1, 2. (a) Asaa oyqqiyo hanotan Yihooway wolqqaama asatuppe aybin dummatii? (b) Nuuni ha huuphe yohuwan ay tamaaranee?

WOLQQAAMA asay darotoo harata ‘haarees,’ woy ubba eta huqqunnees. (Maa. 20:25; Era. 8:9) Yihooway hegaadan mule oottenna! I Ubbaa Danddayiyaagaa gidikkonne, nagaranchcha asaabay A keehi qofissees. I kehanne qoppiyaagaa. I nuussi siyettiyaabaanne nuussi koshshiyaabaa qoppees. “Nuuni biitta gidiyoogaa” I hassayiyo gishshawu, nuuni danddayiyoogaappe darobaa oottanaadan I mule koyenna.—Maz. 103:13, 14.

² Yihooway ba ashkkaratuyyo qoppiyoogaa bessiya daro leemisota Geeshsha Maxaafay yootees. Ane heezzata beˈoos. Koyroogee, yelaga Sameeli Qeese Ubbatu Halaqaa Eelawu pirddaa yootanaadan kiitettido wode Xoossay ayyo qoppidoogaa; naaˈˈanttoogee, Muusee Israaˈeelata kaalettanawu koyennan ixxido wode Yihooway A danddayan oyqqidoogaa; qassi heezzanttoogee, Israaˈeelata Gibxxeppe kaalettidi kessiyo wode Xoossay etawu qoppido ogiyaa. Nuuni ha leemisota wotti dentti qoppiyo wode, hegeetuppe Yihoowabaa ay tamaariyaakko, qassi  ay oosuwan peeshshana danddayiyaakko akeekana koshshees.

3. Issi qammi yelaga Sameela gakkida oorattabay aybee, qassi hegee ay oychchanaadan oottii? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

³ Sameeli Xoossaa dunkkaaniyan Yihoowawu ‘oottiyoogaa’ naatettan doommiis. (1 Sam. 3:1) Issi qammi Sameeli xiskkidaashin issi oorattabay haniis. * (1 Sameela 3:2-10 nabbaba.) I ba sunttaa xeesiyoogaa siyiis. Xeesiday Qeese Ubbatu Halaqaa cimida Eela gi qoppidi, Sameeli akko woxxi biidi, “Neeni xeesin hekko yaas” yaagiis. Eeli xeesibeennaagaa yootiis. Haranttuwaa naaˈˈutoo hegaadan hanin, Sameela xeesiday Xoossaa gidiyoogaa Eeli akeekiis. Yaatiyo gishshawu, I naˈay woygi zaaranaakko yootiis; yaatin Sameeli azazettiis. Yihooway koyrokka xeesiyay bana gidiyoogaa Sameelawu yootibeennay aybissee? Geeshsha Maxaafay aybissakko yootenna; Yihooway hegaadan oottidoy yelaga Sameelawu siyettiyaabaa qoppiyo gishshataassa gidana danddayees.

4, 5. (a) Eelawu yootanaadan Yihooway Sameela kiittin Sameeli ay oottidee? (b) Ha taarikiyaappe Yihoowabaa nuuni ay tamaariyoo?

⁴ Koyro Sameela 3:11-18 nabbaba. Naati cimata, ubba qassi deriyaa haariyaageeta bonchchanaadan Yihooway Higgiyan azaziis. (Kes. 22:28; Wog. 19:32) Sameeli maallado Eelakko biidi Xoossay pirddido yashshiyaabaa xalidi yootana gaada neeni qoppay? Yootennaagee qoncce! Geeshsha Maxaafay Sameeli “ajjuutaabaa Eelayyo yootanau” yayyidoogaa yootees. SHin Xoossay Sameela I xeesidoogaa Eelawu qonccissiis. Hegaappe denddidaagan, Eeli Sameeli yayyennan yootanaadan minttettiis. Eeli, “Xoossai neeyyo yootidobaappe issibaanne taappe [qottoppa]” yaagiis. Sameeli eeno giidi “ubbabaa Eelayyo yootiis.”

⁵ Sameeli yootidobay Eelayyo oorattaba gidenna. Sunttay odettibeenna “Xoossaa asi” Eelayyo kase yootidobaara hegee maayees. (1 Sam. 2:27-36) Sameelabaanne Eelabaa yootiya taarikee Yihooway ay keena qoppiyaakkonne I ay keena aadhdhida eranchchakko bessees.

6. Xoossay yelaga Sameela maaddido ogiyaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

⁶ Neeni yelagee? Yaanikko, Yihooway nena gakkiya metuwaanne neeyyo siyettiyaabaa akeekiyoogaa yelaga Sameela taarikee bessees. Neeni dungguuxa gidiyo gishshawu Kawotettaa mishiraachchuwaa gita asawu yootanawu woy ne laggetuppe dummatanawu metootana danddayaasa. Yihooway nena maaddanawu koyiyoogaa ammanetta. Yaatiyo gishshawu, ne wozanaabaa woosan ayyo yoota. (Maz. 62:8) Geeshsha Maxaafay yootiyo Sameela mala yelagatubaa wotta dentta qoppa. Nena gakkiyaagaa mala metuwaa xoonida yelaga woy gastta Kiristtaanetuura haasaya. Yihooway geella eti qoppibeenna ogiyan eta maaddido wodiyaabaa neeyyo yootana danddayoosona.

7, 8. Yihooway Muuseyyo keehi qoppiyoogaa waati bessidee?

⁷ Muuseyyo layttay 80 gidido wode, Yihooway ayyo deexo oosuwaa immiis. Muusee Israaˈeelata Gibxxe aylletettaappe kessana koshshees. (Kes. 3:10) I Midiyaama biittan 40 layttawu henttanchcha gidido gishshawu, he azazoy imettin I keehi dagammidoogee qoncce. I, “Kawuwaakko baanaunne Israa7eelata Gibxxeppe kessanau taani oonee?” yaagiis. Xoossay Muusa,  “Taani nenaara gidana” yaagidi minttettiis. (Kes. 3:11, 12) Qassi hagaadan giidi qaalaa geliis: “Israa7eela cimati ne qaalaa siyana.” Gidikkokka, Muusee, ‘Eti siyennan ixxikko shin?’ yaagidi oychchiis. (Kes. 3:18; 4:1) Muuse hanotay Xoossaara eqettiyoogaa mala! SHin, Yihooway danddayiis. I hegaappekka aadhdhiyaabaa oottiis. Maalaaliyaabaa oottanaadan Yihooway Muuseyyo wolqqaa immiis; hegaa mala wolqqay imettidoogaa Geeshsha Maxaafay yootiyo koyro asi Muusa.—Kes. 4:2-9, 21.

⁸ Yaatinkka Muusee lufatiyoogaa yootidi eeno geennan ixxiis. Xoossay, “Taani nena haasayanau maaddana; neeni gaanabaanne taani nena tamaarissana” yaagiis. Wurssettan Muusee eeno giidee? Hara ura kiittanaadan I Xoossaa oychchido gishshawu, waayi eeno gaana. Hegan Yihooway hanqqettidoogee bessiyaaba. Gidoppe attin, I ba gobaappe simmennan ixxibeenna. Muuse gishshaa haasayanaadan Aaroona sunttiyoogan, Xoossay Muuseyyo siyettiyaabaa qoppiyoogaa bessiis.—Kes. 4:10-16.

9. Yihoowa danddayaynne kehatettay Muusee kaalettiyoogan gooba gidanaadan waati maaddidee?

⁹ Ha taarikiyaappe nuuni Yihoowabaa ay tamaariyoo? I Ubbaa Danddayiya Xoossaa gidiyo gishshawu, Muusa yashshissidi, I eesuwan azazettanaadan oottana danddayees. SHin, Yihooway ashkke gidida ba ashkkaraa minttettida danddayanchchanne keha Xoossaa. Yaatidoogee maaddidee? Ee, keehi maaddiis! Muusee Xoossaa asaa kaalettiyoogan gooba gidiis. Yihooway ayyo ashkke gididoogaadaaninne qoppidoogaadan, ikka haratuyyo hegaa mala gidanawu baaxetiis.—Qoo. 12:3.

10. Nuuni Yihoowagaadan haratussi qoppiyo wode, waani goˈettiyoo?

¹⁰ Nuuni oosuwan peeshshana danddayiyoobaa: Neeni azinee, yelidaagee, woy gubaaˈe cimee? Yaanikko, neeyyo amarida aawatettay deˈees. Ne aawatettaa garssan deˈiyaageetuyyo qarettiyoogan, kehiyoogaaninne eta danddayiyoogan Yihoowa leemisuwaa kaalliyoogee keehi koshshiyaaba!  (Qol. 3:19-21; 1 PHe. 5:1-3) Neeni Yihoowanne Muuseppe Aadhdhiyaagaa, Yesuus Kiristtoosa milatanawu baaxetiyo wode, neeni harati nena haasayissanawu yashshennaagaanne minttiyaagaa gidana. (Maa. 11:28, 29) Qassi neeni etayyo loˈˈo leemiso gidana.—Ibr. 13:7.

11, 12. Yihooway Israaˈeelata kaalettidi Gibxxeppe kessiyo wode, waatidi eti hirggennaadaaninne woppu gaanaadan oottidee?

¹¹ Israaˈeelati 1513n K.K., Gibxxeppe kiyiyo wode, eta qooday heezzu miilooneppe darennan waayi aggana. Eti heezzu woy oyddu yeleta asa; naati, cimati, qassi sahettiya woy bollan pacay deˈiyo amaridaageeti eta giddon deˈiyoogee qoncce. Hegaa keena cora asaa Gibxxeppe kessanawu eta Kaalettiya, eta hanotaa akeekiyaanne etassi qoppiya uri koshshiyoogee erettidaagaa. Muuse baggaara Yihooway etawu hegaadan haniis. Hegaappe denddidaagan, Israaˈeelati appe haraa erenna biittaappe hirggennan kiyidosona.—Maz. 78:52, 53.

¹² Yihooway waatidi ba asay hirggennaadaaninne woppu gaanaadan oottidee? Issibay, ‘olawu giigidabadan’ ootti darajjayidi eta Gibxxeppe kaaletti kessiis. (Kes. 13:18) Hegaadan darajjayettidoogee Israaˈeelati bantta Xoossay banttana naagiyoogaa ammanettanaadan oottidoogee qoncce. Qassi, Yihooway “gallassi shaaran, qammi tamaa poo7uwan” I etaara deˈiyoogee qonccanaadan oottiis. (Maz. 78:14) Hegee Yihooway, “Yayyoppa. Nena kaalettanawunne naaganawu taani nenaara deˈays” giidoogaa mala. He minttettoy sohuwaara koshshiis!

13, 14. (a) Yihooway Zoˈo Abban Israaˈeelatussi qoppiyoogaa bessiyaabaa ay oottidee? (b) Yihooway Gibxxetu bolli ba wolqqaa waati bessidee?

¹³ Kessaabaa 14:19-22 nabbaba. Neeni piriyan gelidabadan, Paaroona olachchatuppenne Zoˈo Abbaappe gidduwan deˈiyaabadan qoppa. He wode Xoossay maaddiis. SHaaraa tuussay Israaˈeelatuppe guyye baggi yuuyidi, Gibxxeta teqqiisinne etawu xumissiis. SHin, nenaara deˈiya keehi daro asaa giddon maalaalissiya pooˈoy kumiis! He wode Muusee abbaa bollan ba kushiyaa micciyoogaa beˈaasa; qassi arshsho wolqqaamaa carkkoy hefintti gakkanaashin aaho ogiyaa kessees. Neeni, ne soo asaynne ne mehee hara asaara abbay shaahettido sohuwaara maaran hemetteeta. Sohuwaara neeni oorattabaa beˈaasa. Abbay shaahettido sohoy urqqatenna woy sasibeenna; qassi hemettanawu metenna melanne mino soho. Hegaappe denddidaagan, loddan hemettiyaageetikka saruwan pinnidosona.

¹⁴ Kessaabaa 14:23, 26-30 nabbaba. Guyyeppe, otorettiyaanne eeyya Paarooni yedettiiddi abbay shaahettido sohuwaa geliis. Muusee haranttuwaa abbaa bollan ba kushiyaa miccees. He wode, naaˈˈu baggan godadan eqqida haattay ba sohuwaa simmees. Haattay Paaroonanne A olanchchata mittiis. Etappe ooninne attibeenna!—Kes. 15:8-10.

15. Ha taarikiyaappe neeni Yihoowabaa ay tamaaray?

¹⁵ Yihooway maaraa Xoossa gidiyoogaa ha taarikiyaappe akeekoos; he eeshshay nuuni hirggennan woppu giidi deˈanaadan maaddees. (1 Qor. 14:33) Yihooway ba asawu maaddiyaabaa oottiyaagaanne siiqiya henttanchcha gidiyoogaakka bessiis. I eti hirggennaadan ootteesinne eta morkketuppe naagees. Ha alamee xayanawu matido wodiyan deˈiya nuna hegee keehi minttettees!—Lee. 1:33.

16. Yihooway Israaˈeelata ashshidoogaa xannaˈiyoogee nuna waati maaddana danddayii?

¹⁶ Yihooway ha wodiyankka, ayyaanaabaaninne  asatettaaban ba asaa ubbaa naagees. Keehi matida iita waayiyaa wodekka I hegaadan oottana. (Ajj. 7:9, 10) Hegaa gishshawu, yelaga gidin cima gidin, bollay payya gidin sila gidin, Xoossaa asay iita waayiyaa wode dagammenna woy yashshan maashenna. * Eti hegaappe keehi dummatiyaabaa oottana! Eti Yesuus Kiristtoosi hagaadan giidoogaa hassayana: “Intte wozettiyo wodee matiyo gishshau, xoqqu giidi, pude xeellite.” (Luq. 21:28) Beni Paaroonaagaappe keehi wolqqaama qohuwaa gattanawu Googi woy kawotettati issippe denddiyo wodekka eti hegaadan ammanettana. (Hiz. 38:2, 14-16) Xoossaa asay ammanettidi deˈanay aybissee? Yihooway laamettennaagaa eti eroosona. I nuna Ashshiya, qoppiyaagaanne qarettiyaagaa gidiyoogaa haranttuwaa bessana.—Isi. 26:3, 20.

17. (a) Yihooway ba asaa naagiyo ogiyaa yootiya Geeshsha Maxaafaa taariketuppe nuuni waani goˈettana danddayiyoo? (b) Nuuni kaalliya huuphe yohuwan ay xannaˈanee?

¹⁷ Yihooway ba asawu kehiyoogaaninne qoppiyoogan eta naagiyoogaa, kaalettiyoogaanne ashshiyoogaa bessiya daro leemisotuppe amaridaageetu xallaa ha huuphe yohuwan beˈida. Neeni hegaa mala taariketa wotta dentta qoppiyo wode, Yihoowabaa kase akeekabeennabaa koyada hegaappe tamaaranawu mala. Yaatiyoogee he eeshshata ne wozanaaninne qofan wottanaadan maaddees; hegee neeni Xoossaa keehi siiqanaadaaninne A mintta ammananaadan oottees. Kaalliya huuphe yohuwan, haratussi qoppiyoogan nuuni son, gubaaˈiyaaninne haggaazuwan Yihoowa milatana danddayiyo ogeta tamaarana.