1. Edenen makkalay denddido wode Yihooway ayba minttettuwaa immidee?

ASAY nagaraa oottido wodiyaappe doommidi, Yihooway I minttettuwaa immiya Xoossaa gidiyoogaa bessiis. Edene makkalaappe simmin sohuwaara, I biron yelettana Addaame zerettaa minttettiis. Asawu hidootay muleera xayibeenna. Asay Doomettaabaa 3:15n odettida hiraagaa akeekikko, hegee eti “beni shooshshai” Seexaanaa Dabloosinne A iita ooso ubbay wurssettan xayanaagaa hidootanaadan oottees.—Ajj. 12:9; 1 Yoh. 3:8.

2. Yihooway Noha waati minttettidee?

² Yihoowa ashkkaray Nohee A soo asaa xallay Yihoowawu goynniyo iita alamiyan deˈiis. He wode makkalaynne pokkobaa oottiyoogee meeze gididaba; Nohee hegan hidootaa qanxxana  danddayees. (Doo. 6:4, 5, 11; Yih. 6) SHin I ‘Xoossaara hemettanawu’ baaxetiyo baaxiyan genccanaadan koshshiya xalatettaa Yihooway awu immiis. (Doo. 6:9) Yihooway I iita alamiyaa xayssanaagaanne Nohee ba soo asaa ashshanawu ay oottana koshshiyaakko ayyo yootiis. (Doo. 6:13-18) Yihooway minttettiya Xoossaa gidiyoogaa Nohessi bessiis.

3. Yihooway Yaasa waati minttettidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

³ Guyyeppe, Xoossaa asaa Hidootaa Biittaa gelissiyo gita aawatettay Yaasussi imettiis. He aawatettay wolqqaama olanchchati deˈiyo hegaa heeran deˈiya biittata xooniyoogaarakka gayttidaba. Yaasu yayyanaadan oottiya gaasoy deˈees. Yihooway hegaa eriyo gishshawu, Muusee Yaasa minttettanaadan azaziis. Xoossay hagaadan giis: “Mati neeni Yaasussi azazuwaa imma; a xalissanne minttetta; aissi giikko, i ha asaa kaalettidi pinttananne ha neeni be7iyo biittaa i eta laatissana.” (Zaa. 3:28) Yaasu oosuwaa doommanaappe kase Yihooway A hagaadan giidi minttettiis: “Minna; xala! Ne biyo soho ubban taani GODAI ne Xoossai nenaara de7iyo gishshau, yayyoppa! Hirggoppa! Hagaa ubbaa taani nena azazaas.” (Yaas. 1:1, 9) Hegee keehi minttettiyaaba!

4, 5. (a) Yihooway ba asaa beni waati minttettidee? (b) Yihooway ba Naˈaa waati minttettidee?

⁴ Yihooway minttettidoy issi uraa xallaa gidennan, ba asaa citankka minttettiyaabaa yootiis. Baabiloonen omooduwan deˈiya Ayhudata minttettiyoogaa qonccissanawu Yihooway hiraagan hagaadan giis: “Taani nenaara de7iyo gishshau yayyoppa; taani ne Xoossaa gidiyo gishshau dagammoppa. Taani nena minttana; qassi taani nena maaddana. Taani nena ta xooniya ushachcha kushiyan kaafada oiqqana.” (Isi. 41:10) Yihooway beni Kiristtaaneta minttettiis; qassi ha wodiyan deˈiya Xoossaa asaakka minttettees.—2 Qoronttoosa 1:3, 4 nabbaba.

⁵ Yihooway ba Naˈaakka minttettiis. Yesuusi xammaqetti simmidi saluwaappe hagaadan giya cenggurssaa siyiis: “Taani siiqiyo ta Na7ai, tana ufaissiyaagee hagaa.” (Maa. 3:17) He qaalay Yesuusi saˈan haggaazido wode ubban A keehi minttettiis!

6. Yesuusi biraabaa yootido leemisoy nuna waati minttettana danddayii?

⁶ Yesuusi ba Aaway oottiyoobaa kaalliyoogan A milatiis. Yesuusi biraa leemisuwan wodiyaa wurssettaa xeelliyaagan yootido hiraagay ammanettanaadan minttettees. Goday ammanettiya ashkkara ubbawu hagaadan giidi bonchcho maataa immiis: “Hayyanaashsho! Neeni lo77onne ammanettiya ashkkara; neeni guuttaban ammanettadasa. Taani nena darobaayyo alaafe oottana; haa gelada ne godaara ufaitta.” (Maa. 25:21, 23) Ammanettidi Yihoowawu aggennan haggaazanaadan hegee keehi minttettiyaaba!

7. Yesuusi ba kiittidoogeeta, ubba qassi PHeexiroosa waati minttettidee?

⁷ Yesuusi kiittidoogeeti ubbaappe ooni gitakko bantta giddon darotoo palamettidosona; shin Yesuusi eti bantta huuphiyaa kawushshanaadaaninne goda gidennan, ashkkara gidanaadan danddayan eta minttettiis. (Luq. 22:24-26) PHeexiroosi darotoo moorobaa oottidi Yesuusa azzanttiis. (Maa. 16:21-23; 26:31-35, 75) Yesuusi PHeexiroosa aggi bayiyoogaappe, A minttettiis; ubba qassi I ba ishantta minttettanaadan kiittiis.—Yoh. 21:16.

8. Hizqqiyaasi olanchchatu halaqatanne Yihudaa asaa waati minttettidee?

⁸ Yihoowa Naˈay saˈaa yiidi minttettuwaa xeelliyaagan leemiso gidiyaabaa oottanaappe kasekka, minttettiyoogee koshshiyaaba gidiyoogaa Yihoowawu ammanettida ashkkarati akeekidosona. Asooreti qohanawu denddido wode, Hizqqiyaasi olanchchatu halaqatanne Yihudaa asaa minttettanawu shiishshiis. “Hizqqiyaasi haasayidoban asai minettiis.”—2 Hanidabaa Odiya 32:6-8 nabbaba.

9. Minttettiyoogaa xeelliyaagan Iyyooba maxaafay nuna ay tamaarissii?

⁹ Minttettiyoogaa xeelliyaagan nuuni Iyyoobappe tamaarana danddayoos. Ayyo minttettoy koshshiyaaba gidikkonne, harata waati minttettanaakko tamaarissiis. Taani intte sohuwan deˈidaba gidiyaakko, “ta zoriyan taani inttena minttana shin! Ta doonaappe kiyiya haasayaikka inttena minttettana shin!” yaagidi etayyo yootiis. (Iyy. 16:1-5) Wurssettan, Eelihunne Yihooway Iyyooba minttettidosona.—Iyy. 33:24, 25; 36:1, 11; 42:7, 10.

10, 11. (a) Yofttaahe naˈeessi minttettoy koshshidoy aybissee? (b) Ha wodiyan hegaadan minttettoy koshshiyoy oossee?

¹⁰ Beni wode minttettoy koshshido hara uri Yofttaahe naˈiyo. Amoonatuura olettanawu baanaappe kase, Daannaa Yofttaahee I xoonanaadan Yihooway maaddikko, olaappe soo simmiyo wode, A mokkanawu sooppe koyro kiyiya uraa Yihoowa beeta maqidasiyan haggaazana mala immanawu shiiqettiis. Olan Israaˈeelati xoonidosona; qassi Yofttaaha mokkanawu sooppe koyro kiyida naˈiyaa assi mexi issi naˈiyo. Yofttaahee keehi azzaniis. SHin, I ba shiiqettidobaa gattidi ba geelaˈo naˈiyaa deˈo laytta ubban Seelon deˈiya beeta maqidasiyan oottanaadan yeddiis.—Daan. 11:30-35.

¹¹ Hegee Yofttaahessi deexiyaaba gidikkonne, ba aaway kuuyidobaa polanawu ba dosan eeno giida A naˈeeyyookka keehi deexxiyaaba gidana danddayees. (Daan. 11:36, 37) A azinaa geliyoogaa, naata yeliyoogaa, so asaa sunttaa xeesissiyoogaanne laataa agga bayaasu. O keehi minttettana koshshees. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Hagee Israaˈeela biittan meeze gidiis: Israaˈeelatu yelaga macca naati Galaˈaadiyaa Yofttaahe naˈiyo galatanawu layttan layttan oyddu gallassaa boosona.” (Daan. 11:39, 40, NW) Aqo oyqqibeenna gishshawu ‘Godaa oosuwaa’ minni oottiya Kiristtaaneta nuuni galatananne minttettana bessees.—1 Qor. 7:32-35.

12, 13. PHeexiroosi ‘ba ishantta’ waati minttettidee?

¹² Hayqqanaappe kase qammi, Yesuusi kiitettida PHeexiroosawu hagaadan giis: “Simoonaa, Simoonaa, akeeka; asai gisttiyaa harqqiyoogaadan, Seexaanai inttena harqqanau [oychchiis]. SHin taani ne ammanoi bayenna mala, neessi Xoossaa woossaas; neeni taakko simmiyo wode, ne ishantta minttetta.”—Luq. 22:31, 32.

¹³ PHeexiroosi beni Kiristtaane gubaaˈiyan tuussa mala gidiyoogaa bessiis. (Gal. 2:9) I PHenxxaqosxxe gallassinne hegaappe simmin bessido xalatettan ba ishantta minttettiis. I daro layttaa haggaazi simmidi, ba ishanttussi hagaadan giis: “Hagee Xoossaa tumu aaro kehatettaa gidiyoogaa taani intteyyo markkattaiddanne inttena zoraidda, intteyyo qanttan xaafido  dabddaabbiyaa . . . kiittaas; he aaro kehatettan minnite.” (1 PHe. 5:12) PHeexiroosa dabddaabbeti A wode deˈiya Kiristtaaneta minttettidosona. Qassi nuuni keehi matida ooratta alamiyaa naagiyo wode ha wodiyan nunakka minttettoosona.—2 PHe. 3:13.

14, 15. Geeshsha Maxaafaa kifile gidida, kiitettida Yohaannisi xaafido maxaafati nuna waati minttettiyoonaa?

¹⁴ Kiitettida Yohaannisikka beni Kiristtaane gubaa’iyan tuussa mala. Yesuusa haggaazuwaabaa keehi ufayssiya wonggeliyaa I xaafiis. Geeshsha Maxaafaa kifile gidida ha maxaafay Kiristtaaneta xeetan qoodettiya layttawu minttettiis; qassi ha wodiyan nunakka minttettees. Yesuusi siiqoy tumu erissiyo ashkkarata shaakki erissiya malaata gidiyoogaa yootidoogee deˈiyoy A wonggele xallaana.—Yohaannisa 13:34, 35 nabbaba.

¹⁵ Yohaannisi xaafido heezzu dabddaabbetunkka hara alˈˈo tumay deˈees. Nu nagaraa gaasuwan nuuni azzaniyo wode, “Yesuus Kiristtoosa suuttai nagara ubbaappe nuna ashshees” giyaagaa nabbabiyo wode woppu giyoogee qoncce. (1 Yoh. 1:7) Nuuni nuna ubbatoo mooranchchadan xeellikko, “Xoossai nu wozanaappe gita” giyaagaa nabbabiyo wode nuuni minettana. (1 Yoh. 3:20) “Xoossai siiqo” giidi xaafiday Yohaannisa xaalaala. (1 Yoh. 4:8, 16) I xaafido naaˈˈanttonne heezzantto dabddaabbiyan ubbatoo ‘tumatettan deˈiya’ Kiristtaaneta nashshees.—2 Yoh. 4; 3 Yoh. 3, 4. 

16, 17. Kiitettida PHawuloosi beni Kiristtaaneta waati minttettidee?

¹⁶ Ba ishantta minttettiyoogan kiitettida PHawuloosi keehi loˈˈo leemiso. Yesuusi hayqqi simmin amarida wodiyawu kiitettidaageetuppe daroti Yerusalaamen takkidosona; Yerusalaamee bolla gididi heemmiyaageeti  deˈiyo soho. (Oos. 8:14; 15:2) Ayhuda haymaanootiyaa kaalliyaageeti issi Xoossaa xallan ammaniyo gishshawu Yihudan deˈiya Kiristtaaneti Kiristtoosabaa etawu sabbakidosona. SHin, daro eeqatussi goynniya Giriiketussi, Roomatussinne haratussi sabbakanaadan kiitettida PHawuloosi geeshsha ayyaanay denttettin biis.—Gal. 2:7-9; 1 Xim. 2:7.

¹⁷ PHawuloosi ha wodiyan Turkke giyoosaa, qassi Giriikenne Xaaliyaa biis. He biittatun deˈiya Ayhuda gidenna asawu I sabbakiis; qassi Kiristtaane gubaaˈiyaa essiis. Ha mati Kiristtaane gididaageeta ‘eta biittaa asay wayssido’ gishshawu etawu minttettoy koshshiis. (1 Tas. 2:14) Tasalonqqen deˈiya mati eqqida gubaaˈiyawu 50 M.L. heeran PHawuloosi hagaadan giis: “Nuuni Xoossaa woossiyo wode inttena hassayidi, intteyyo ubbaayyo ubba wode Xoossaa galatoos. Nuuni nu Xoossaa, nu Aawaa sinttan ammanuwan intte oottido oosuwaanne, siiquwan intte daafurido daafuraa, qassi . . . gencciyo genccaa ubba wode hassayoos.” (1 Tas. 1:2, 3) I qassi eti issoy issuwaa minttettanaadan hagaadan giis: “Issoi issuwaa minttettitenne maaddite.”—1 Tas. 5:11.

18. Koyro xeetu layttan deˈiya bolla gididi heemmiyaagee Piliphphoosa waati minttettidee?

¹⁸ Koyro xeetu layttan deˈiya bolla gididi heemmiyaagee kaalettiyaageetakka ubba Kiristtaanetakka minttettiyaagaa gidiyoogaa bessiis. Wonggeliyaa yootiya Piliphphoosi Kiristtoosabaa Samaariyaa asawu yootiyo wode, bolla gididi heemmiyaagaa yarati A maaddidosona. Eti bantta yame gidida PHeexiroosinne Yohaannisi mati Kiristtaane gididaageeti geeshsha ayyaanaa ekkanaadan etawu woossana mala kiittidosona. (Oos. 8:5, 14-17) Bolla gididi heemmiyaagee maaddidoogan Piliphphoosi, ooratta ishanttinne michchontti keehi minettidosona!

19. Beni Kiristtaanetuyyo bolla gididi heemmiyaagee kiittido dabddaabbee ay demissidee?

¹⁹ Guyyeppe, Muuse Higgiyaa maaran Ayhudati qaxxarettana koshshiyoogaadan, Ayhuda gidenna Kiristtaaneti qaxxarettana bessiyaakkonne bolla gididi heemmiyaagee kuuyana koshshiis. (Oos. 15:1, 2) Geeshsha ayyaanay kaalettin Geeshsha Maxaafaa pilggi simmidi, qaxxarettiyoogee koshshennaba gidiyoogaa aawatettay deˈiyo ishantti kuuyidosona; eti kuuyidobaa erissanawu gubaaˈetussi dabddaabbiyaa xaafidosona. Bolla gididi heemmiyaagaa gishshaa oottiya ishantti gubaaˈetussi dabddaabbiyaa immanaadan kiitettidosona. Hegee ay demissidee? “Eti he minttettiya dabddaabbiyaa nabbabido wode, ufaittidosona.”—Oos. 15:27-32.

20. (a) Bolla Gididi Heemmiyaagee kumetta saˈan deˈiya ishanttu maabaraa ha wodiyan waati minttettii? (b) Kaalliya huuphe yohuwan nuuni tobbana oyshay awugee?

²⁰ Ha wodiyan, Yihoowa Markkata Bolla Gididi Heemmiyaagee Beeteele keettaa asaa yarata, kumetta wodiyaa dumma haggaazuwaa haggaaziyaageetanne kumetta saˈan deˈiya ishanttu maabaraa yame gidida tumu Kiristtaaneta minttettees. Koyro xeetu layttan deˈida ishanttuugaadan, minttettoy nunakka keehi ufayssees! Hegaa bollikka, Bolla Gididi Heemmiyaagee 2015n attamissido Yihoowakko Simma giyo brooshuree kumetta saˈan deˈiyaageeti minttettuwaa demmanaadan maaddiis. SHin minttettuwaa immiyoogan Yihoowa milatana koshshiyoy aawatettay deˈiyoogeetu xalaalee? Ha oyshaa zaaruwaa kaalliya huuphe yohuwan nuuni tobbana.