba asaa pirddanawu denddo ootti xeelliyoobi aybee, qassi nuuni ha wodiyan waatana koshshii?

¹⁹ Mazamuraawee Daawiti Xoossaayyo ammanettidi deˈiyoogee keehi koshshiyoogaa xeelliyaagan hagaadan giis: “GODAI dere asatu bolli pirddees. Abeet GODAU, taayyo ta xillotettaadaaninne ta suuretettaadan pirdda.” (Maz. 7:8) Daawiti gujjidi hagaadan giis: “Suuretettainne tumatettai tana naago.” (Maz. 25:21) Yihoowawu ammanettidi deˈanawu ubbaappe aadhdhiya ogee, nuna aybi gakkikkokka, awudenne awu ammanettidi deˈiyoogaa! Yaatikko, hagaadan giida mazamuraawiyaagaadan nuuyyookka siyettana: “Boree bainnaageetinne GODAA higgiyaadan hemettiyaageeti anjjettidaageeta.”—Maz. 119:1.