ERANCHCHA Kawoy Solomoni beni yootido ha qaalati deˈuwaaban asawu siyettiyaabaa loytti qonccissoosona. Geellaa deˈoy qantta, qassi hayqoy attennaba gidiyo gishshawu, asay daro layttaa deˈanawu keehi amottees. SHaˈan qoodettiya layttatuyyo asay bariyaa adussiyo ogiyaa koyiis.

Leemisuwawu, Sumeriyaa kawuwaa Gilgameshabaa beˈa. A deˈuwaaban daro hayseti odettoosona. Issi haysiyan, Gilgameshi hayquwaappe waani attanaakko eranawu adussa manddara manddaridoogee odettees. I hayquwaappe attibeenna.

Oyddantta xeetu layttan K.K., CHayna biittan xaliyaa giigissiyaageeti asay daro layttaa deˈanaadan oottees giidi ammaniyo uyiyo xaliyaa giigissanawu malidosona. Eti merkurenne arseniki giyoobatuppe uyiyoobaa giigissidosona. Hegee CHayna biittaa kawo gidida daroti hayqqanaadan oottennan aggenna. Awurooppan 500⁠ppe 1500 M.L. heera gakkanawu deˈiya wodiyan, xaliyaa giigissiya amaridaageeti worqqay maashshana danddayennanne asa bariyaa adussana danddayees giidi qoppido gishshawu, worqqaa asay mittanaadaaninne uyanaadan oottidi laammanawu malidosona.

Ha wodiyan, amarida saynttistteti asay ceeggennaadan oottiyaabaa demmanawu baaxetoosona. He saynttisttetu baaxee asay beniigaadan haˈˈikka cimennaaninne hayqqennan agganawu mintti koyiyoogaa bessees. SHin he xinaatee ay demissidee?

Asaa seeleta xannaˈiya saynttistteti nuuni cimiyoynne hayqqiyoy aybissakko 300⁠ppe dariya dumma dumma qofaa yootoosona. Mata layttatun, saynttistteti mehiyaa, doˈaanne asaa seeleti adussa layttaa deˈanaadan oottana danddayidosona. Hegaappe denddidaagan, amarida dure asati nuuni aybissi hayqqiyaakko eranaadan saynttisttetussi miishshaa immidosona. Saynttistteti ay oottidonaa?

 Asaa bariyaa adussanawu baaxetiyoogaa. Nu bolla giddon deˈiya kiromozome giyo seeliyawu wurssettan deˈiya telomerese giyo seelee haniyoobaa gaasuwan nuuni cimoos giidi issi issi saynttistteti qoppoosona. Telomeres giyo seelee seeleti shaahettiyo wode yeletan laattiyoobaa naagees. SHin seeleti shaahettiyo wode ubban telomeres giyo seelee qaammi qaammi bees. Wurssettan, seeleti shaahettiyoogaa aggin nuuni cimiyoogaa doommoos.

Saynisiyan oottidoban 2009n woytuwaa demmida Elzabet Blakibernanne iira oottiyaageeti telomeres giyo seelee qaammennan takkanaadaaninne hegaappe denddidaagan, seeletu layttay aduqqanaadan oottiyaabaa demmidosona. SHin, telomeres giyo seelee asay daro layttaa deˈanaadan oottennaagaa eti ammanidosona.

Seeleta laammiyoogee cimatettaa teqqanawu oottiyo hara oge. Nu seeleti keehi cimiyo wode, nu bollay harggiyaa teqqana danddayenna gishshawu nuuni dumma dumma sahuwaa sahettanaadan oottoosona. Mata wode, Paransaayen deˈiya saynttistteti amarida seeleta keehi cimidaageetuppe ekkidi laammana danddayidosona. Yaatin he seeleti zaarettidi shaahettiyoogaa doommidosona. Pilggiyaageetu citaa kaalettiya Profeesere Jin Mark Lemetree, eti xanaˈidobay seeleti cimennan aggana danddayiyoogaa bessiyoogaa yootiis.

Ceeggennaadan oottiya cora akkamoy deˈiyoogaa daro saynttistteti yootikkonne, asay kaseegaappe daro layttaa deˈana danddayibeenna. Asaa baree 19tta xeetu layttaappe doommidi gujji gujji biidoogee tuma. SHin hegawu waanna gaasoy geeshshatettaa naagiyoogaa, asappe asa oyqqiya harggiyaa teqqanawu xaliyaa goˈettiyoogaanne marppiyan cadettiyoogaa. Asaa baree aduqqiyoogee woy qaammiyoogee wottin deˈiyaaba gidiyoogaa issi issi saynttistteti ammanoosona.

Geeshsha Maxaafaa xaafidaageetuppe issuwaa gidida Muusee 3,500 layttappe kase, hagaadan giis: “Nu de7uwaa laittai laappun tamma; woi minnikko, hosppun tamma; hegeekka metonne tugga. Nu laittai eesuwan aadhdhees; nuunikka eesuwan kichchoos.” (Mazamure 90:10) Asay nu bariyaa adussanawu baaxetikkonne, asaa layttay Muusee qonccissidoogaa mala.

Hara baggaara qassi, issi issi doˈati xeetan qoodettiya layttaa, qassi zigaa mala amarida mittati shaˈan qoodettiya layttaa deˈana danddayoosona. Nu deˈo layttaa hegeetuuranne paxa deˈiya harabatuura nuuni geeddarssiyo wode, ‘Deˈo giyoogee 70 woy 80 laytta xalla deˈiyoogaa giyoogee?’ giidi oychchoos.