1. Yesuusi hayqqanaappe kase qammi ba erissiyo ashkkaratussi yootido keehi koshshiyaabay aybee?

YESUUSI ba erissiyo ashkkaratuura aattido wurssetta qammi 30too gidiyaagaa siiquwaa yootiis. I ba erissiyo ashkkarati ‘issoy issuwaara siiqettana’ koshshiyoogaa qonccissiis. (Yoh. 15:12, 17) Eta siiqoy eti tumuppe Kiristtoosa kaalliyoogaa harati eranaadaaninne hegaa akeekanaadan oottiya maalaaliyaaba. (Yoh. 13:34, 35) Yesuusi yootido siiqoy nuuyyo siyettiyaabaa xalla gidenna. Hegee issi uri ba goˈˈaa aggi bayiyoogan bessiyo maalaalissiya eeshsha. I hagaadan giis: “Ba shemppuwaa ba laggiyaayyo aattidi immiyoogaappe aadhdhiya siiqoi ooyyookka baawa. Taani inttena azazidobaa ubbaa oottikko, intte ta laggeta.”—Yoh. 15:13, 14.

2. (a) Xoossaa ashkkarati ha wodiyan aybin erettiyoonaa? (b) Nuuni ha huuphe yohuwan zaarana oyshati awugeetee?

² Yihoowa ashkkarati bantta goˈˈaa aggi bayiyo tumu siiqoynne eta mino issippetettay ha wodiyan eti Xoossaa asa gidiyoogaa shaakki erissiyaaba. (1 Yoh. 3:10, 11) Yihoowa ashkkarati zariyan, qommuwan, qaalan woy diccido hanotan dumma dumma gidikkonne, eta giddon Kiristtoosaagaa mala siiqoy  deˈiyoogee keehi ufayssiyaaba! SHin nuuni nuna hagaadan oychchana danddayoos: ‘Siiqoy ha wodiyan keehi koshshiyoy aybissee? He siiquwan Yihoowaynne Yesuusi nuna waati minttiyoonaa? Nuuni “dichchiya” woy minttettiya Kiristtoosaagaa mala siiquwaa waati bessana danddayiyoo?’—1 Qor. 8:1.

3. Ha “waissiya wodee” asaa waati qohii?

³ Deˈoy ‘metuwaaninne tuggan’ kumido gishshawu, ha ‘wayssiya wodiyan’ daroti dumma dumma hanotan unˈˈettoosona. (Maz. 90:10; 2 Xim. 3:1-5) Keehi daro asay hidootaa qanxxanawu malees. Layttan layttan 800,000⁠ppe dariya asay, 40 sokonddiyan issi uri, bana barkka worees. Haray atto, issi issi Kiristtaaneti hegaadan unˈˈettidi banttana banttarkka woridoogee azzanttiyaaba.

4. Eti hayquwaa amottidoogaa Geeshsha Maxaafay yootiyo asati oonee?

⁴ Beni wode, ammanettidi Xoossawu haggaazida issoti issoti bantta hanotan keehi unˈˈettidi hayqqanawu koyidosona. Leemisuwawu, keehi waayettida Iyyoobi, “Taani ta de7uwaa karaas; taani merinau de7anau koyikke” yaagiis. (Iyy. 7:16; 14:13) Yoonaasi baassi imettida oosuwan hanidaban keehi azzanidi hagaadan giis: “Abeet GODAU, ha77i simmi hai hayyanaa tana wora; paxa de7iyoogaappe haiqqiyoogee taayyo keha.” (Yona. 4:3) Hananabaa yootiya ammanettida Eelassikka issi wode bana gakkidaban keehi azzanidi hayqqanawu woossiis. I, “Abeet GODAU, taayyo gidana. . . . Ta shemppuwaa ekka” yaagiis. (1 Kaw. 19:4) Gidikkonne, Yihooway baassi ammanettidi oottida he asata nashshiis; qassi eti paxa deˈanaadan koyiis. Etawu siyettidaban eta boriyoogaappe, eti hayquwaa amottiyoogaa agganaadan I maaddiis; qassi eti ubbatoo ammanettidi ayyo haggaazanaadan siiquwan eta minttettiis.

5. Ishanttussinne michchonttussi nu siiqoy ha wodiyan keehi koshshiyoy aybissee?

⁵ Nu ishanttinne michchontti hidootaa qanxxanawu malana xayikkonne, ha wodiyan unˈˈettanaadan oottiyaabay darota gakkees, qassi eta siiquwan minttettana koshshees. Amaridaageeta asay yedetteesinne baceessees. Harata asay ooso sohuwan borees woy zigirees. Woy qassi eti keehi daro saatiyaa woy keehi unˈˈettidi oottana koshshiyo gishshawu daafuroosona. Haratussi qassi son wolqqaama metoy deˈees. Eta aqo laggee eta ubbatoo boriya, Yihoowawu haggaazenna ura gidana danddayees. Hegeetuppenne hara metuwaappe denddidaagan, gubaaˈiyan deˈiya daroti asatettaaninne qofan qohettoosona. Unˈˈettidaageeti minettanaadan maaddana danddayiyay oonee?

6. Yihooway ba ashkkarata siiquwan waati minttettii?

⁶ Yihooway baassi goynniyaageeta siiqiyoogaa mule aggennaagaa yootiyoogan eta minttettees. Yihooway, ‘Neeni ta sinttan alˈˈonne bonchcho, taanikka nena siiqays. Taani nenaara deˈiyo gishshawu yayyoppa’ yaagiyoogaa siyidi, ammanettida Israaˈeelati ay keena minettidonaashsha! (Isi. 43:4, 5) Neeni Yihoowa ashkkara gidiyo gishshawu, Yihooway nena wozanappe siiqiyoogaa ammanettana danddayaasa. * Geeshsha goynuwaa goynniyaageeta xeelliyaagan Xoossaa Qaalay, “I neeyyo xoonuwaa immiya olanchchaa. I nenan ufaittana” yaagees.—Sof. 3:16, 17.

7. Yihoowa siiqoy aayeegaa mala gidiyoy ayba ogiyaanee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

 ⁷ Yihooway ba asaa ayba metoy gakkikkokka, I eta maaddanawunne minttettanawu hagaadan qaalaa geliis: ‘Hashiyan intte toohettana; kiyuwan uttidi, intte baalotana. Aayyiyaa ba naˈaa minttettiyoogaadan, taanikka inttena minttettanna.’ (Isi. 66:12, 13) Siiqiya aayyiyaa ba naˈaa hashiyan tookkiyoogee woy ba kiyuwan utissiyoogee naˈaa keehi woppissiyaaba! Yihooway tumuppe bawu goynniyaageeta wozanappe siiqiyoogaa hegaadan qonccissees. Neeni Yihoowawu keehi alˈˈonne bonchcho gidiyoogaa mule siroppa.—Erm. 31:3.

8, 9. Yesuusa siiqoy nuuni minnanaadan waati maaddana danddayii?

⁸ Yihooway nuna siiqiyoogaa nuuni eranaadan oottiya harabay hagaa: Xoossay ba “Na7aa ammaniya ubbai merinaa de7uwaa ekkanaappe attin, xayenna mala, Xoossai ha sa7aa keehi siiqido gishshau, ba mexi issi Na7aa immiis.” (Yoh. 3:16) Ba deˈuwaa nuussi immiyoogan Yesuusikka nuna keehi siiqiyoogaa bessiis! Qassi he siiqoy nuna keehi denttettiyaaba! Haray atto, ‘waayiyaa woy tuggaa’ gidinkka, ‘nuna Kiristtoosa siiquwaappe shaakkana’ danddayennaagaa Xoossaa Qaalay yootees.—Roo. 8:35, 38, 39.

⁹ Nuuni asatettan, qofan woy ayyaanaaban daafuranaadan oottiya metuwaappe shemppanawu baaxetiyo wode, Kiristtoosi nuna keehi siiqiyoogaa hassayiyoogee nuuni genccanaadan maaddana danddayees. (2 Qoronttoosa 5:14, 15 nabbaba.) He siiqoy nuuni deˈanawunne Yihoowawu haggaazanawu koyanaadan oottees. Nuna daafabay, yedetay, unˈˈissiyaabay woy hirggissiyaabay gakkikkonne, Yesuusa siiqoy nuuni hidootaa qanxxennaadan oottana danddayees.

10, 11. Unˈˈettida ishantta minttettiyo aawatettay oogee? Qonccissa.

¹⁰ Yihooway nuna Kiristtaane gubaaˈiyaa baggaarakka siiquwan minttettees. Nuuni nu ishanttanne michchontta siiqiyoogaaninne ayyaanaabaa xallan gidennan qofankka minttettiyoogan nuuni Yihoowa siiqiyoogaa bessana danddayoos. (1 Yoh. 4:19-21) Kiitettida PHawuloosi Kiristtaaneta  hagaadan zoriis: “Intte qassi ha77i oottiyoogaadan, issoi issuwaa minttettitenne maaddite.” (1 Tas. 5:11) Ee, cimatu xalla gidennan, gubaaˈiyan deˈiya ubbay ishanttanne michchontta minttettiyoogan Yihoowanne Yesuusa leemisuwaa kaallana danddayees.—Roome 15:1, 2 nabbaba.

¹¹ Gubaaˈiyan deˈiya keehi unˈˈettida issotu issotussi eranchchatu maadoynne xalee koshshana danddayees. (Luq. 5:31) Cimatinne gubaaˈiyan deˈiya harati eti akkamuwaara gayttidabaa loohida eranchcha gidennaagaa akeekoosona. Gidoppe attin, etinne gubaaˈiyan deˈiya harati ‘yayyiyaageeta [“unˈˈettidaageeta,” NW] minttettoosona, wolqqi baynnaageeta maaddoosona, qassi asa ubbaa danddayoosona.’ (1 Tas. 5:14) Kiristtaaneti ubbay unˈˈettidaageeti minettanaadan minttettiyaabaa haasayiyoogan qarettiyoogaanne danddayiyoogaa bessana koshshees. Neeni harata minttettay? Neeni hegaadan waata maaddanaakko eriyo wode neeni oottiyoobay keehi goˈˈana danddayees.

12. Gubaaˈiyaa siiqoy minttettido ura leemisuwaa yoota.

¹² Nu siiqoy unˈˈettiyaageeta waati minttettana danddayii? Awurooppan deˈiya issi michchiyaa hagaadan gaasu: “Issi issitoo taani tana tarkka woranawu qoppays. SHin tana maaddiyaabay deˈees. Ta gubaaˈee ta shemppuwaa ashshiis. Ishanttinne michchontti ubbatoo keehi minttettoosonanne siiqoosona. Taani unˈˈettiyoogaa eriyaageeti keehi guutta gidikkonne, gubaaˈee ubbatoo tana maaddanawu gakkees. Issi azinaynne machchiyaa tawu ayyaanaaban aawanne aayo mala. Eti taani qohettennaadan maaddoosona, qassi qammikka gallassikka tana maaddoosona.” Asa ubbaa maadoy issi lagge gidana danddayennaagee tuma. SHin unˈˈettiyaageeta nuuni wozanappe maaddiyoogee eta keehi goˈˈana danddayees. *

13. Harata minttettanawu nuuni ay oottana koshshii?

¹³ Loytta siya. (Yaaq. 1:19) Qarettidi siyiyoogee siiquwaa bessiyaaba. Unˈˈettida urawu siyettiyaabaa akeekanawu qaretaaninne hiillan oychchana danddayaasa. Yaatada neeni ne mala Kiristtaaniyawu qarettananne A minttettana danddayaasa. Neeni wozanappe siiqiyoogaanne qoppiyoogaa ne sinttay besso. Darobaa yootanawu koshshiyaabadan awu siyettikko, danddayan ezgga, qassi kelttiyaa geloppa. Danddayan ezggiyoogan awu siyettiyaabaa akeekana danddayaasa. Hegee unˈˈettiya ishay woy michchiyaa nenan ammanettanaadan maaddananne neeni minttettanawu koyada yootiyoobaa I woy A siyanaadan oottana danddayees. Neeni wozanappe qoppiyoogaa harati eriyo wode, hegee eta keehi minttettana danddayees.

14. Nuuni boranawu koyennay aybissee?

¹⁴ Boroppa. Nuuni unˈˈettida ura boriyaabadan ayyo siyettikko, I yaa unˈˈettees. Yaanikko A maaddiyoogee nuna keehi metees. “Akeekennan haasayiyo haasayai cuphedan caddees; shin aadhdhida eranchchaa inxxarssai pattees.” (Lee. 12:18) Nuuni unˈˈettida ura qohiya qaalan eriiddi ‘caddennagee’ tuma. SHin, akeekennan issi ura ‘caddikkokka,’ hegee keehi qohana danddayees. Harata siiquwan minttettanawu danddayettida peeshshan nuuni  etaagaadan hanidabadan qoppidi etawu qarettana koshshees.—Maa. 7:12.

15. Nuuni harata siiquwan minttettanawu maaddiyaabay aybee?

¹⁵ Harata Xoossaa Qaalan minttetta. (Roome 15:4, 5 nabbaba.) Geeshsha Maxaafan minttettiya daro qofay deˈees. Geeshsha Maxaafay “genccaanne minotettaa immiya Xoossai” immidoba. Xiqiseta gujjin, Geeshsha Maxaafaa xannaˈanaadan maaddiya minttettiya darobay deˈees. Nuuni Wachtawer Pabilikeshin Indekisiyaanne Yihoowa Markkati Geeshsha Maxaafaa Xannaˈanau Maaddiya Xuufiyaa goˈettana danddayoos. Meto ubban genccanaadan minttettiya Geeshsha Maxaafaa qofaa demmanaadan hegeeti nuna maaddana danddayoosona. Nuuni siiquwan oottiyoobay ayfanaadan maaddiya, qarettiyoogaa bessiya qofaa yootanaadan he xuufeti nuna maaddana danddayoosona.

16. Unˈˈettida Kiristtaaniyaa minttettiyo wode nuussi koshshiya eeshshati awugeetee?

¹⁶ Qarettanne keha. He eeshshati nuuni issi ura minttettiyo wode bessiyo nu goˈˈaa aggi bayiyo siiquwaa macarata. Yihooway “maarotettaa Aawaanne minttetto ubbaa Xoossaa,” qassi I ba ashkkaratussi ‘daro qarettees.’ (2 Qoronttoosa 1:3-6 nabbaba; Luq. 1:78; Roo. 15:13) Kiitettida PHawuloosi hegaara gayttidaagan loˈˈo leemiso; I hagaadan giis: “Nuuni aayyiyaa ba naata dichchiyoogaadan, intte giddon ashkke gidida. Inttena siiqido gishshau, Xoossaa wonggeliyaa intteyyo immanaagaa xalaala gidennan, nu de7uwaakka intteyyo immanau giigi uttida; aissi giikko, intte nuuyyo daro lo77o.” (1 Tas. 2:7, 8) Nuuni Xoossaagaadan qarettiyo wode, unˈˈettida ura woosaa Xoossay zaariyo oge gidana danddayoos.

17. Nu ishantta xeellana bessiya ayba xeelay nuuni eta minttettanaadan maaddii?

¹⁷ Ne ishantti wottiyoobi baynna asa gidanaadan naagoppa. Ayyaanaaban neessi ishanne michcho gididaageeta bessiyaagaadan xeella. Ne ishantta bali baynna asadan xeelliyoogee bessennaba, qassi hegee neeni azzananaadan oottana. (Era. 7:21, 22) Yihooway ba ashkkaratuppe koyiyoobay bessiyaaba gidiyoogaa hassaya. Nuuni A leemisuwaa kaallikko, haratu balaa danddayanawu giigettidaageeta gidana. (Efi. 4:2, 32) Eti bessiyaagaa keena oottennabadan qoppanaadan oottiyoogaappe, eti oottiyooban eta galata. Hegee eta minttettana danddayees. Harata wozanappe galatiyoogee eti siiquwan minnanaadan oottananne eti bantta geeshsha goynuwan keehi ufayttiyoobaa demmanaadan maaddana danddayees. Haratuura geeddarssidi azzanttiyoogaappe hegaadan oottiyoogee keehi loˈˈoba.—Gal. 6:4.

18. Harata siiquwan minttettanaadan nuna denttettiyaabay aybee?

¹⁸ Yihoowa dorssati ubbay wozuwaa yarshshuwaa giigissida ayyoonne Yesuusawu keehi alˈˈo. (Gal. 2:20) Ayyaanaaban nuussi ishanne michcho gididaageeta nuuni keehi siiqoos. Qassi nuuni qaretaaninne siiquwan etawu qoppiyoogaa bessana koyoos. Minttettiyaageeta gidanawu, “ane nuuni sarotetta ehiyaabaanne nuna issuwaa issuwaara minttettiyaabaa ubbaa koyoos.” (Roo. 14:19) Sinttappe Gannatiyan azzananaadan oottiyaabi mule baynna wodiyaa nuuni ubbay keehi yeemotti naagoos! He wode sahoy, olay, laattido hayqoy, yedetay, so giddo ooshshaynne azzanoy deˈenna. SHaˈu layttay aadhdhi simmin, asay wottiyoobi baynnaagaa gidana. He wode wurssetta paaciyaa aadhdhiyaageeti saˈan Xoossaa Yihoowa naata gidana, qassi eti “Xoossaa naati ailletettaappe kiyido bonchcho kessaa” kiyana. (Roo. 8:21) Simi nuuni ubbay minttettiya siiquwaa ubbatoo bessoos, qassi he ufayssiya anjjuwaa demmanaadan issoy issuwaa maaddoos.