1, 2. (a) Solomonayyo imettida keehi gita aawatettay aybee? (b) Solomonabay Daawita qofissidoy aybissee?

YERUSALAAMEN beeta maqidasiyaa keexxiyo oosuwaa xomoosiyo keehi gita aawatettay Solomonayyo imettiis; hegee hanno gakkanawu gitabaa halchidi keexxido keettatuppe issuwaa. He beeta maqidasee “biitta ubban erettidanne bonchchettida, lo77o keetta” gidana. Hegaappekka aaruwan, he keettay ‘Yihoowa beeta maqidasiyaa’ gidana. He oosuwaa kaalettanaadan Yihooway Solomona dooriis.—1 Odi. 22:1, 5, 9-11.

² Kawuwaa Daawiti Xoossay maaddanaagaa ammanettiis; shin Solomoni “lammachchanne yelaga na7a.” Solomoni xalidi beeta maqidasiyaa keexxiyo oosuwaa doommanee? I yelaganne lammacha gidiyoogee xube gidanee? Solomoni he oosuwaa polanawu, xalidi doommana bessees.

3. Xalatettaabaa Solomoni ba aawaappe ay tamaarana danddayii?

³ Xala gidiyoogaa xeelliyaagan Solomoni darobaa tamaaridoy ba aawaappe gidennan aggenna. Daawiti yelagatettan ba aawaa dorssaa heemmiyo wode, dorssata qohiya doˈatuuraa baaxetiis. (1 Sam. 17:34, 35) Qassi olaa meezetida wogga wolqqaama bitaniyaara olettido wode, i keehi xala gidiyoogaa bessiis. Yihooway maaddin Daawiti  Gooliyaada issi shuchan caddidi woriis.—1 Sam. 17:45, 49, 50.

4. Solomoni xalana koshshidoy aybissee?

⁴ Guyyeppe Daawiti Solomoni xalanaadaaninne beeta maqidasiyaa keexxanaadan minttettidoogee bessiyaaba! (1 Hanidabaa Odiya 28:20 nabbaba.) Solomoni xala gidennaakko yashshaa maashana; hegee qassi i oosuwaa doommennaadan diggana. Oosuwaa doommennan aggiyoogee qassi doommidi polennan aggiyoogaappekka yaa iita.

5. Nuuni xala gidana koshshiyoy aybissee?

⁵ Nuuni xala gidanaadaaninne oosuwaa polanaadan Solomonaagaadan nuuyyookka Yihoowa maadoy koshshees. Xala gidanawu beni wode deˈida xala asatubaa wotti denttidi qoppana danddayoos. Qassi nuuni waani xalananne nu oosuwaa polana danddayiyaakkokka qoppana bessees.

6. Yooseefa xalatettaara gayttidaagan nena garamissiyaabay aybee?

⁶ Yooseefi PHoxiifaara machiyaa aara shaaramuxanawu a paaccido wode bessido xalatettaa qoppa. I iira shaaramuxanawu ixxis giikko, a bolli wolqqaama metoy gakkana danddayiyoogaa erennan aggenna. SHin i hegaa erikkokka, he paaciyan xoonettibeenna; qassi oottana bessiyaabaa xalidi sohuwaara oottiis.—Doo. 39:10, 12.

7. Raˈaaba xalatettan oottidobaa qonccissa. (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

⁷ Xala gidiyoogan leemiso gidiya haranniyaa Raˈaabo. Biittaa xomoosiyaageeti Israaˈeela biittaappe Yarkkon deˈiya i soo biido wode a yayyada eta yedettana danddayawusu. SHin a Yihoowan ammanettido gishshawu, xalada he naaˈˈu asata qottaasunne eti saruwan baanaadan maaddaasu. (Yaas. 2:4, 5, 9, 12-16) Raˈaaba Yihooway tumu Xoossaa gidiyoogaa ammanaasu; qassi i he biittaa Israaˈeelatuyyo immanaagaa ammanettaasu. Yarkko kawuwaanne a asata gujjin, harati o yashissikkokka a suurebaa oottennan aggabeykku. A xalatettan oottidobay wodeppe anne i soo asay bashshaappe attanaadan maaddiis.—Yaas. 6:22, 23.

8. Yesuusa xalatettay kiitettidaageeta waati maaddidee?

⁸ Yesuusi kiittido ammanettidaageeti xala gidiyoogan loˈˈo leemiso. Eti Yesuusa xalatettaa akeekidosona. (Maa. 8:28-32; Yoh. 2:13-17; 18:3-5) A leemisoy etikka xalanaadan maaddiis. Saaduqaaweti eqettishinkka kiitettidaageeti Yesuusa sunttan tamaarissiyoogaa aggibookkona.—Oos. 5:17, 18, 27-29.

9. Xalatettawu waanna pulttoy oonakko eranaadan 2 Ximootiyoosa 1:7y waati maaddii?

⁹ Yooseefi, Raˈaaba, Yesuusinne kiitettidaageeti loˈˈobaa oottanawu murttidosona. Eti xalidoy Yihoowan ammanettido gishshataassappe attin, likkiyaappe aattidi banttanan ammanettido gishshataassa gidenna. Xalatettaa bessana koshshiyo hanotay nunakka gakkees. Hegaa malabay gakkiyo wode nuunikka Yihoowan ammanettana bessees. (2 Ximootiyoosa 1:7 nabbaba.) Xalatettaa bessana koshshiyo naaˈˈu ginaa ane beˈoos; hegeekka so asaanne gubaaˈiyaa.

10. Yelaga Kiristtaaneti xalana koshshiyoy aybissee?

¹⁰ Yelaga Kiristtaaneti Yihoowawu oottanawu xalana koshshiyo daro hanotay deˈees. Solomoni beeta maqidasiyaa keexxanawu xala gididi eratettan kuuyidobaappe eti darobaa tamaarana danddayoosona. Aawatinne aayoti he yelaga Kiristtaaneta kaalettana bessiyaaba gidikkokka, yelagati kuuyana koshshiya gitabay deˈees. (Lee. 27:11) Eti loˈˈo laggetanne wodiyaa aattiyo loˈˈobaa dooranawu, qassi kandduwan geeshsha gidanawunne xammaqettanawu xala gidana koshshees. Eti xalana koshshiyoy Xoossaa cayiya Seexaanay koyiyoobaappe dummatiyaabaa oottiyo gishshataassa.

11, 12. (a) Xala gidiyoogan Muusee waani leemiso gidii? (b) Yelagati Muuse leemisuwaa waani kaallana danddayiyoonaa?

 ¹¹ Yelagati kuuyana bessiya waannabatuppe issoy bantta deˈuwan halchiyoobaa. Issi issi biittatun, yelagati xoqqa timirttiyaa tamaaranawunne daro miishshaa demissiya oosuwaa oottanawu halchanaadan asay eta denttettees. Issi issi hiyyeesa biittatun qassi yelagati bantta soo asaa miishshan maaddana koshshiyaabadan qoppoosona. Ne hanotay hegaa mala gidikko, Muuse leemisuwaa qoppa. Muusa Paaroona naˈiyaa dichido gishshawu, i hayttatanawu woy duretanawu halchana danddayees. I hegaadan oottanaadan a dichidaageeti, asttamaaretinne zoriyaageeti a keehi denttettennan aggokkona! Muusee eta zoriyaa siyiyoogaappe xalatettan tumu goynuwawu exatiis. Muusee Gibxxe duretettaa aggidi, xalatettan Yihoowan ammanettiis. (Ibr. 11:24-26) Hegee awu he wodiyan Yihoowa anjjuwaa demissiis; qassi sinttappe Muusee daro anjjuwaa demmanaagee qoncce.

¹² Hegaadan, xalatettan ayyaanaabaa halchiyaanne bantta deˈuwan Kawotettaabaa sinttayanawu baaxetiya yelagata Yihooway anjjana. Yihooway eti bantta soo asawu koshshiyaabaa kunttanaadan maaddana. Koyro xeetu layttan, yelaga Ximootiyoosi ubbatoo ayyaanaabaa halchiis; qassi neenikka halchana danddayaasa. *—Piliphphisiyuusa 2:19-22 nabbaba.

13. Xalatettay issi yelaga michiyaa halchidobaa polanaadan waati maaddidee?

¹³ Amarkkan Alabama giyoosan deˈiya issi michiyaa ayyaanaabaa halchanawu xalana koshshiis. A hagaadan gaasu: “Taani naatettan keehi dungguuxa. Taani SHiiquwaa Addaraashan asaara haasayanawu yayyays; mule erenna asaa soo biyoogaa ubba keehi yayyays.” I aawaynne aayyiyaa, qassi gubaaˈiyan deˈiya harati maaddin, he yelagiyaa kumetta wodiyaa aqinye gidanawu halchido hoolliyawu gakkaasu. A gujjada hagaadan gaasu: “Seexaanaa alamee xoqqa timirttiyaa, hayttatiyoogaa, miishshaanne daro aquwaa shiishshiyoogaa loˈˈobadan xeellanaadan minttettees. Hegee daroti demmana danddayiyoobaa gidenna; qassi unˈˈettanaadaaninne azzananaadan oottiyaaba. SHin, Yihoowawu haggaaziyoogee keehi ufayttanaadaaninne woppu gaanaadan oottees.”

14. Kiristtaane aawatinne aayoti xala gidana koshshiyo issi issibay aybee?

¹⁴ Kiristtaane aawatinne aayotikka xalana koshshees. Leemisuwawu, intte soo asaa goynuwawu, haggaazuwawunne shiiquwawu bazzido omarssan woy Qeeraanne Woggaa gallassan gujo saatiyaa oottanaadan inttena ootissiyaagee ubbatoo oychana danddayees. Intte hegaa ixxis giidi intte naatuyyo loˈˈo leemiso gidanawu xalana bessees. Qassi intte intte naati oottanaadan koyennabaa gubaaˈiyan deˈiya amarida aawatinne aayoti bantta naati oottanaadan eeno gaana danddayoosona. He aawatinne aayoti intte intte naata hegaa malabaa diggiyoy aybissakko oychana danddayoosona. Intte hegaadan kuuyidoy aybissakko xalidi etawu hiillan yootuutetii?

15. Mazamure 37:25⁠ynne Ibraawe 13:5y aawatanne aayota waati maaddana danddayii?

¹⁵ Nu naati ayyaanaabaa halchanaadaaninne hegaa polanaadan maaddiyo wode xala gidiyoogaa bessoos. Leemisuwawu, issi issi aawatinne aayoti bantta naati aqinye gidanaadan, aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa biidi haggaazanaadan, Beeteelen oottanaadan woy Xoossaa oosuwawu maaddiyaabaa keexxanaadan minttettennan aggana danddayoosona. He aawatinne aayoti cimiyo wode bantta naati etawu koshshiyaabaa kunttennan aggana giidi hirggana danddayoosona. SHin, erancha aawatinne  aayoti Yihooway gelido qaalan ammanettiyoogan xala gidiyoogaa bessoosona. (Mazamure 37:25; Ibraawe 13:5 nabbaba.) Qassi intte naati hegaadan oottanaadan maaddiyoogankka intte xalanne Yihoowan ammanettiyaageeta gidiyoogaa bessana danddayeeta.—1 Sam. 1:27, 28; 2 Xim. 3:14, 15.

16. Issi issi aawatinne aayoti bantta naati ayyaanaabaa halchanaadan waati maaddidonaa, qassi hegee eta naata waati maaddidee?

¹⁶ Amarkkan deˈiya issi azinaynne machiyaa bantta naati ayyaanaabaa halchanaadan maaddidosona. Azinay hagaadan giis: “Aqinye gidiyoogeenne gubaaˈiyan oottiyoogee ufayssiyaaba gidiyoogaa nu naati hemetaanne haasayaa doommanaappe kase etawu yootida. Eti haˈˈi hegaa halchoosona. Nu naati hegaa malabaa halchidi polidoogee eti Seexaanaa alamiyaa paaciyaa eqettanaadaaninne Yihoowawu oottiyoogaa ubbatoo qoppanaadan maaddiis.” Naaˈˈu naati deˈiyo issi ishay hagaadan giis: “Daro aawatinne aayoti bantta naati ispporttiyaara, allaxxiyoobaaranne timirttiyaara gayttidaagan halchidobaa polanaadan maaddanawu bantta miishshaanne wolqqaa wurssoosona. Nuuni nu naati Yihoowaara loytti dabbotanaadan maaddiyaabaa oottanaadan eta minttettanawu nuuyyo danddayettida ubbabaa oottiyoogee bessiyaaba. Nu naati ayyaanaaban halchidobaa poliyoogaa beˈiyoogaa xalla gidennan, eti hegaadan oottanaadan nu eta maaddidoogeekka keehi ufayssiyaabaa.” Bantta naati ayyaanaabaa halchanaadaaninne hegaa polanaadan maaddiya aawatanne aayota Xoossay anjjanaagaa ammanettana danddayaasa.

17. Gubaaˈiyan xala gidiyoogaa bessana danddayiyo issi issibaa yoota.

¹⁷ Gubaaˈiyankka xalatettaa bessana koshshees. Leemisuwawu, cimati pirddaara gayttidabaa oottiyo wode woy akkamuwaara gayttidaagan keehi deexxiyaabay qoppennan merettin harata maaddiyo wode, xala gidana koshshees. Issi issi cimati qashettidaageeta ayyaanaaban maaddanawu qasho keettaa boosona. Azinaa gelibeenna michoti shin? Eti aqinye gidiyoogan, aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa biidi haggaaziyoogan, SHiiquwaa Addaraashaa keexxiyoogan, Kawotettaa Mishiraachuwaa Yootiyaageetu  Timirtte Keettan tamaariyoogan kaseegaappe aaruwan Yihoowawu oottana danddayoosona. Ubba etappe amaridaageeti Giiliyaade Timirtte Keettan tamaaranakka danddayoosona.

18. Cima michoti xalatettaa waati bessana danddayiyoonaa?

¹⁸ Cima michontti gubaaˈiyawu anjjo. Ha alˈˈo michontta keehi siiqoos! Etappe amaridaageeti kaseegaadan Xoossawu oottanawu danddayennan aggana danddayoosona; shin eti haˈikka xalidi oottana danddayiyoobay deˈees. (Tiitu 2:3-5 nabbaba.) Leemisuwawu, gubaaˈe cimati issi yelagiyaa giiga maayuwaa maayanaadan zorana mala cima micheeyyo yootana danddayoosona; he hanotan yelaga michiyo zoranawu cima michiyaa xalana bessees. Maayido maayuwaa gishshawu a he yelaga michiyo borukku; yaatiyoogaappe a maayiyo maayoy harata waati maaddiyaakko woy qohiyaakko qoppanaadan minttettawusu. (1 Xim. 2:9, 10) Hegaadan haratuyyo siiquwan qoppidi yootiyoobay loˈˈobaa demissana danddayees.

19. (a) Xammaqettida ishantti waani xala gidana danddayiyoonaa? (b) Piliphphisiyuusa 2:13⁠ynne Isiyaasa 12:2y ishantti xala gidanaadan waati maaddii?

¹⁹ Xammaqettida ishanttikka xalidi oosuwaa oottana koshshees. Aawatettaa ekkanawu eeno giya xala ishantti gubaaˈiyawu anjjo. (1 Xim. 3:1) SHin, issoti issoti aawatettaa ekkanawu yayyana danddayoosona. Issi ishay kase balabaa oottido gishshawu, i gubaaˈiyawu oottiyaagaa woy cima gidana danddayennabadan qoppana danddayees. Hara ishay qassi uri aawatettaa ekkidi polanawu danddayennabadan qoppana danddayees. Neeni hegaadan qoppikko, neeni xalanaadan Yihooway maaddana. (Piliphphisiyuusa 2:13; Isiyaasa 12:2 nabbaba.) Issi wode Muusee bawu immettida oosuwaa oottana danddayennabadan qoppidoogaa hassaya. (Kes. 3:11) SHin Yihooway a maaddiis; wodeppe simmin, Muusee ba oosuwaa xalatettan poliis. Xammaqettida ishay woosan Xoossaa maaduwaa koyiyoogaaninne ubba galla Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogan xala gidana danddayees. Xala gidida asatu leemisuwaa wotti dentti qoppiyoogeekka maaddees. Cimati a loohissanaadan ba huuphiyaa kawushshidi oychana danddayees; qassi ay oosuwaakka ootti maaddanawu koyiyoogaa yootana danddayees. Xammaqettida ishantti ubbay xala gidanaadaaninne minnidi gubaaˈiyawu oottanaadan minttettoos!

20, 21. (a) Daawiti Solomonawu yootido minttettiyaabay aybee? (b) Nuuni ay ammanettana danddayiyoo?

²⁰ Kawuwaa Daawiti beeta maqidasiyaa oosoy polettana gakkanaashin Yihooway Solomona yeggennaagaa awu yootiis. (1 Odi. 28:20) Solomoni ba aaway yootidobaa wozanan wottidi qoppidoogee, i yelaganne lammacha gidiyoogee oosuwawu xube gidanaadan oottibeenna. I Yihooway maaddin xalidi oottido gishshawu, he maalaalissiya beeta maqidasiyaa laappun layttanne baggan keexxi wurssiis.

²¹ Yihooway Solomona maaddidoogaadan, nuunikka xala gidanaadan, qassi so asaaranne gubaaˈiyaara gayttidaagan oottiyo oosuwaa polanaadan maaddana danddayees. (Isi. 41:10, 13) Nuuni xalidi Yihoowawu goynniyo wode, haˈˈikka sinttappekka i nuna anjjanaagaa ammanettana danddayoos. Hegaa gishshawu, ‘Xala gida; oosuwaa ootta.’