Woqqu Saatee?
NEENI wodiyaa eranawu koyiyo wode waatay? Ne kushe saatiyaa woy hara saatiyaa xeellennan aggakka. Ne laggee saatiyaa nena oychchikko, ayyo woygada zaaruutee? Saatiyaa yootiyo dumma dumma ogee deˈees. Waanidi dummatii?
Ane wodee saateppe guyyiyan 7 saatenne 30 daqiiqa giidi qoppoos. Neeni 7:30 gaana danddayaasa. Neeni deˈiyo biittaadaaninne ya biittaa meeziyaadan 13:30 gaanakka danddayaasa. Hegee 24-saate qoodiya saatiyan yootiyo wode. “Bagga naaˈˈa,” hegaa giyo wode, naaˈˈu saatiyawu 30 daqiiqay attiis yaagidi he saatiyaa yootiyo heeraykka deˈees.
Neeni Geeshsha Maxaafaa nabbabiyo gishshawu, I xaafettido wode deˈiya asay wodiyaa woygi yootiishsha gaada qoppana danddayaasa. He wode wodiyaa yootiyoy issi oge xallaana gidenna. Ibraawettuwan xaafettida Geeshsha Maxaafan “maallado,” ‘seeta gallassa,’ qassi ‘omarssa’ geetetti xaafettiis. (Doo. 8:11; 19:27; 43:16; 1 Kaw. 18:26) SHin, issi issitoo keehi matattiya saatee odettiis.
Yesuusi yelettanaappe daro wodeppe kase, Israaˈeelati “naagota” giyo heezzu shaahuwan qammaa shaakkidosona. Daannata 7:19y, NW, “qammawu giddo naaguwaa” wodiyaabaa yootees. Giriiketinne Roomati qammaa oyddawu shaakkiyo meeziyaa Yesuusa wode Ayhudati kaalloosona.
He naagoti Wonggeliyan darosan odettidosona. Leemisuwawu, Yesuusi haattaa bollaara hemettidi ba erissiyo ashkkarati deˈiyo wolwoluwaakko biidoy “qammawu oyddantto naaguwaa” wode.—Maa. 14:25, NW.
Yesuusi kaallidi deˈiyaagaadan ba erissiyo ashkkaratuyyo odido wode he oyddu naagota yootiis: “Hegaa gishshau, minnite; aissi giikko, keettaawai omarssa gidin, woi qamma bilahe gidin, woi kuttoi waassiyo wode gidin, woi maallado guuraara gidin aude yaanaakko, intte erekketa.” (Mar. 13:35) He naagotuppe koyroogee woy ‘omarssay’ away wulloosappe doommidi omarssi heezzu saate gakkanaashin deˈiya wodiyaa. Naaˈˈanttoogee woy “qamma bilahe” naagoy, omarssi heezzu saateppe biidi qammawu giddo shaaho gakkanaashin deˈiya wodiyaa. “Kuttoi waassiyo wode” geetettida heezzantto naagoy qammawu giddo shaahuwaappe biidi bilahe uddufun saate gakkanaashin deˈiya wodiyaa. Yesuusi oyqettido qammi kuttoy waassidoy he naaguwaa wode gidennan aggenna. (Mar. 14:72) Oyddantta shaahoy woy ‘maallado guuraa’ naagoy, bilahe uddufun saateppe biidi away kiyanaashin deˈiya wodiyaa.
Hegaa gishshawu, saatiyaa qoodiyo ha wodiyaagaa malabay beni asawu deˈana xayikkonne, eti gallassaa wodiyaa woy qammaa wodiyaa yootiyo ogee deˈees.