Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

XANNAꞌIYO HUUPHE YOHUWA 49

MAZAMURE 147 Merinaa Deꞌuwaa Hidootaa

Neeni Merinaa Deꞌuwa Demmanawu Waatana Koshshii?

Neeni Merinaa Deꞌuwa Demmanawu Waatana Koshshii?

“Naꞌay oonakko akeekidi A ammaniya ubbay merinaa deꞌuwa [demmana.]YOH. 6:40.

TAMAARANABAA

Tiyettidaageetinne hara dorssati Yesuus Kiristtoosa yarshuwan waani goꞌettiyakko beꞌana.

1. Merinaa deꞌuwa xeelliyagan issoti issoti ay qoppana danddayiyonaa?

 DAROTI payya gididi deꞌanawu loꞌꞌo qumaa moosonanne bollaa minttiyabaa oottoosona. Shin hegee eti merinawu deꞌanaadan oottennaagaa eroosona. Geella eti merinawu deꞌiyogee danddayettennabadan qoppana danddayoosona. Shin Yohaannisa 3:16​ninne 5:24n odettidaagaadan, asay “merinaa deꞌuwa” demmana danddayiyogaa Yesuusi yootiis.

2. Merinaa deꞌuwa xeelliyagan Yohaannisa shemppo 6n odettidabay aybee? (Yohaannisa 6:39, 40)

2 Issi gallassi, Yesuusi malaalissiyabaa oottidi daro shaꞌu asaa daabbuwanne moliya miziis. a Hegee malaalissiyaba gidikkokka, I wonttetta galla yootidobay hegaappe aaruwan malaalissiyaba. He cora asay A kaallidi Galiila Abbaa doonaa matan deꞌiya Qifirinaahooma yiis; qassi I asay hayquwappe denddananne merinawu deꞌana danddayiyogaa etawu yan yootiis. (Yohaannisa 6:39, 40 nabbaba.) Hegee hayqqida ne laggetanne ne siiqiyogeeta waati maaddiyakko qoppa. Yesuusi daroti hayquwappe denddana danddayiyogaa, qassi neeninne ne siiqiyogeeti merinawu deꞌana danddayiyogaa yootiis. Gidikkokka, Yesuusi Yohaannisa shemppo 6n kaallidi yootidobaa etappe daroti akeekanawu metootidosona; qassi ha wodiyan deꞌiya darotikka hegaa akeekanawu metootoosona. Ane hegaa pilggoos.

3. Yohaannisa 6:51 yootiyogaadan, Yesuusi babaa woygidee?

3 He cora asati Yesuusi malaalissiya ogiyan eta daabbuwa mizi simmin, bazzuwan deꞌiyo wode Yihooway Israaꞌeelatuyyo immido mannaa hassayidosona. Geeshsha Maxaafay mannaa “saluwaa qumaa” woy daabbuwa yaagees. (Maz. 105:40; Yoh. 6:31) Yesuusi keehi koshshiyabaa he asaa tamaarissanawu mannaa xeelliyagan eti eriyo amaridabaa yootiis. Mannay Xoossay malaalissiya ogiyan immidoba gidikkokka, hegaa miidaageeti guyyeppe hayqqidosona. (Yoh. 6:49) Shin Yesuusi bana ‘saluwappe immettida tumu qumaa,’ ‘Xoossay immiyo qumaa,’ qassi “tumu deꞌuwa immiya qumaa” yaagiis. (Yoh. 6:32, 33, 35) Yesuusi mannaappe I keehi dummatiyogaa qonccissiis. I hagaadan giis: “Taani saluwappe yiida, deꞌuwa immiya qumaa. Ooninne he qumaappe miikko merinawu deꞌana.” (Yohaannisa 6:51 nabbaba.) He Ayhudatuyyo kirqqi giis. Yesuusi I saluwappe yiida ‘quma’ gidiyogaanne he qumay Xoossay eta mayzza aawatuyyo immido mannaappe aadhdhiyogaa yootidoy aybissakko eti akeekana danddayibookkona. Yesuusi etawu, “Taani immiyo qumay . . . ta ashuwa” yaagiis. I woyganawu koyidee? Hegaa eriyogee nuussi keehi koshshiyaba; ayssi giikko, hegaa zaaroy nuuninne nu siiqiyogeeti merinaa deꞌuwa waati demmanaakko bessees. Yesuusi woyganawu koyidaakko ane beꞌoos.

DEꞌUWA IMMIYA QUMAANNE A ASHUWA

4. Amaridaageeti Yesuusi haasayidoban dagammidoy aybissee?

4 Yesuusi ‘saꞌan deꞌiya asay deꞌuwa demmanaadan ba ashuwa immanaagaa’ yootido wode hegaa siyiya amaridaageeti dagammidosona. Geella eti I tumu ba ashuwa maanaadan etawu immanawu koyidabadan qoppidosona. (Yoh. 6:52) Ubba Yesuusi kaallidi yootidobay eta hegaappe aaruwan daganttennan aggenna: “Intte asa Naꞌaa ashuwa meennaaninne A suuttaa uyennan deꞌuwa demmekketa.”—Yoh. 6:53.

5. Yesuusi asay tumu A suuttaa uyanaadan azazibeennaagaa nuuni ammanettana danddayiyoy aybissee?

5 Beni Nohe wode, asay suuttaa meennaadan Xoossay azaziis. (Doo. 9:3, 4) Guyyeppe, Yihooway Israaꞌeelatikka suuttaa meennaadan azaziis. Suuttaa miya ay asinne “hayqqana bessees.” (Wog. 7:27, NW tohossa qofaa) Ayhudati Xoossay etawu immido higge ubbaa azazettanaadan Yesuusi eta tamaarissiis. (Mat. 5:17-19) Hegaa gishshawu, I Ayhudati tumu A ashuwa maanaadan woy A suuttaa uyanaadan azazibeenna. Shin Yesuusi ha ooratta qofaa yootiyogan “merinaa deꞌuwa” waati demmanaakko asaa tamaarissanawu koyiis.—Yoh. 6:54.

6. Yesuusi ba ashuwa maanaadaaninne ba suuttaa uyanaadan yootidoy leemiso hanotaana nuuni giyoy aybissee?

6 Yesuusi he cora asaa tamaarissido wode leemisuwa goꞌettidoogee qoncce. I Samaariya maccaasiyo haasayissido wodekka leemisuwa goꞌettiis: “Taani immiyo haattaa uyiya ooninne mule saamettenna, shin taani ayyo immiyo haattay merinaa deꞌuwa demissiya, A giddon pulttiya haatta gidana.” (Yoh. 4:7, 14) b Yesuusi Samaariya maccaasiya ollaappe haattaa duuqqada uyiyogan merinawu deꞌana danddayiyogaa yootibeenna. Hegaadankka, Yesuusi Qifirinaahooman shiiqida asay A tumu ashuwa miyogaaninne suuttaa uyiyogan merinawu deꞌanaagaa yootibeenna.

NAAꞌꞌU HANOTATU GIDDON DEꞌIYA DUMMATETTAA

7. Yesuusi Yohaannisa 6:53n yootidobaa xeelliyagan amaridaageeti woygiyonaa?

7 Yesuusi Godaa Kahuwa wode hegaa malabaa yootido gishshawu, Yohaannisa 6:53n asay Godaa Kahuwa Baalaa wode oottana koshshiyabaa qonccissiis giidi amaridaageeti yootoosona. (Mat. 26:26-28) Qassi eti Godaa Kahuwa Baalaa bonchchiya ubbay shiiqida asaa sinttan yuuyiya oyttaappe maananne woyniyappe uyana koshshees yaagoosona. Hegee likkee? Layttan layttan he baalaa bonchchanawu kumetta saꞌan daro miiloone asay nunaara shiiqiyo gishshawu hegee likkekko, woy likke gidennaakko eriyogee keehi koshshiyaba. Yohaannisa 6:53n odettidabay, Godaa Kahuwa Baalaa wode Yesuusi yootidobaappe keehi dummatiyogaa beꞌana.

8. He naaꞌꞌu hanotatu giddon deꞌiya dummatettay aybee? (Misiliyakka xeella.)

8 He hanotati dummatiyo naaꞌꞌu ginaa ane beꞌoos. Koyruwan, Yohaannisa 6:53-56n deꞌiya qofaa Yesuusi yootidoy awudee, qassi awaanee? I ha qofaa 32 M.Ln., Galiilan yootiis. Hegee hanidoy I Yerusalaamen Godaa Kahuwa Baalaa doomissanaappe issi laytta heeraappe kase. Naaꞌꞌanttuwan, I oossi yootidee? Yihoowabaa woy A Kawotettaabaa tamaariyogaappe aaruwan, Yesuusappe qumaa demmanawu keehi koyida asatussi I hegaa yootiis. (Yoh. 6:26) Qassi Yesuusi akeekanawu deexxiyabaa etawu yootido wode eti I giyobaa siyiyogaa aggidosona. Haray atto A kaalliyageetuppe amaridaageetikka A kaalliyogaa aggidosona. (Yoh. 6:14, 36, 42, 60, 64, 66) Issi laytta gidiya wodiyappe simmin, 33 M.Ln., Godaa Kahuwa wode, Yesuusaara issippe deꞌiya I kiittido ammanettida 11tuppe he asati keehi dummatoosona. He wode I kiittido ammanettida 11ti I tamaarissiyo ubbabaa loytti akeekana xayikkokka, appe shaahettibookkona. Galiilan deꞌiya darotuppe dumma hanotan, Yesuusi kiittido ammanettidaageeti I saluwappe yiida Xoossaa Naꞌaa gidiyogaa siribookkona. (Mat. 16:16) I eta hagaadan galatiis: “Taani waayettiyo wode taappe duuxxibeennaageeti inttena.” (Luq. 22:28) He naqaashati Yesuusi Yohaannisa 6:53n Godaa Kahuwa wode oottana koshshiyabaa yootibeennaagaa bessoosona. Ha naaꞌꞌu hanotatu giddon hara dummatettaykka deꞌees.

Yohaannisa shemppo 6y Yesuusi Galiilan shiiqida daro Ayhudatussi haasayidobaa qonccissees (haddirssa baggaara). Issi layttaappe guyyiyan, I Yerusalaamen shiiqida, ba kiittido ammanettida 11tussi yootees (ushachcha baggaara) (Mentto 8 xeella)


YESUUSI GIIDOBAY NENA WAATI MAADDII?

9. Yesuusi Godaa Kahuwa wode obaa yootidee?

9 Yesuusi Godaa Kahuwa Baalaa wode ba kiittidoogeetuyyo oyttaa immiiddi hegee ba bollaa qonccissiyogaa yootiis. Yaatidi I wancca woyniya etawu immidi, hegee “maachchaara gayttida [ba] suuttaa” qonccissiyogaa yootiis. (Mar. 14:22-25; Luq. 22:20; 1 Qor. 11:24) Maachchaa xeelliyagan I yootidobay keehi koshshiyaba. I hegaa “ooratta maachchaa” yaagiis; he maachchay ubba asaara gidennan, Yesuusaara Xoossaa Kawotettan haarana asatu xalaalaara maacettiyo maachcha. (Ibr. 8:6, 10; 9:15) Kiitettidaageeti he maachchaa xeelliyagan ubbabaa he wode akeekana xayikkonne, eti matan geeshsha ayyaanan tiyettananne Yesuusaara saluwan haaranawu ooratta maachchaa maacettana.—Yoh. 14:2, 3.

10. Yesuusi Godaa Kahuwa Baalaa wode giidobay Galiilan giidobaappe hara aybin dummatii? (Misiliyakka xeella.)

10 Yesuusi Godaa Kahuwa wode, ‘guutta wudiyan’ xeelaa wottidoogaa akeeka. Koyro he citaa yara gididaageeti he wode aara issippe deꞌiya kiitettida ammanettidaageeta. (Luq. 12:32) He omarssan oyttaappe maanaadaaninne woyniyappe uyanaadan Yesuusi etawu yootiis. Qassi guyyeppe he citaa yara gidida harati Godaa Kahuwa Baalaa bonchchiyo wode oyttaappe moosonanne woyniyappe uyoosona. Eti saluwan Yesuusaara kawotana. Yaaniyo gishshawu, hageekka Godaa Kahuwa Baalay, Galiilan kase hanidabaappe dummatiyogaa bessees. Godaa Kahuwa Baalaa wode Yesuusi yootidobay ba kiittidoogeetu xalaalaassa. Shin Yesuusi Galiilan yootidobay keehi daro asawu haniyaba.

Godaa Kahuwa wode oyttaappe miyageetinne woyniyappe uyiyageeti amaridaageetu xalla. Gidikkokka, Yesuusan ammaniya ubbay merinaa deꞌuwa demmana (Mentto 10 xeella)


11. Yesuusi Galiilan haasayidobay amarida asatu xalaalaassa gidennaagaa bessiyabay aybee?

11 Yesuusi Galiilan haasayido wode, yan deꞌiya asatuppe daroti appe koyidobay quma xalaala. Shin Yesuusi qumaappe aaruwan keehi koshshiyabay deꞌiyogaa eti akeekanaadan maaddanawu baaxetiis. I etawu merinaa deꞌuwa demissana danddayiyabaa qonccissiis. Qassi Yesuusi hayqqidaageeti wurssettaa gallassi hayquwappe denddidi merinawu deꞌana danddayiyogaakka yootiis. I guyyeppe Godaa Kahuwa Baalaa wode yootidoogaadan, amarida asatu xalaala xeelliyabaa ha sohuwan yootibeenna. I ubba asay demmana danddayiyo anjjuwabaa Galiilan yootiis. Qassi I hagaadan giis: “Ooninne he qumaappe miikko merinawu deꞌana . . . Taani immiyo qumay saꞌan deꞌiya asay deꞌuwa demmanaadan immiyo ta ashuwa.”—Yoh. 6:51.

12. Merinaa deꞌuwa demmanawu oottana koshshiyabay aybee?

12 Yesuusi deꞌuwan deꞌida ay asinne merinaa deꞌuwa demmanaagaa yootidee? Chii, I ‘he qumaa miyageeti,’ hegeekka an ammaniyageetu xalaalay hegaa demmanaagaa yootiis. Ha wodiyan daroti Yesuusan ammaniyogaa yootoosona; qassi eti A, banttana ashshiyagaa yaagoosona. (Yoh. 6:29) Shin hegaa xallay gidenna. Galiilan deꞌiya daroti koyro heeran Yesuusan ammanidaba gidikkokka, guyyeppe A ammaniyogaa aggidosona. Aybissi?

13. Yesuusa tumuppe kaalliyageeta gidanawu oottana koshshiyabay aybee?

13 He asatuppe daroti Yesuusi eti koyiyobaa kunttido gishsha xallawu A kaallidosona. Eti I eta pattanaadan, qumaa immanaadaaninne eta ufayssiyabaa yootanaadan koyidosona. Shin Yesuusi ha saꞌaa yiidoy eti koyiyobaa etawu immana xalaalaassa gidennaagaa qonccissiis. I eti tumuppe A kaalliyageeta gidanawu oottana koshshiyabaa tamaarissanawu yiis. Eti akko “yaana” koshshiis; hegeekka I yootiyobaa siyananne I tamaarissido azazo ubbaa naagana koshshiis.—Yoh. 5:40; 6:44.

14. Yesuusa ashuwappenne suuttaappe goꞌettanawu nuuni ay oottana koshshii?

14 Yesuusi ba ashuwanne ba suuttaa yarshshiyogan eti merinaa deꞌuwa demmana danddayiyo hanotaa giigissanaagaa eta tamaarissiis. Eti he tumaa ammanana koshshiis. Hegaa mala ammanoy Ayhudatussi keehi koshshiis; qassi ha wodiyan nuussikka keehi koshshiyaba. (Yoh. 6:40) Ee, nuuni Yohaannisa 6:53n odettida Yesuusa ashuwappenne suuttaappe goꞌettanawu wozuwan ammanana koshshees. Zawi baynna asay he anjjuwa demmana danddayees.—Efi. 1:7.

15-16. Yohaannisa shemppo 6​ppe nuuni tamaarido keehi koshshiyabati awugeetee?

15 Yohaannisa shemppo 6n nuussi ubbawu keehi koshshiyanne nuna ubbaa minttettiya darobaa tamaarida. Qassi Yesuusi asawu keehi qarettiyogaa akeekida. I harggidaageeta pattiis, Kawotettaabaa asaa tamaarissiis, qassi etawu qumay koshshido wode immiis. (Luq. 9:11; Yoh. 6:2, 11, 12) Ubbaappe aadhdhiyabay I “deꞌuwa immiya qumaa” gidiyogaa tamaarissidoogaa.—Yoh. 6:35, 48.

16 Yesuusi ‘hara dorssata’ giidoogeeti Godaa Kahuwa wode oyttaappe mookkonanne woyniyappe uyokkona. (Yoh. 10:16) Gidikkokka, eti Yesuus Kiristtoosa ashuwappenne suuttaappe goꞌettoosona. Eti A wozuwa yarshshuwan ammaniyogan hegaadan oottoosona. (Yoh. 6:53) Shin oyttaappe miyageetinne woyniyappe uyiyageeti ooratta maachchan maacettidoogaanne Kawotettan haariyo hidootay banttawu deꞌiyogaa bessoosona. Hegaa gishshawu, nuuni tiyettidaageeta woy hara dorssata gidinkka Yohaannisa shemppo 6n deꞌiya taarikiyappe keehi koshshiyabaa tamaaroos. Merinaa deꞌuwa demmanawu ammanoy nuussi keehi koshshiyogaa hegaappe akeekoos.

MAZAMURE 150 Attanawu Xoossaa Koyite

a Hagaappe kasetiya huuphe yohuwan Yohaannisa 6:5-35 pilggida.

b Yesuusi yootido haattay asay merinaa deꞌuwa demmanaadan Yihooway giigissidobaa qonccissees.