Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

‘Yeekkiyaageetuura Yeekka’

‘Yeekkiyaageetuura Yeekka’

“Issoi issuwaa minttettitenne maaddite.”—1 TAS. 5:11.

MAZAMURE: 90, 111

1, 2. Siiqiyo uri hayqqidoogeeta waati minttettanaakko nuuni tobbana koshshiyoy aybissee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

SUUSA, “Nu naˈay hayqqin issi laytta gidiya wodiyawu keehi kayyottida” yaagaasu. Hara ishay qassi ba machiyaa qoppennan hayqqido wode “qonccissanawu metiya waayiyaa” waayettidoogaa yootiis. Hara darotikka hegaadan kayyottiyoogee azzanttiyaaba. Daro Kiristtaaneti eti siiqiyo uri Armmageedoonaappe kase hayqqana giidi qoppennan aggana danddayoosona. Neeni siiqiyo asi hayqqido ura gidikko woy siiqiyo uri hayqqido ura eriyaaba gidikko, ‘Kayyottiyaageeti bantta azzanuwaappe minettanaadan aybi maaddana danddayii?’ gaada qoppana danddayaasa.

2 Asay darotoo, ‘Azzanida uri amarida wodee aadhin minettana’ giyoogaa siyennan aggakka. SHin, wodee aadhiyoogaa xallay meqqida wozanaa pattanee? Issi amˈˈiyaa, “Issi uri minettanaadan maaddiyay, azzanttiyaabay gakki simmin he uri oottiyoobaa gidiyoogaa akeekaas” yaagaasu. Masunttay paxanaadan amarida wodiyawu hegawu maaddiyaabaa oottana bessees; kayyuwaappe minettanawukka amarida wodiyawu bessiyaabaa oottana koshshees. Siiqiyo uri hayqqin azzanidaageeti bantta kayyuwaappe minettanaadan aybi maaddana danddayii?

YIHOOWAY “MINTTETTO UBBAA XOOSSAA”

3, 4. Kayyottiyaageetuyyo minttettoy koshshiyoogaa Yihooway akeekiyoogaa nuuni ammanettana danddayiyoy aybissee?

3 Nuna ooppenne aaruwan minttettiyay saluwan deˈiya, qarettiya nu Aawaa Yihoowa gidiyoogee qoncce. (2 Qoronttoosa 1:3, 4 nabbaba.) Ooppenne aaruwan qarettiya Yihooway, “Inttena minttettiyaagee tana” yaagidi ba asawu yootiis.—Isi. 51:12; Maz. 119:50, 52, 76.

4 Maarotettaa Aawaa gidida nu Xoossay i siiqiyo Abrahaami, Yisaaqi, Yaaqoobi, Muuseenne Kawuwaa Daawiti hayqqin keehi azzaniis. (Qoo. 12:6-8; Maa. 22:31, 32; Oos. 13:22) Xoossay hayquwaappe eta denttana wodiyaa yeemuwan naagiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Iyy. 14:14, 15) Eti denddiyo wode ufayttananne payya gidana. Qassi i keehi siiqiyo, a ‘ufayssiya’ Naˈaykka keehi waayettidi hayqqidoogaa hassaya. (Lee. 8:22, 30) Yihooway hegan ay keena azzanidaakko qonccissana danddayettenna.—Yoh. 5:20; 10:17.

5, 6. Yihooway nuna waati minttettii?

5 Yihooway nuna maaddanaagaa wozanappe ammanettana danddayoos. Yaatiyo gishshawu, nu azzanuwaabaa Yihoowawu loytti yootanawu yayyana bessenna. Yihooway nu waayiyaa akeekidi, nuuyyo keehi koshshiya minttettuwaa immanaagaa eriyoogee keehi ufayssees! SHin i nuna waati minttettii?

6 ‘Geeshsha ayyaanaa maadoy’ Xoossay nuna minttettiyo ogetuppe issuwaa. (Oos. 9:31) Xoossaa wolqqa gidida geeshsha ayyaanay keehi minttettees. Saluwan deˈiya nu Aaway ‘bana woossiyaageetussi geeshsha ayyaanaa immanaagaa’ Yesuusi yootiis. (Luq. 11:13) Qommoora ibaa yootido Suusa hagaadan gaasu: “Yihooway nuna minttettanaadan darotoo gulbbatidi woossida. Nuuni woossido wode ubban, Xoossaa sarotettay nu wozanaanne nu qofaa naagiis.”—Piliphphisiyuusa 4:6, 7 nabbaba.

QEESE UBBATU HALAQAY YESUUSI QARETTEES

7, 8. Yesuusi nuna minttettanaagaa ammanettana danddayiyoy aybissee?

7 Yesuusi saˈan deˈiyo wode haasayidobaynne oottidobay a Aaway Yihooway qarettiyoogaa loytti qonccissees. (Yoh. 5:19) Yesuusi ‘wozanay meqqidoogeetanne’ “azzaniyaageeta ubbata” minttettanaadan kiitettiis. (Isi. 61:1, 2; Luq. 4:17-21) Yesuusi eta metuwaa akeekiyoogaanne eta maaddanawu wozanappe koyiyoogaa asay eriis.—Ibr. 2:17.

8 Yesuusi yelagatettan deˈiyo wode, a dabbotuppenne laggetuppe amaridaageeti hayqqennan aggokkona. A dichida aaway Yooseefi hayqqidoy Yesuusi yelagatettan deˈishiina gidennan aggenna. * Qarettiya yelaga gidida Yesuusi hegan ay keena azzanidaakko, qassi a aayyiyaa, a ishanttinne michontti azzanin eta beˈidi ay keena kayyottidaakko qoppa.

9. Alˈˈaazari hayqqido wode Yesuusi qarettiyoogaa waati bessidee?

9 Yesuusi haggaaziyo wode, asaa hanotaa wozanappe akeekiyoogaanne etawu qarettiyoogaa bessiis. Leemisuwawu, i siiqiyo a lagge Alˈˈaazari hayqqido wodiyaabaa qoppa. I Alˈˈaazara denttanaagaa eriyaaba gidikkokka, Mayraamanne Martta keehi kayyottidoogaa beˈidi ikka keehi azzaniis. I etawu keehi qarettidoogee afuxxanaadan oottiis.—Yoh. 11:33-36.

10. Ha wodiyan Yesuusi qarettiyoogaa ammanettana danddayiyoy aybissee?

10 Yesuusi hegaadan qarettidoogeenne minttettidoogee ha wodiyan nuna waati maaddana danddayii? Geeshsha Maxaafay, “Yesuus Kiristtoosi zinekka hachchikka merinaukka laamettenna” yaagees. (Ibr. 13:8) I nuuni merinaa deˈuwaa demmanaadan maaddiyaabaa oottido gishshawu, “de7uwaa immiyaagaa” geetettiis; qassi i ba huuphe azzani eriyo gishshawu, “paacettiyaageeta maaddanau danddayees.” (Oos. 3:15; Ibr. 2:10, 18) Hegaa gishshawu, harati azzaniyo wode Yesuusikka azzaniyoogaa ammanettana danddayoos. I eta kayyuwaa akeekees, qassi “koshshiyo wode” i eta minttettana danddayees.—Ibraawe 4:15, 16 nabbaba.

‘XOOSSAA MAXAAFAY IMMIYO MINTTETTUWAA’

11. Nena keehi minttettiya xiqiseti awugeetee?

11 Alˈˈaazari hayqqido wode Yesuusi keehi kayyottidoogaa yootiya taarikee Xoossaa Qaalan deˈiya minttettiya daro qofatuppe issuwaa. “Xoossaa maxaafai nuuyyo immiyo genccaaninne minttettuwan nuuni demmana giidi ufaissan naagi uttidoogee de7ana mala, Xoossaa maxaafan xaafettida ubbabai nuna tamaarissanau xaafettiis.” (Roo. 15:4) Neeni kayyottikko, kaallidi deˈiya xiqiseti nenakka woppissananne minttettana:

  • “GODAI wozanai me77idoogeetussi mataana; qassi bantta ayyaanan liiqidaageeta ashshees.”—Maz. 34:18, 19.

  • “Tana hirggai woriyo wode, neeni [Yihoowa] tana woppu oottada ufaissaasa.”—Maz. 94:19.

  • “Nu Godai Yesuus Kiristtoosi ba huuphen qassi Xoossai, nu Aawai nuna siiqidi, ba aaro kehatettan nuuyyo merinaa danddayaanne sinttappe ekkana giyo lo77o ufaissaa immidaagee, inttena minttetto.”—2 Tas. 2:16, 17. *

GUBAAˈEE NUNA KEEHI MINTTETTEES

12. Nuuni harata minttettana danddayiyo keehi koshshiya issi ogee awugee?

12 Kayyottidaageeta minttettana danddayiya harabay gubaaˈiyaa. (1 Tasalonqqe 5:11 nabbaba.) ‘Kayyottidaageeta’ waata minttettana danddayay? (Lee. 17:22) Hagaa hassaya: “Co77u gaanau wodee de7ees; qassi haasayanaukka wodee de7ees.” (Era. 3:7) Daleno geetettiya issi amˈˈiyaa hagaadan gaasu: “Siiqiyo uri hayqqido asati bantta qofaanne banttawu siyettiyaabaa qonccissi yootana koyoosona. Hegaa gishshawu, intte etawu oottana danddayiyo ubbaappe aadhiyaabay eti haasayiyo wode kelttiyaa gelennan siyiyoogaa.” I ishay bana barkka worido Yuniya qassi, “Eti ay keenaa kayyottiyaakko akeekennan aggana danddayaasa; shin waannabay neeni etawu siyettiyaaba akeekanawu koyiyoogaa” yaagaasu.

13. Kayyuwaa xeelliyaagan nuuni hassayana bessiyaabay aybee?

13 Nu bolli gakkiya azzanttiyaabaykka hegaa nu qonccissiyo ogeekka dumma dumma gidiyoogaa hassayana bessees. Issi issitoo, ay keenaa kayyottidaakko akeekiyay he izaawa xalla gidana danddayees; qassi i bawu siyettiyaabaa yootanawu metootana danddayees. Geeshsha Maxaafay, “Ba wozanaa azzanuwaa aawu erees; a ufaissaakka ooninne aara koxxenna” yaagees. (Lee. 14:10) Issi uri bawu siyettiyaabaa haasayiyo wode harati i giyoobaa akeekanawu metootana danddayoosona.

14. Siiqiyo uri hayqqidoogeeta minttettanawu woygana danddayiyoo?

14 Keehi kayyottida urawu woyganaakko metootana danddayaasa. SHin Geeshsha Maxaafay, “Aadhdhida eranchchaa inxxarssai pattees” yaagees. (Lee. 12:18) Daroti harata minttettanawu, Intte Siiqiyo Uri Hayqqiyo Wode giyo brooshuriyaappe issi issi qofaa yootoosona. * SHin kayyottiyaageeta maaddanawu neeni oottana danddayiyo waannabay ‘yeekkiyaageetuura yeekkiyoogaa.’ (Roo. 12:15) I azinay hayqqido Gaaba issi issitoo bawu siyettiyaabaa qonccissana danddayiyoy yeekkiyoogaa xallaana gidiyoogaa yootaasu. A, “Ta laggeti tanaara yeekkiyo wode taani minettiyoy hegaassa. Hegaa mala wodiyan kayyottiyay ta xallaa gidennaagaa akeekays” yaagaasu.

15. Neeni issi uraa woyga minttettanaakko metootikko, waatana danddayay? (“ Minttettiyaanne Woppissiya Qaalata” giya saaxiniyaakka xeella.)

15 Neeni issi uraa woyga minttettanaakko metootikko, karddiyaa immana, imeeliyaa, moobaylliyan kiitaa woy dabddaabbiyaa yeddana danddayaasa. Hegaadan oottiyo wode, minttettiya issi xiqisiyaa, hayqqida urawu deˈiya issi issi loˈˈo eeshshaa woy neeni he uraara aattido ufayssiya wodiyaabaa xaafana danddayaasa. Yuniya hagaadan gaasu: “Ishanttinne michontti minttettiya issi qantta qofaa tawu kiittiyoogee woy taani etaara wodiyaa aattanaadan shoobbiyoogee tana keehi maaddees. Hegaa malabay harati tana siiqiyoogaanne tawu qoppiyoogaa taani akeekanaadan oottees.”

16. Harata minttettanawu keehi maaddiya hara ogee aybee?

16 Nuuni woossiyoogeekka kayyottiya nu ishanttanne michontta maaddana danddayees; nuuni etawu woossana woy ubba etaarakka woossana danddayoos. Yeekkana danddayays ga hirggada woossanawu yayyana danddayaasa; shin wozanappe etaara woossiyoogee keehi minttettana danddayees. Dalena hagaadan gaasu: “Issi issitoo michoti tana minttettanawu yiyo wode eti woossanaadan oychays. Darotoo, eti woossiyoogaa doommiyo wode koyro heeran metootoosona; shin amaridabaa haasayi simmin, eta cenggurssay giigin wozanappe loytti woossoosona. Eta mino ammanoy, siiqoynne eti tawu qoppiyoogee ta ammanuwaa minttiis.”

UBBATOO MINTTETTA

17-19. Ubbatoo harata minttettana koshshiyoy aybissee?

17 Issi asi azzaniyo hanotay haraagaappe dummatana danddayees. Hegaa gishshawu, daro laggetinne dabboti deˈiyo koyro amarida gallassatu xallan gidennan, asay ubbay ba oosuwawu simmiichiyo, amarida aginawu eta miyyiyaappe shaahettoppa. “Laggee mule wodekka siiqees; ishaikka metuwaa wode maaddanaassi yelettees.” (Lee. 17:17) Kayyottiya uri loytti minettana gakkanaassi ishanttinne michontti keehi maaddana danddayoosona.—1 Tasalonqqe 3:7 nabbaba.

18 Bullachaa gallassay woy issi uri hayqqido gallassay, issi issi muuziqay, pootoy, oosoy, sawiyaabay, cenggurssay, woy issi wodee bantta siiqiyo uri hayqqidoogeeta he ura hassayissiyoogaa akeeka. Issi uri ba aqo laggee hayqqi simmin koyro shiiqiyo gita shiiquwaa wode woy koyro bonchiyo Godaa Kahuwaa wode keehi kayyottana danddayees. Issi ishay hagaadan giis: “Ta machiyaa hayqqa simmin nu bullachaa gallassaa bonchiyoogaabaa qoppada keehi azzanaas; hegee keehi deexxiyaaba. SHin he gallassi taani tarkka peˈennaadan amarida ishanttinne michontti taani ta mata laggetuura wodiyaa aattanaadan issi issibaa giigissidosona.”

19 SHin kayyottidaageeta minttettana koshshiyoy issi dumma wode xallaana gidennaagaa hassaya. Yuniya hagaadan gaasu: “Issi dummabay hanido gallassan gidennan ubbatoo qaretan maaddiyoogee keehi goˈˈeesinne minttetees.” Siiqiyo uri hayqqin azzanidaageeti mule kayyottennaadaaninne boorasennaadan oottana danddayokko; shin etawu issi issibaa oottiyoogan eta minttettana danddayoos. (1 Yoh. 3:18) Gaaba hagaadan gaasu: “Taani metootido wode ubban tana maaddida siiqiya cimata immido gishshawu Yihoowa keehi galatays. Eti Yihooway tana ubbatoo siiquwan maaddiyoogaa akeekanaadan oottidosona.”

20. Yihooway qaalaa gelidobay keehi minttettiyaaba gididoy aybissee?

20 ‘Duufuwan deˈiyaageeti Kiristtoosa cenggurssaa siyidi duufuwaappe gaxi kiyiyo wode,’ minttetto ubbaa Xoossaa Yihooway azzano ubbaa muleera xayssidi kayyottiyaageeta merinawu minttettanaagaa eriyoogee keehi ufayssiyaaba! (Yoh. 5:28, 29) Xoossay ‘hayquwaa merinawu mittanawu, qassi ayfe ubbaappe afuttaa quccanawu’ qaalaa geliis. (Isi. 25:8) He wode, saˈan deˈiya ubbay ‘yeekkiyaageetuura yeekkiyoogaappe ufayttiyaageetuura ufayttana.’—Roo. 12:15.

^ MENT. 8 Yesuusawu layttay 12 gidiyo wode, Yooseefi paxa deˈiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. Yesuusi haattaa woyne eessawu laammidi, ba oottido maalaaliyaabaappe koyruwaa oottido wode gidin, hegaappe simmin Yooseefabay odettibeenna. Yesuusi mittan kaqettido wode, Mayraamo kiitettida Yohaannisi xeellanaadan hadara giis; Yooseefi paxa deˈiyaakko i hegaadan waayi oottana.—Yoh. 19:26, 27.

^ MENT. 14 Tisaase 1, 2010 Wochiyo Keelan deˈiya, “Kayyottiyaageeta Yesuusaagaadan Minttettite” giya huuphe yohuwaakka xeella.