Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 1

‘Biidi Tana Kaalliyaageeta Oottite’

‘Biidi Tana Kaalliyaageeta Oottite’

“Intte biidi, . . . tana kaalliyaageeta oottite; . . . , eta xammaqite.”—MAA. 28:19.

MAZAMURE 79 Eti Minni Eqqanaadan Tamaarissite

HA XINAATIYAN *

1-2. Yesuusa duufuwaakko biida maccaasatussi issi kiitanchchay ay odidee, qassi Yesuusi ayba azazuwaa etawu yootidee?

WODEE Niisaane 16, 33 M.L, maallado guura. Xoossawu yayyiya keehi azzanida amarida maccaasati 36 saatiyaappe kase Godaa Yesuus Kiristtoosa anhaa moogido sohuwaa boosona. Eti Yesuusi moogettido sohuwaa gakkido wode, A anhaa shittuwaaninne tiyiyooban tiyanawu qoppidosona, shin duufoy mela deˈiyoogaa beˈidi eti maalaalettidosona! Issi kiitanchchay he maccaasatussi Yesuusi hayquwaappe denddidoogaa yootiis; gujjidi hagaadan giis: “I intteppe kasetidi, Galiilaa bees; intte a yaani be7ana.”—Maa. 28:1-7; Luq. 23:56; 24:10.

2 He maccaasati duufuwaa matappe bi simmin, Yesuusi etakko shiiqidi hagaadan giis: “Ta ishantti Galiilaa baana mala, biidi etau yootite; eti tana yaani be7ana.” (Maa. 28:10) Hagee Yesuusi hayquwaappe denddi simmidi etaara shiiqiyo koyro shiiqo gidiyo gishshawu, I etayyo yootiyo keehi koshshiya kaaletoy deˈennan waayi aggana.

AZAZOY IMETTIDOY OOSSEE?

Yesuusi hayquwaappe denddidi Galiilan erissiyo ashkkaratuuranne haratuura gayttido wode, I eta, “Intte biidi, . . . tana kaalliyaageeta oottite; . . . , eta xammaqite” yaagidi azaziis (Mentto 3-4 xeella)

3-4. Nuuni Maatiyoosa 28:19, 20n deˈiya azazoy kiitettidaageetu xallawu imettidaagaa gidenna gaana danddayiyoy aybissee? (Koyro sinttan deˈiya misiliyaa xeella.)

3 Maatiyoosa 28:16-20 nabbaba. Yesuusi giigissido shiiquwan, bana kaalliyaageeti koyro xeetu layttan oottana bessiyo keehi koshshiya oosuwaa etawu yootiis; hegee ha wodiyan nuuni oottiyo oosuwaara issi mala. Yesuusi hagaadan giis: “Hegaa gishshau, intte biidi, asa ubbaa tana kaalliyaageeta oottite; . . . taani inttena azazidobaa ubbaa eti naagana mala, eta tamaarissite.”

4 Yesuusi bana kaalliyaageeti ubbay sabbakanaadan koyees. I hagaa ammanettida 11 kiitettidaageetu xallay oottanaadan azazibeenna. Hegaa waati erana danddayiyoo? Yesuusi bana kaalliyaageeta oottanaadan azazido wode, Galiila deriyan deˈiyaageeti kiitettidaageetu xalla gidokkona. Hegaa nuuni waati eriyoo? Kiitanchchay he maccaasatussi, Intte a [Galiilan] be7ana” giidoogaa hassayite. Hegaa gishshawu, ammanettida maccaasatikka he sohuwan deˈennan waayi aggana. SHin hegaa xalla gidenna. Yesuusi, “Ichchashu xeetaappe dariya ishatussi issitoo [qonccidoogaa]” Kiitettida PHawuloosi yootiis. (1 Qor. 15:6) Awan?

5. Koyro Qoronttoosa 15:6⁠ppe nuuni ay tamaariyoo?

5 PHawuloosi 1 Qoronttoosa 15:6n deˈiya qofaa haasayiyo wode Maatiyoosa 28n odettida, Galiila deriyan shiiqido shiiquwaa hassayiis gaanaadan oottiya gaasoti deˈoosona. He gaasoti aybee? Koyroy, Yesuusa kaalliyaageetuppe dariya baggati Galiila asata. Hegaa gishshawu, Yerusalaamen issi uraa son shiiqiyoogaappe Galiila deriyan daro asay shiiqiyoogee bessiyaaba. Naaˈˈanttoy, Yesuusi hayquwaappe denddi simmidi, Yerusalaamen issi uraa son 11 kiitettidaageetuura gayttiis. Kiitettidaageetu xallay sabbakanaadaaninne erissiyo ashkkara oottanaadan Yesuusi koyidaba gidiyaakko, kiitettidaageeta, maccaasatanne harata Galiila deriyan shiishshiyoogaappe Yerusalaamen etayyo yootana danddayees.—Luq. 24:33, 34, 36.

6. Maatiyoosa 28:20n deˈiya azazoy ha wodiyawu oottiyoogaa bessiyaabay aybee, qassi ha wodiyan asay he azazuwaa waati azazettiiddi deˈii?

6 Heezzantto gaasuwaa akeeka. Yesuusi bana kaalliyaageeta oottanaadan azazidoogeeti koyro xeetu layttan deˈiya Kiristtaanetu xalla gidokkona. Nuuni hegaa waati eriyoo? Yesuusi bana kaalliyaageetussi immido azazuwaa wurssettan hagaadan giis: “Taani wodiyaa wurssettai gakkanaassikka ubba wode inttenaara de7iyoogaa akeekite.” (Maa. 28:20) Yesuusi yootidoogaadan, ha wodiyan daroti erissiyo ashkkara oottiyo oosuwaa oottoosona. Layttan layttan 300,000 gidiyaageeti xammaqettidi Yesuus Kiristtoosi erissiyo ashkkarata gididi Yihoowa Markka gidoosona. Hagee maalaalissiyaaba!

7. Nuuni haˈˈi ay xannaˈanee, qassi aybissi?

7 Geeshsha Maxaafaa xannaˈiya daroti ayyaanaaban diccidi xammaqettoosona. Gidikkonne, nunaara Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyaageetuppe amaridaageeti erissiyo ashkkara gidanawu yayyiyaaba milatoosona. Eti xannaˈiyoogan ufayttiyaaba gidikkonne, ayyaanaaban diccidi xammaqettokkona. Neeni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyo uri deˈikko, ne xinaatee tamaariyoobaa oosuwan peeshshanaadaaninne I Kiristtoosi erissiyo ashkkara gidanaadan maaddanawu neeni koyiyoogee qoncce. Nuuni nu xinaatiyaa wozanaa waati denttettana danddayiyaakko, qassi ayyaanaaban I diccanaadan waati maaddana danddayiyaakko ha huuphe yohoy qonccissana. Nuuni ha huuphe yohuwaa pilggana koshshiyoy aybissee? Nuuni xannaˈissanawu woy agganawu kuuyanaadan oottiya gaasoy issi issitoo deˈana danddayiyo gishshataassa.

NE XINAATEE YIHOOWA SIIQANAADAN MAADDANAWU BAAXETA

8. Nuuni xannaˈissiyoogeeti Yihoowa siiqanaadan maaddiyoogee issi issitoo metiyaaba gidiyoy aybissee?

8 Asay siiqoy denttettin baayyo haggaazanaadan Yihooway koyees. Hegaa gishshawu, nu halchchoy nu xannaˈissiyoogeeti Yihooway etawu huuphiyan huuphiyan qoppiyoogaanne eta keehi siiqiyoogaa akeekanaadan maaddiyoogaa gidana koshshees. Yihooway “aawi bainna naatussi aawa; qassi azinai haiqqido maccaasata naagiyaagaa” gidiyoogaa eti akeekanaadan maaddanawu koyoos. (Maz. 68:5) Neeni xannaˈissiyoogeeti Xoossay eta keehi siiqiyoogaa akeekiyo wode, eti A siiqiyoogaa doommana danddayoosona. Eta aawati etayyo siiquwaa bessi erenna gishshawu, xannaˈiya issoti issoti Yihoowa siiqiya Aawadan xeellanawu metootana danddayoosona. (2 Xim. 3:1, 3) Hegaa gishshawu, neeni xannaˈissiyo wode, ufayssiya Yihoowa eeshshata qonccissa. Neeni xannaˈissiyoogeeti merinaa deˈuwaa demmanaadan siiqiya Xoossay koyiyoogaanne eti hegaa demmanaadan maaddanawu I giigi uttidoogaa akeekanaadan eta maadda. Nuuni harabaa ay oottana danddayiyoo?

9-10. Geeshsha Maxaafaa xannaˈissanawu goˈettana bessiya maxaafati awugeetee, qassi hegeeta goˈettiyoy aybissee?

9 Geeshsha Maxaafay Nuna Ay Tamaarissii?” qassi “Xoossaa Siiquwan Deˈa” giya maxaafata goˈetta. Nuuni xannaˈissiyoogeetu wozanaa denttettanaadan maaddanawu ha xuufeti giigidosona. Leemisuwawu, Nuna Ay Tamaarissii giyo maxaafan shemppo 1y kaallidi deˈiya oyshata zaarees: Xoossay nuussi qoppii?, Asay metootiyo wode Xoossawu aybi siyettii?, qassi Yihoowa dabbo gidana danddayay? Xoossaa Siiquwan Deˈa giya maxaafay shin? Geeshsha Maxaafay yootiyo maarata oosuwan peeshshiyoogee tamaariya deˈoy giiga gidanaadaaninne I Yihoowakko kaseegaappe aaruwan shiiqanaadan oottiyoogaa tamaaree akeekanaadan he maxaafay maaddana. Neeni he xuufeta kase hara asaa xannaˈissikkokka, ubba xinaatetussi loytta giigetta, qassi issi issi xinaatiyawu koshshiyaabaa qoppa.

10 SHin, leemisuwawu, Tamaarissanawu Goˈettiyo Waanna Miishshatun gidennan, hara xuufetun deˈiya issi huuphe yohuwan tobbanawu xinaatee koyikko, waatuutee? Qommoora odettida maxaafata neeni aggennan xannaˈissana mala, I ba koyiyo qofaa buzo nabbabanaadan minttettana danddayaasa.

Xannaˈissiyo wode woosan doomma (Mentto 11 xeella)

11. Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyo wode nuuni woosan doommana koshshiyoy awudee, qassi hegee keehi koshshiyaabaa gidiyoogaa xinaatee akeekanaadan waati maaddana danddayiyoo?

11 Xannaˈissiyoogaa woosan doomma. Geeshsha Maxaafaa ubbatoo xannaˈissiyoogaa doommoogaappe guyyiyan, danddayettida ubban xinaatiyaa woossidi doommiyoogee loˈˈo. Nuuni Xoossaa Qaalaa akeekana danddayiyoy Xoossaa ayyaanaa maado xallaana gidiyoogaa tamaaree eranaadan maaddana koshshees. Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiya issoti issoti xannaˈissiyo wode woossiyoy aybissakko qonccissanawu Yaaqooba 1:5 nabbaboosona: “Intteppe ooninne baayyo aadhdhida eratettai xayikko, . . . Xoossaa woosso.” Yaatidi xannaˈissiyaagee ba xinaatiyaa, “Aadhdhida eratettaa immanaadan nuuni Xoossaa waati oychchana danddayiyoo?” yaagidi oychchees. Nuuni Xoossaa woossana koshshiyoogaa xinaatee maayana danddayees.

12. Issi xinaatee ba wozanan deˈiyaabaa mammottennan Yihoowayyo woosan yootanaadan maaddanawu Mazamure 139:2-4n deˈiya qofaa waata goˈettuutee?

12 Waati woossanaakko ne xinaatiyaa tamaarissa. I wozanappe woossiyoogaa Yihooway siyana koyiyoogaa qonccissa. Nuuni buzo woosan, nuuyyo siyettiyaabaanne hara oossinne odanawu koyennabaa ubbaa Yihoowassi yootana danddayiyoogaa qonccissa. Yihooway nu wozanaa qofaa ubbaa eriyoogaa hassaya. (Mazamure 139:2-4 nabbaba.) Nu xannaˈissiyo uri bala qofaa laammanawunne iita meezeta xoonanawu Xoossay maaddana mala oychchanaadan minttettana danddayoos. Leemisuwawu, amarida wodiyawu Geeshsha Maxaafaa xannaˈiiddi takkida issi uri denddoy eeqa goyno gidido issi baalaa keehi dosees giidi qoppoos. Hegee bala gidiyoogaa I erees, shin I he baalaara gayttida issi issibay A ufayssees. I bawu siyettiyaabaa Yihoowassi qoncciyan yootanaadan, qassi Xoossay dosiyoobaa xallaa I dosanaadan maaddana mala woossanaadan minttetta.—Maz. 97:10.

Neeni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyo uri shiiqota yaanaadan shoobba (Mentto 13 xeella)

13. (a) Nu xinaateta sohuwaara shiiqota shoobbana koshshiyoy aybissee? (b) Xinaatee SHiiquwaa Addaraashan boorasennaadan waati oottana danddayiyoo?

13 Ne xinaatee sohuwaara shiiqota shiiqanaadan shoobba. Ne xinaatee Kiristtaane shiiqotun siyiyoobaynne beˈiyoobay I Yihoowassi haggaazanaadan denttettananne ayyaanaaban diccanaadan maaddana danddayees. Kawotettaa Addaraashan Oosettiyaabay Aybee? giya biiduwaa bessa, yaatada nenaara shiiquwaa baanaadan A shoobba. Danddayettikko, shiiquwaa A ekkada ba. Aassiya dumma dumma asati nenaara xannaˈissanaadan shoobbiyoogee keehi loˈˈo. Yaatiyo wode, ne xinaatee gubaaˈiyan deˈiya haratuura erettana, qassi I shiiqota shiiqiyo wode boorasennan aggana danddayees.

NE XINAATEE AYYAANAABAN DICCANAADAN MAADDA

14. Xinaatee ayyaanaaban diccanaadan aybi denttettana danddayii?

14 Nu halchchoy Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyaageeti ayyaanaaban diccanaadan maaddiyoogaa. (Efi. 4:13) Issi uri Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu maayettiyo wode, xannaˈiyoogee A loytti goˈˈiyoogan I keehi ufayttana danddayees. SHin, I Yihoowa siiqiyo siiqoy gujjiyo wode, gubaaˈiyaa yara gididaageeta gujjin, harata I waati maaddanaakko qoppiyoogaa doommana danddayees. (Maa. 22:37-39) Hanotay injjetiyo wode, Kawotettaa oosuwaa miishshan maaddiyoogee maata gidiyoogaa yootanawu mammottoppa.

Metoy merettiyo wode waatanaakko ne xinaatiyaa tamaarissa (Mentto 15 xeella)

15. Nu xinaatee metoy merettiyo wode bessiyaabaa oottanaadan waati maaddana danddayiyoo?

15 Metoy merettiyo wode waatanaakko ne xinaatiyaa tamaarissa. Leemisuwawu, xammaqettibeenna aassiya ne xinaatee, gubaaˈiyan deˈiya issi uray bana yiilloyidoogaa neessi yootiis gaada qoppa. Ooni likkekko woy ooni mooridaakko yootiyoogaappe, I waatanaadan Geeshsha Maxaafay yootiyaakko ayyo qonccissa. I he ishawu atto giidi he yohuwaa dogana danddayees. Woy I hegaadan oottana danddayennaba gidikko, ashkketettaaninne siiquwan ‘ba ishaa balaappe zaaranawu’ halchchidi A haasayissana koshshees. (Maatiyoosa 18:15⁠ra geeddarssa.) Ne xinaatee haasayanabaa kasetidi giigettanaadan maadda. Neeni ne xinaatee JW Library® aplikeshiniyaa, Yihoowa Markkati Geeshsha Maxaafaa Xannaˈanau Maaddiya Xuufiyaa, qassi jw.org® saytiyaa goˈettidi he metuwaa waati giigissana danddayiyaakko bessa. I xammaqettanaappe kase loytti loohikko, xammaqetti simmidi gubaaˈiyan deˈiya haratuura dabbotaa minttana danddayees.

16. Hara aassiyaageeti nenaara xannaˈissanaadan shoobbiyoogee loˈˈo gidiyoy aybissee?

16 Nenaara xannaˈissanaadan gubaaˈiyan deˈiya harata, qassi woradaa xomoosiya ishaa I gubaaˈiyaa xomoosiyo wode shoobba. Aybissi? Kasetidi beˈido gaasotuppe kareera, neeyyo injjetenna wode aassiya harati ne xinaatiyaa maaddanaadan immana danddayaasa. Leemisuwau, ne xinaatee sijaaraa uyiyoogaa agganawu darotoo baaxetikkokka, aggibeenna gaada qoppa. Iita meeziyaa agganawu darotoo baaxetidi, guyyeppe he meeziyaa aggida issi Yihoowa Markkay nenaara A xannaˈissanaadan shoobba. Ne mala Kiristtaanee he xinaatiyawu koshshiya zoriyaa zorana danddayees. Kayma ishaara xannaˈissiyoogee neeyyo injjetennaba gidikko, he wode I xannaˈissanaadan shoobba. Harati nenaara xannaˈissanaadan neeni shoobbiyo wode, ne xinaatee etappe darobaa goˈettana danddayees. Nu halchchoy xinaatee ayyaanaaban diccanaadan maaddiyoogaa gidiyoogaa hassaya.

XANNAˈISSIYOOGAA TAANI AGGANA KOSHSHII?

17-18. Xannaˈissiyoogaa neeni aggana bessiyaakko bessennaakko kuuyiyo wode ay qoppana koshshii?

17 Neeni xannaˈissiyo uri ba deˈuwan laamettennaagaa gidikko, nena hagaadan oychcha: ‘Taani xannaˈissiyoogaa aggana koshshii?’ Neeni hegaa kuuyanaappe kase, he uraa abbiyaa yuushsha qoppana koshshees. Ayyaanaaban dicciyoogee issi issi asawu haratuugaappe daro wodiyaa ekkana danddayees. Nena hagaadan oychcha: ‘Ta xinaatee ba abbiyaa keenaa dicciiddi deˈii?,’ ‘I tamaariyoobata “akeekiyoogaa” woy oosuwan peeshshiyoogaa doommidee?’ (Maa. 28:20) I erissiyo ashkkara gidanawu adussa wodiyaa ekkana danddayees. SHin loddan loddan I ba deˈuwan laamettana koshshees.

18 SHin nuuni issi uraa amarida wodiyawu xannaˈissin, he uri tamaaridobaa nashshiyoogaa bessana xayikko, waatana koshshii? Ane hagaa qoppa: Ne xinaatee Nuna Ay Tamaarissii giyo maxaafaa xannaˈidi wurssiis; qassi Xoossaa Siiquwan Deˈa giyo maxaafaa doommennan aggenna; shin issi shiiqokka, ubba qassi Godaa Kahuwaa baalaa bonchchanawukka shiiqi erenna! I pattenna gaasuwan darotoo xinaatiyaa aggibayees. Ne xinaatee hegaa mala gidikko, neeni aara qoncciyan haasayana koshshees. *

19. Issi uri xannaˈiyoogaa nashshennaba gidikko, woygana danddayay, qassi neeni qoppana koshshiyaabay aybee?

19 Neeni hagaadan oychchana danddayaasa: ‘Yihoowa Markka gidennaadan nena diggiyaabay aybee?’ Xinaatee hagaadan zaarana danddayees: ‘Taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa dosays, shin mulekka Yihoowa Markka gidikke!’ Amarida wodiyawu xannaˈi simmin A qofay hegaa mala gidikko, aggennan xannaˈissana koshshiyo gaasoy deˈii? SHin, ne xinaatee dichchaa bessennaadan bana diggidabaa neeyyo yootana danddayees. Leemisuwawu, I sooppe soo biidi haggaazanawu mule danddayennabadan qoppana danddayees. Ayyo siyettiyaabaa neeni eriyo wode, A waata maaddanaakko loytta akeekana danddayaasa.

Dichchaa bessenna uraa xannaˈissaydda daro wodiyaa wurssoppa (Mentto 20 xeella)

20. Oosuwaa 13:48 akeekiyoogee nuuni issi xinaatiyaa xannaˈissiyoogaa aggana bessiyaakko bessennaakko kuuyanawu waati maaddana danddayii?

20 Issi issi xinaateti Hizqqeela wode deˈida Israaˈeelatu mala gidiyoogee azzanttiyaaba. Etabaa Yihooway Hizqqeelawu hagaadan giis: “Be7a, neeni etayyo issi siiqo mazamuriyaa lo77o cenggurssan yexxiyaanne diittaa loittidi diixxiya asa mala. Aissi giikko, eti neeni odiyoogaa siyoosona; shin issuwaakka oottokkona.” (Hiz. 33:32) Issi ura xannaˈissiyoogaa agganaagaa yootiyoogee nuna metana danddayees. Giddoppe attin, “wodee wuriis.” (1 Qor. 7:29) Nuuni dichchaa bessenna xinaatiyaa xannaˈissiiddi daro wodiyaa wurssiyoogaappe ‘merinaa deˈuwaa’ demmanawu suure wozanaa koshshay deˈiyo hara uraa koyana koshshees.—Oosuwaa 13:48 nabbaba.

Maaduwaa demmanawu woossiya harati geella ne moottan deˈana danddayoosona (Mentto 20 xeella)

21. Laytta xiqisee 2020gee aybee, qassi hegee nuuni ay oottanaadan maaddanee?

21 Nuuni erissiyo ashkkara oottiyo oosuwan kaseegaappe waani qara gidanaakko qoppanaadan 2020 laytta xiqisee nuna maaddana. Hagee Galiilan issi deriyan shiiqido shiiquwan Yesuusi haasayidobatuppe amaridabaa bessees: “Intte biidi, . . . tana kaalliyaageeta oottite; . . . , xammaqite.”Maa. 28:19.

Erissiyo ashkkara oottiyoogaaninne nu xinaateti xammaqettanaadan maaddiyoogan kaseegaappe qara gidanawu koyoos (Mentto 21 xeella)

MAZAMURE 70 Siyana Bessiyaageeta Koyite

^ MENT. 5 Nuuni asaa Yesuusa ‘kaalliyaageeta oottanaadan’ 2020 layttaa xiqisee nuna minttettees. Yihoowa ashkkarati ubbay ha azazuwaa azazettana bessees. Nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogeeti Kiristtoosa kaalliyaageeta gidanaadan waati denttettana danddayiyoo? Nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogeeti Yihoowaara dabbotaa minttanaadan waati maaddana danddayiyaakko ha huuphe yohoy qonccissees. Qassi nuuni eta xannaˈissanawu woy agganawu waati kuuyanaakko pilggana.